Päättyneet tutkimuskäynnit

Raskausaikana vanhemmille lähetettiin kyselylomakkeet täytettäväksi raskausviikoilla 14, 24 ja 34. Lisäksi heidät kutsuttiin antamaan veri- ja hiusnäyte raskausviikon 24 paikkeilla. Lapsen syntymän jälkeen kyselylomakkeita on lähetetty lapsen ollessa 3 kk, 6 kk, 1 v., 2 v., 4 v. ja 5 v. ikäinen. Osa lapsista on kutsuttu tutkimuskäynneille.

Raskausajan biologiset näytteet

Verinäytteenottoon lupautuneet ovat käyneet antamassa näytteen raskausviikon 24 paikkeilla (suositeltu ajankohta). Raskausaikana verinäyte otettiin jokaiselta siihen suostuneelta yhden kerran.

Verinäytekäynnin yhteydessä vanhemmilta otettiin hiusnäyte kortisolimääritystä varten. Hiusnäytteestä analysoidaan kortisolin keskimääräistä tasoa näytteenottoa edeltävien 2-3 kuukauden aikana.

Osa äideistä kutsuttiin raskausajan ulostetutkimukseen. Raskausaika muuttaa äidin suolistomikrobiston koostumusta, joka normaalisti palautuu raskauden jälkeen hiljalleen lähtötilanteeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia raskausaikana kerätyistä ulostenäytteistä äidin suolistomikrobiston koostumusta raskauden aikana, raskausajan stressin vaikutuksta suolistomikrobistoon, sekä myöhempiä vaikutuksia syntyvään lapseen.

Tämä tutkimus on päättynyt.

Tutkimukset synnytysvuodeosastolla

Synnytyksen yhteydessä otettiin verinäyte napanuorasta lapsen DNA-määritystä varten, sekä synnytyksen jälkeen näytteet istukasta. Vuodeosastolla vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet ja osalta äideistä pyydettiin hiusnäyte kortisolimääritystä varten.

Nämä tutkimukset ovat päättyneet.

Tunteiden tunnistaminen

Vanhemmat osallistuivat tunteiden tunnistamistutkimukseen joko raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen. Tutkimukset suoritettiin kokonaisuudessaan verkossa. Ensimmäisessä kokeessa esitettiin lyhyitä tarinoita, jotka saattavat aiheuttaa erilaisia tunteita. Toisessa kokeessa selvitettiin vauvojen ja aikuisten kasvonilmeiden havaitsemista. Kokeessa esitettiin ruudulla kuvia aikuisten ja lasten kasvoista, ja tehtävästä riippuen arvioidaan miltä kuvan henkilöstä tuntuu tai kuinka voimakas kyseinen tunnetila on.

Tämä tutkimus on päättynyt.

Lasten lääkärikäynnit 2,5 kk, 6 kk ja 14 kk iässä

Osa perheistä sai kutsun käynnille, jossa lääkäri tutki lapsen ja otti häneltä nenänielunäytteen. Lisäksi tutkimushoitaja otti äidiltä ja lapselta verinäytteen sekä lapselta viisi sylkinäytettä. Ensimmäinen sylkinäyte otettiin tutkimuskäynnin alussa ja loput neljä 0, 15, 25 ja 35 minuutin kuluttua muiden näytteenottojen jälkeen. Äiti toi mukanaan kotona otetun lapsen ulostenäytteen.

Lasten infektiot 6 kk iässä

Osa perheistä sai kutsun infektiokäynnille lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen. Lasten infektioihin erikoistunut sairaanhoitaja antoi tietoa lasten infektioiden hoidosta ja ehkäisystä.

Käynnillä lapselta otettiin samat näytteet kuin lastenlääkärikäynneilläkin eli nenänielunäyte, verinäyte ja viisi sylkinäytettä. Äiti toi mukanaan kotona otetun lapsen ulostenäytteen. Myös imetysosatutkimuksen äidinmaitonäyte voitiin ottaa käynnin yhteydessä.

Nämä tutkimukset ovat päättyneet.

Imetyskäynnit

Imetysosatutkimuksen tutkimuskäynnit ovat olleet 2-3 kk, 6 kk, 12-14 kk, 18 kk, sekä 24 kk iässä. Osa käynneistä tehtiin muiden tutkimuskäyntien yhteydessä. Käynneillä annettiin äidinmaitonäyte, josta selvitetään äidinmaidon koostumusta.

Tämä tutkimus on päättynyt.

Ultrakäynti

Ultrakäynti oli osalle imetysosatutkimuksen tutkittavista tehtävä laajempi tutkimuskäynti 2-3 kuukauden iässä. Nämä käynnit pitivät sisällään sekä imetysosatutkimuksen äidinmaitonäytteenoton, suolistomikrobitutkimuksen ulostenäytteen vastaanoton että vauvan vatsa-aortan ultrauksen. Vauvan vatsa-aorttaa ultraamalla jo varhaisessa vaiheessa selvitetään hyvin varhaisia muutoksia vauvan verisuonten seinämissä, ja tutkitaan niiden yhteyttä myöhempään sydän- ja verisuonitautiriskiin.

Tämä tutkimus on päättynyt.

Optinen kuvantaminen

Aivojen optinen kuvantaminen on uusi, turvallinen aivotutkimusmenetelmä, joka soveltuu hyvin lasten aivojen toiminnalliseen tutkimukseen. Menetelmä perustuu veren hemoglobiinipitoisuuden ja happipitoisuuden mittaukseen aivojen toimintaa aktivoivan herätteen aikana. Mittausten perusteella saamme tietoa siitä, mitkä osat aivoissa ovat aktiivisia ja miten aivot reagoivat ärsykkeisiin esim. erilaisiin ääniin tai kosketukseen. Mittauksessa anturi lähettää heikkoa valoa aivoihin. Valon aallonpituus on lähi-infrapuna-alueella. Osa valosta palaa ihon läpi takaisin anturille ja voidaan mitata.

Näille tutkimuskäynneille kutsuimme kahden kuukauden ja kahden vuoden ikäisiä lapsia.

Nämä tutkimukset ovat päättyneet.

EEG-tutkimus

EEG on pitkään käytetty ja turvallinen toiminnallinen tutkimus. Menetelmä perustuu aivosähkökäyrän mittaamiseen pään iholle kiinnitettyjen elektrodien avulla. Mittausten perusteella saamme tietoa siitä, mitkä osat aivoissa ovat aktiivisia ja miten aivot reagoivat ääniin, kuviin tai tehtäviin.

Osa vauvoista kutsuttiin ERP-osatutkimukseen, jonka tavoitteena on löytää mahdollisia eroja vauvojen välillä nopeudessa ja/tai voimakkuudessa, jolla vauva reagoi emotionaalisesti latautuneisiin kuuloärsykkeisiin. EEG- eli aivosähkökäyrämenetelmään perustuva ERP mittaa vauvan aivojen vastetta kuuloärsykkeisiin. Tutkimus suoritettiin vastasyntyneille (1-3 vrk) vauvoille.

Lisäksi EEG-tutkimukseen on kutsuttu 3-vuotiaita lapsia.

Nämä tutkimukset ovat päättyneet.