Vaikuttavuus ja ESS-tutkimusverkosto

ESS ERIC on suurin ja maailmanlaajuisesti verkostoitunein ERIC-tutkimusinfrastruktuuri. ESS-aineistoa on kerätty yhteensä 39:ssä maassa. Mukana ovat kaikki Euroopan maat ja useita lähialueiden maita. Kaikkiaan 15 maata on osallistunut jokaiselle ESS:n kierrokselle. ESS ERICin jäseninä on 29 maata. Nämä maat ovat Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tsekki, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Irlanti, Israel, Italia, Latvia, Liettua, Montenegro, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Serbia, Slovakia, Slovenia, Espanja, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Euroopan maiden lisäksi osia ESS:tä on sisällytetty myös Life in Australia -tutkimukseen, yhdysvaltalaiseen General Social Surveyhin (GSS) ja eteläafrikkalaiseen South African Social Attitudes Surveyhin (SASAS). Näiden maiden lisäksi ESS:llä on virallinen yhteistyösopimus Kiinan (Renmin University of China), Japanin (Osaka University of Commerce), Etelä-Korean (Survey Research Centre, Sungkyunkwan University) ja Taiwanin (Institute of Sociology, Academia Sinica) kanssa.

Aineiston käyttäjämäärien perusteella ESS on maailman laajimmin verkostoitunut tutkimusinfrastruktuuri. Koska aineiston maantieteellinen kattavuus on laaja ja koska aineiston aikasarjaominaisuus on kehittynyt jo merkittäväksi, aineiston käyttäjäkunta on hyvin laaja. Rekisteröityneitä ESS-käyttäjiä on eri puolilla maailmaa yhteensä n. 250 000 helmikuussa 2025. Tämä määrä on monisatakertaisesti enemmän kuin millään muulla ERIC-tutkimusinfrastruktuurilla. Suomessa käyttäjiä on n. 4 000. Väkilukuun suhteutettuna Suomen käyttäjämäärää voidaan pitää korkeana. Huomattavaa on myös, että ESS:n käyttäjäkunta kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa.

ESS on suunniteltu ensisijaisesti akateemisista lähtökohdista. Näin ollen suurin osa aineiston käyttäjistäkin on akateemista maailmaa edustavia tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Yliopistojen ulkopuolella ESS:tä käyttävät tutkimuslaitosten edustajat, eri alojen viranomaiset, kansalaisjärjestöjen edustajat, yritykset ja yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi Suomessa ESS-aineistoa on käytetty Valtioneuvoston turvallisuuspoliittisen selonteon taustamateriaalina sekä perustulokokeilun vaikutusten arvioinnin aineistolähteenä.

Suuri määrä aineiston käyttäjiä tuottaa luonnollisesti suuren määrän julkaisuja. Vertaisarvioitujen julkaisujen määriä arvioidaan kymmenissä tuhansissa. Suomalaisiin julkaisuihin voit tutustua täällä. Laajemmin ESS-julkaisuja voit tarkastella ESS:n bibliografisen arkiston avulla.

ESS:n vaikuttavuudesta on tehty myös kaksi laajaa kansainvälistä selvitystä vuosina 2017 ja 2022. Vuoden 2022 SUSTAIN-2: Impact study of the European Social Survey kertoo ESS:n poikkeuksellisen suuresta vaikuttavuudesta esimerkiksi tieteellisten julkaisujen määrää ja tasoa sekä ESS:n käyttäjämääriä tarkastelemalla. Selvityksessä osoitettiin myös ESS:n vankka ja nousujohteinen asema tärkeänä opetusresurssina sekä lukuisat tavat, joilla ESS-aineistoa on hyödynnetty akateemisen maailman ulkopuolella.

Suomessa ESS-tutkijoiden verkosto kerää yhteen tutkijoita kaikista yliopistoista ja useista tutkimuslaitoksista. Suomen ESS-tutkimusverkostossa on tällä hetkellä n. 50 jäsentä.

Haluatko liittyä ESS-tutkijaverkostoon?

Suomen ESS-tutkimusverkoston tavoitteena on kerätä yhteen ESS-aineistoa käyttäviä tutkijoita, edistää ESS:n käyttöä, jakaa tutkimustuloksia ja keskustella niistä, tiedottaa ESS:hin liittyvistä asioista, seminaareista ja tapahtumista sekä esitelmäkutsuista. Jos haluat liittyä Suomen ESS-tutkijaverkostoon, ota yhteyttä ess-fi@utu.fi.