Tutkimuksen hyödynnettävyys

KASVU-tutkimus on kasvatustieteen tutkimuskentässä monin tavoin poikkeuksellinen tutkimus. Kyseessä on pitkäkestoinen seurantatutkimus. Aiemmat opettajankoulutukseen kohdistuvat tutkimukset ovat paljolti perustuneet poikittaistutkimusasetelmiin ja yksittäisiä opintojaksoja käsitteleviin aineistoihin kansallisen seurantatutkimuksen sijaan. Poikkeuksellista on myös tutkimuksen valtakunnallinen laajuus, sillä se kokoaa yhteen kahdeksan opettajien koulutusta ja ohjausta järjestävää yliopistoa. Laajuutensa vuoksi tutkimuskohteena on vuosittain merkittävä määrä kasvatustieteellisiin koulutuksiin valittuja opiskelijoita.

Tutkimuksen kautta on mahdollista saada lisää tietoa osaamisen kehittymisestä koulutuksen aikana, mikä tuottaa käytäntöön sovellettavaa ja vaikuttavaa tietoa opettajan- ja ohjausalan koulutusten kehittämiseen. Lisäksi tutkimus tuottaa merkittävää tietoa opiskelijavalinnasta, erityisesti siitä onko valintamenettelyillä ennustearvoa koulutuksen aikana tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen tai osaamiseen työelämäsiirtymän jälkeen. Tutkimuksella onkin vahvaa yhteiskunnallista merkitystä, sillä opettajan työ vaikuttaa lasten, nuorten ja aikuisten elämään pitkälle tulevaisuuteen.

KASVU-tutkimuksen erityispiirteenä on myös opettajan ammatillisen kehityksen ja koulutuksen tutkimuksesta kiinnostuneiden tutkijoiden yhteistyö. Tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä ja tavoitellaan yhdessä kansallista opettajien koulutuksen ja kasvatusalan tutkimusperustaista kehittämistä (vrt. KOPTUKE- ja FinTED-yhteistyö). Tutkimusaineistot muodostavat kansallisen opettajankoulutuksen tietovarannon (FinTED) perustan ja siten se vahvistaa suomalaisen opettajankoulutuksen tutkimusta niin määrällisesti kuin laadullisesti.

Tutkimuksesta valmistuu kansallisesti ja kansainvälisesti julkaistavaksi tarkoitettuja artikkeleita. Tutkimuksia ja tuloksia esitellään vuosittain sekä kansallisissa että kansainvälisissä kasvatus-, opetus- ja ohjausalan konferensseissa. Lisäksi tutkimustuloksia esitellään ja hyödynnetään opettajankoulutusta järjestävien laitosten sisäisessä kehittämistyössä. Näiden lisäksi tavoitteena on toteuttaa kattavaa tiedeviestintää niin perinteisillä kanavilla (mm. tieteelliset, ammatti- ja sanomalehdet) kuin sosiaalisessa mediassa (mm. tutkimusryhmäblogit ja Twitter).