Pandemia, rokotuspäätökset ja bakteerikammo evoluutiopsykologisesta näkökulmasta

Evoluution aikana ihmiselle on kehittynyt mekanismeja tartuntataudeilta suojautumiseksi. Yksi tällainen mekanismi on immuunijärjestelmä, joka taistelee elimistöön päässeitä bakteereita ja viruksia vastaan. Ihmiselle on kehittynyt myös psykologisia toimintoja sairauksilta suojautumiseksi. Näitä toimintoja kutsutaan käyttäytymiseen perustuvaksi immuunijärjestelmäksi ja niiden tarkoituksena on estää bakteereiden ja virusten pääsy elimistöön. Yksi keskeisimmistä toiminnoista on inhon tunne. Käyttäytymiseen perustuva immuunijärjestelmä saa meidät reagoimaan inholla tai vastenmielisesti asioihin, joiden olemme evoluutiohistoriamme aikana oppineet voivan aiheuttaa infektioriskin tai sisältävän bakteereita. Reagoimme esimerkiksi vastenmielisesti vanhalta haisevaan ruokaan tai ihmisen ruumiin eritteisiin, kuten räkään, sylkeen ja märkiviin haavoihin (jo näiden lukeminen herättää todennäköisesti epämukavuutta). Kun koemme inhon tunnetta, vältämme kyseistä tunnetta aiheuttavaa asiaa ja silloin vältämme myös sairastumisen.

Jotkut ihmiset ovat enemmän taipuvaisia reagoimaan inholla kuin toiset. Tällaista taipumusta voidaan kutsua yksinkertaistaen bakteerikammoksi. Koska rokotteet suojaavat taudeilta, voisi ajatella, että bakteerikammoiset ihmiset suhtautuisivat rokotteisiin myönteisemmin, mutta tilanne näyttää olevan päinvastainen. Aiemmissa tutkimuksissa on itse asiassa havaittu, että bakteerikammoiset ihmiset suhtautuvat rokotteisiin kielteisemmin. Tutkijat ovat selittäneet tämän sillä, että rokotteet annetaan tavoilla, jotka olemme evoluution aikana oppineet yhdistämään infektioriskiin, kuten ihon puhkaiseminen tai vieraiden aineiden nauttiminen. Ajatuksena on, että ihmiset jotka pelkäävät bakteereita, reagoivat negatiivisesti itse rokotukseen. Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty rokotteisiin sellaisia tauteja vastaan, joita ei koeta niin uhkaaviksi. Tämä saattaa selittää havainnon, että vastenmielisyys on kohdistunut bakteerikammoisissa ihmisissä enemmän rokotteeseen kuin itse tautiin. Teorian mukaan käyttäytymiseen perustuvan immuunijärjestelmän pitäisi olla joustava ja sopeutua ympäristön muutoksiin.

Miten nämä asiat näyttäytyvät sairauden uhan ollessa suurempi? Tätä kysymystä tutkittiin FinnBrain-tutkimuksessa koronaviruspandemian aikana, jolloin välitön taudin uhka ympäristössä oli tavallista suurempi. Kysyimme keväällä 2020 FinnBrain-tutkimuksen vanhemmilta, kuinka todennäköisesti he uskoisivat rokottautuvansa covid-19:tä vastaan, jos tällainen rokote olisi ollut saatavilla, maksuton ja viranomaisten suosittelema. Kysyimme jo vuonna 2018 FinnBrain-tutkimuksen vanhemmilta kuinka paljon he pelkäävät bakteereita. Kun tarkastelimme vanhempien bakteeripelon ja rokotushalukkuuden välistä suhdetta, havaitsimme, että ne jotka ilmoittivat enemmän bakteeripelkoa, eivät olleet sen enempää tai vähempää halukkaita rokottautumaan covid-19:tä vastaan kuin ne, joilla oli vähemmän bakteeripelkoa. Kun tarkastelimme samaa suhdetta niiden ihmisten keskuudessa, jotka ilmoittivat bakteeripelkonsa tason pandemian aikana, tulokset osoittivat, että ne jotka ilmoittivat enemmän bakteeripelkoa, olivat halukkaampia rokottautumaan kuin ne, joiden bakteeripelko oli pienempi.

Koska tuloksemme olivat erilaiset kuin aiemmissa normaalioloissa tehdyissä tutkimuksissa, on mahdollista, että taudin uhan aste vaikuttaa siihen, missä määrin bakteerikammoiset ihmiset ovat haluttomia rokottautumaan. Psykologisesta näkökulmasta katsottuna rokotuspäätökset ovat riskinarviointiprosessi, jossa tautiin liittyvät riskit ovat toisessa vaakakupissa ja niitä punnitaan suhteessa rokotteeseen liittyviin riskeihin. Ihmisillä, joilla on enemmän bakteerikammoa, ympäristön muutokset näyttävät johtavan suurempiin muutoksiin tässä punnitsemisessa kuin muilla ihmisillä. Voimme vain spekuloida syitä siihen, miksi rokotushalukkuus oli yhteydessä bakteerikammoon pandemian aikana mutta ei ennen pandemiaa. Kyse voi olla esimerkiksi muutoksista bakteerikammon tasossa ajan myötä, eri otosten välisistä eroista, joita ei tunnistettu tutkimuksessa tai taudin uhan tason vaihtelusta niiden ajankohtien välillä, jolloin rokotushalukkuutta mitattiin. Tulevassa evoluutiopsykologisessa tutkimuksessa, joka koskee taudin uhkaa ja rokotuspäätöksiä, on siis vielä monia avoimia kysymyksiä.

Linda Karlsson, FT, psykologi

Karlsson, L. C., Soveri, A., Lewandowsky, S., Karlsson, L., Karlsson, H., Nolvi, S., Karukivi, M., Lindfelt, M. & Antfolk, J. (2022). The behavioral immune system and vaccination intentions during the coronavirus pandemic. Personality and Individual Differences, 185. doi: 10.1016/j.paid.2021.111295