Subjektiivisen hyvinvoinnin taustalla vahvoja ja heikkoja selittäjiä

Tutkija, HTT Takis Venetoklis selvitti tutkimuksessaan European Social Survey -aineiston avulla sitä, onko subjektiivisen hyvinvoinnin suhde yksilötason sosioekonomisiin taustatekijöihin samanlainen eri väestöryhmissä kuin koko aineistossa. Tutkimuksen maat ovat Belgia, Sveitsi, Saksa, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Unkari, Irlanti, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Ruotsi ja Slovakia. Analyysi kattaa 146 679:n vastaajan tiedot ESS:n seitsemältä ensimmäiseltä kierrokselta. Analyysiä varten otos jaettiin 41 osaryhmään. Subjektiivista hyvinvointia mitataan tutkimuksessa onnellisuuden ja elämäntyytyväisyyden perusteella.

Aineiston jakamisella pyrittiin tunnistamaan subjektiiviseen hyvinvointiin vahvasti eli robustisti vaikuttavia tekijöitä ja erottamaan ne tekijöistä, joiden vaikutus on heikompi. Vahvojen tekijöiden yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin säilyy tilastollisesti merkitsevänä kaikissa väestöryhmissä. Sen sijaan heikkojen tekijöiden yhteys koettuun hyvinvointiin pätee ainoastaan tietyissä väestöryhmissä.

Aineiston analyysiin käytettiin erilaisia regressiotekniikoita. Tutkimuksen logiikka on, että monimutkaista ilmiötä on helpompi tutkia pienemmissä osissa. Kun aineisto oli jaettu, pystyttiin selkeämmin havainnoimaan, mitkä tekijät vaikuttavat subjektiiviseen hyvinvointiin eri väestöryhmissä yhtä vahvasti kuin koko aineistossa. Tiettyjen taustatekijöiden vaikutukset säilyivät vahvoina kaikissa otosryhmissä, kun taas toisten tekijöiden vaikutukset vaihtelivat.

Vahvoiksi eli robusteiksi selittäjiksi yksilötason tekijöiden joukossa osoittautuivat vastaajan työmarkkina-asema (työllinen vs. työtön), poliittinen kanta, ystävien verkosto, siviilisääty, itsearvioitu terveys ja toimeentulon ongelmat. Näillä muuttujilla oli merkitsevä yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin sekä koko aineistossa että vastaajien osaryhmissä. Sen sijaan iän, sukupuolen, huoltajuuden, koulutuksen, uskonnollisuuden ja luottamuksen yhteys hyvinvointiin ei päde kaikissa väestöryhmissä.

Alkuperäistutkimuksen julkaisutiedot: Venetoklis, T. (2019) Do interactions cancel associations of subjective well-being with individual level socioeconomic characteristics? An exploratory analysis using the European Social Survey. Quality & Quantity, vol. 47 (6), pp. 31.