Kansainväliset kriisit ja tyytyväisyys politiikkaan: miten vuoden 2008 finanssikriisin analyysia voidaan hyödyntää COVID-19-pandemian vaikutusten mittaamisessa ja tarkastelussa

Tutkija, dosentti Takis Venetoklis Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta selvitti tutkimuksessaan vuoden 2008 finanssikriisin vaikutuksia politiikkaa koskeviin asenteisiin. Tarkastelun kohteena olivat yksilötason tyytyväisyys hallituksiin yleisesti ottaen sekä kolmeen politiikan osa-alueeseen: talouteen, terveyspalveluihin ja koulutukseen. Tutkimuksessa käytettiin 14 eri maan European Social Survey -aineistoa yhdeksän kierroksen ajalta (2002 – 2018). Yksilötasolla aineisto käsitti yhteensä noin 195000 havaintoa.

Tulokset osoittavat, että tyytyväisyys hallituksiin ja taloustilanteeseen väheni heti kriisin jälkeen. Samaan aikaan tyytyväisyys terveyspalveluihin ja koulutukseen kuitenkin kasvoi. Pidemmän ajan kuluessa tyytyväisyys sekä hallituksia ja taloustilannetta että terveydenhuoltoa ja koulutusta kohtaan lisääntyi.

Tarkemmat maakohtaiset tarkastelut osoittavat tiettyjä säännönmukaisia kehityskulkuja, jotka poikkeavat kokonaiskuvasta. Niissä maissa, joissa kriisin välitön vaikutus tyytyväisyyteen oli negatiivinen, pidempiaikainen vaikutus vastaavasti oli positiivinen. Toisissa maissa vaikutukset olivat päinvastaisia. Tuloksia voidaan selittää sillä, että kriisin lyhytaikaiset negatiiviset vaikutukset johtivat tyytyväisyyden vähenemiseen, ja ajan kuluessa kriisin hoidossa pärjänneisiin hallituksiin oltiin lopulta tyytyväisiä. Vastaavasti niissä maissa, joissa kriisin vaikutukset olivat vähäisempiä, oman maan hallitusten toimiin oltiin tyytyväisiä välittömästi, ja tämä tyytyväisyys väheni ajan myötä.

Vaikka koronaviruspandemialla ja finanssikriisillä on eroavaisuuksia, niiden välillä on myös tiettyjä yhtäläisyyksiä. Covid-19-pandemian myötä poliitikkojen on täytynyt, kaiken muun ohella, elvyttää ja turvata taloutta sekä kehittää terveyspalveluita ja koulutusjärjestelmää. Siksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös nykyisen pandemian vaikutusten mittaamisessa ja tarkastelussa.

Alkuperäistutkimuksen julkaisutiedot: Venetoklis, T. (2021). Exogenous shocks and citizens’ satisfaction with governmental policies: can empirical evidence from the 2008 financial crisis help us understand better the effects of the COVID-19 pandemic? Quality & Quantity, 1–28. https://doi.org/10.1007/s11135-020-01087-2