Tutkimusteemat

Useat perheistä saavat mahdollisuuden osallistua erillisiin lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueita tarkentaviin osatutkimuksiin.

Näistä osatutkimuksista tiedotetaan tarkemmin kutsun yhteydessä. Osallistumisesta voi päättää kunkin tutkimuksen kohdalla erikseen.

Tutkimusteemat

Neuvola ja kouluterveydenhuolto

TAVOITTEENA ENTISTÄKIN PAREMPI NEUVOLA JA KOULUTERVEYDENHUOLTO

Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata äidin, syntyvän lapsen sekä koko perheen terveyttä ja tukea valmistautumisessa lapsen syntymän tuomiin muutoksiin. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia, jotta lapsella olisi hyvät edellytykset terveeseen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin.

Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolan työtä huomioiden lapsen ja nuoren ikävaiheiden mukaiset tiedon, neuvonnan ja tuen tarpeet sekä yhteistyön perheiden kanssa. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä muun muassa varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaalihuollon sekä kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa.

 Palvelujen pitää kehittyä ajassa

Jotta neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintaa voidaan kehittää entistäkin paremmaksi ja sellaiseksi, joka vastaa aidosti vanhempien ja lasten tarpeisiin, pitää muutostyön perustua tutkittuun tietoon. Tähän tarpeeseen etsimme vastauksia Hyvän kasvun avaimet -hankkeen neuvola- ja kouluterveydenhuolto -osuudessa.

Ryhmässämme toimivia tutkijoita:

Päivi Rautava, lastenlääkäri, professori

  • tutkimusryhmän johtaja
  • tutkii neuvoloiden asiakkaita jo toisessa polvessa
  • erityisalana terveysneuvonta, lasten sairaudet, perheen tukeminen

Miia Tuominen, FT

  • postdoc-tutkija
  • kiinnostuksen kohteena palvelujen järjestäminen ja sen merkitys palvelujen laadulle
  • erityisalana neuvolapalvelut ja monialainen yhteistyö lapsi- ja perhepalveluissa

Susanna Holmlund, LL

  • väitöskirjatutkija
  • tutkii abortin kokeneiden äitien selviytymistä ensimmäisestä synnytykseen päättyvästä raskaudesta, synnytyksestä ja lapsen kasvatuksesta

Tytti Hyytiä, TtM

  • väitöskirjatutkija
  • selvittää miten neuvola onnistuu tarjoamaan oikeita palveluja erityistä tukea tarvitseville perheille

Kielellis-kognitiivinen kehitys

Tutkimuksen kuvaus

Lapset omaksuvat kielen ja puheen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa mutta kehitykseen vaikuttavat myös biologiset ja kognitiiviset tekijät. Lisäksi monet ympäristötekijät vaikuttavat lasten kielenkehitykseen, mutta ei vielä tiedetä tarkkaan, mitä nämä tekijät ovat ja onko niiden vaikutus myönteinen vai kielteinen. Tässä pitkittäistutkimuksessa tutkitaan lasten kielen- ja puheenkehitystä sekä kielellisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen ja erilaisten ympäristötekijöiden välisiä yhteyksiä.  Tavoitteena on löytää riskitekijöitä kielen- ja puheenkehityksen häiriöille mutta myös kielen- ja puheenkehitystä tukevia tekijöitä.

Tähän tutkimukseen osallistuvien yksikielisten (suomi tai ruotsi) ja kaksikielisten (suomi-ruotsi) lasten kehitystä seurataan varhaislapsuudesta kouluikään.

Tutkimusaiheita ovat:

  • tyypillinen ja poikkeava kielen- ja puheenkehitys
  • kieliympäristön vaikutus kaksikielisten lasten kielenkehitykseen
  • perinnölliset ja neurobiologiset tekijät kielen- ja puheenkehityksen häiriöissä ja siihen liittyvissä oppimisvaikeuksissa
  • lapsen varhaisvuosien terveydentilan (erityisesti infektioiden) mahdollinen yhteys kielenkehitykseen
  • auditiivisen ja visuaalisen havaitsemisen neuraalinen perusta
  • kielenkehityksen ja sosioemotionaalisen kehityksen mahdolliset yhteydet
  • kielen oppiminen ja sosiaalinen kehitys kouluvalmiuksien ennustajina

Ryhmässämme toimivia tutkijoita:

Annette Nylund, FM, puheterapeutti, yliopistonopettaja, Åbo Akademi,

  • Osatutkimuksen johtaja
  • Väitöskirjan aiheena: ” Possible associations between recurrent respiratory infections and problems in speech and language development in early childhood”

Pirkko Rautakoski, puheterapeutti, dosentti, Åbo Akademi

Pirjo Korpilahti, puheterapeutti, professori emerita, Turun yliopisto

Elisa Poskiparta, psykologi, dosentti, Turun yliopisto

Jenny Lindgren, FM, puheterapeutti, Åbo Akademi,

  • väitöskirjatutkija aiheena:“Language in acquisition – A comparative study of speech and language development in Swedish and Finnish among monolingual and bilingual children”

Anna Kautto, FM, puheterapeutti, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto

  • väitöskirjatutkija aiheena:“Neurocognitive background of developmental language disorders”

Lasten terveys ja hyvinvointi

Hyvän kasvun avaimet –tutkimuksen lähtökohtana on kokonaisvaltainen näkemys lapsuuden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista monista tekijöistä, joihin kuuluvat mm. terveys, kasvuympäristö ja koko perheen hyvinvointi. Pohja lapsen myöhemmälle terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan varhain, alkaen jo ennen lapsen syntymää. Tästä huolimatta useat aikaisemmat tutkimukset ovat käynnistyneet vasta myöhemmin lapsuudessa, jolloin ennen syntymää olevalta ajalta tai ensimmäisiltä ikävuosilta ei ole ollut saatavalla kattavaa ja oikea-aikaista tietoa.

 

Aineiston perustan muodostaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kaikki vuosina 2008-2010 syntyneet lapset, joista Hyvän kasvun avaimet tutkimuksessa on mukana suomen –ja ruotsinkieliset perheet, joiden lapset ovat syntyneet 1.1.2008-31.3.2010.

 

Tutkimuksessa kerätään tietoja mm. terveydestä, sairastamisesta ja ruokakäyttäytymisestä kyselylomakkeilla. Seurantakäynneillä lapsesta ja vanhemmista on otettu/ otetaan näytteitä, joista tutkitaan lapsuusiän keskeisten sairauksien (hengitystieinfektiot, allergiat ja astma, ylipaino) kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynämme myös rekistereistä kerättäviä tietoja terveystarkastuksista, lääkkeiden käytöstä ja sairauksista.

 

Tavoitteena on tuottaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin lapsen, hänen perheensä ja kasvuolosuhteensa huomioonottavaa perustietoa lapsuus- ja nuoruusajan terveyden kehityksestä.

 

Ryhmässämme toimivia tutkijoita:

Ville Peltola, lastenlääkäri, professori

  • infektiotautien tutkimusryhmän johtaja
  • tutkimme lasten toistuvia hengitystieinfektioita ja astman kehitystä, lapsen ympäristöön ja genetiikkaan liittyviä näiden sairauksien riskitekijöitä ja varhaisten infektioiden ja mikrobiomin yhteyttä myöhempään terveyteen
  • tähän osaryhmään kuuluu useita väitöskirjatyön tekijöitä ja postdoc-tutkijana työtä jatkava LT Laura Toivonen

Hanna Lagström, erityisasiantuntija ravitsemustieteen dosentti

  • lasten painon kehitys -tutkimusryhmän johtaja
  • uutena tutkimusalueena on elinympäristöjen, ravitsemustottumusten ja painonkehityksen yhteydet.
  • erityisenä kiinnostuksen kohteena lasten ja perheiden ravitsemus sekä lapsen kasvu ja painon kehittyminen erilaisissa elinympäristöissä

Mari Sandell, professori

  • tutkimuksen kiinnostuksen kohteian aisteilla kokeminen; moniaistinen kokemus, hyvinvointi; aistilähtöinen ruokakasvatus; ruoka ja kestävä kasvu
  • Työssä inspiroi monitieteinen tekeminen, sekä eritysesti ihmisten yksilölliset aistimaailmat, moniaistinen kokeminen ja näiden vaikutus arjessamme

Samuli Rautava, lastenlääkäri, apulaisprofessori

  • Tutkimme hyvin varhaisten, raskauden, synnytyksen ja vastasyntyneisyyskauden altisteiden merkitystä lapsen terveyteen ja pitkäaikaissairauksien kehittymisen riskiin.
  • Erityisenä mielenkiinnon kohteena on suolistoon kehittyvä mikrobisto ja siihen vaikuttavat tekijät (synnytystapa, mikrobilääkehoidot, äidin lihavuus, varhainen ympäristö) ja näiden yhteys terveyteen ja kasvuun.
  • Tässä projektissa toimii väitöskirjatyön tekijänä LL Olli Turta

Miika Vuori, VTT, AMK sairaanhoitaja, kollegiumtutkija

  • Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium
  • tutkii kouluikäisten lasten ADHD-oireilun ja erityisesti ADHD-lääkehoidon yleisyyttä sekä ADHD-lääkehoitoon yhteydessä olevia lapsuudenaikaisia tekijöitä, kuten myös ADHD-lääkehoidon alueellista vaihtelua lapsilla ja nuorilla Suomessa
  • erityismielenkiinnon kohteena lapsen syntymäkuukauden yhteys psyykkiseen ja neuropsykiatriseen oireiluun

Leena Haanpää, KTT,  lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden dosentti

  • kiinnostuksen kohteina lasten ja nuorten subjektiivinen hyvinvointi ja lapsilähtöisten hyvinvointi-indikaattoreiden tutkimus ja kehittäminen

Kasvatus, koulutus ja oppiminen

EduSteps tutkii eri kehityksellisten kontekstien (esim. kodin, päivähoidon, peruskoulun, vertaissuhteiden) roolia lapsen kehityksessä ja oppimisessa. Osatutkimuksessa seurataan lapsen sosiaalista, emotionaalista ja kognitiivista kehitystä, näillä osa-alueilla ilmeneviä vaikeuksia ja sitä, miten eri tekijät yhdessä vaikuttavat kehitykseen ja oppimiseen. Lisäksi tarkastellaan ohjauksen, koulutuksen ja tuen merkitystä lapsen eri kehityskonteksteissa.

Tutkimusaineistoa on kerätty raskausajalta lähtien mm. kyselylomakkein ja tutkimuskäynneillä. Monipuolisesti perheiden kotoa ja päivähoidosta kerättyä aineistoa käytetään kokonaisvaltaisen kuvan luomiseksi sekä lapsen kehityksestä ja oppimisesta että ohjauksesta ja koulutuksesta. Lue lisää EduSteps aineistosta: EduSteps data collection (englanniksi)

Esimerkkejä tutkimusaiheista:

  • ​Vanhempien päivähoitotoiveet ja -valinnat
  • Kasvatuksen polut varhaislapsuudesta kouluikään – millaiseen varhaiskasvatukseen lapset osallistuvat?
  • Päivähoidon rakenteellinen laatu ja päivähoitoryhmän vaihtuvuus
  • Kasvatuskäytännöt vanhemmuudessa ja ”opettajuudessa”
  • Kodin ja päivähoidon/koulun yhteistyö
  • Lapsen leikkiminen eri kasvatuskonteksteissa?
  • Sosioemotionaaliset vaikeudet ja niiden pysyvyys lapsuudessa ja nuoruudessa

Ajankohtaista tutkimuksessa:

  • Jo pienimmät koululaisista kokevat koulutyöhön liittyvää kuormitusta, mikä näkyy alentuneena kouluun sitoutumisena. Tulos on huolestuttava, sillä erityisesti ensimmäisillä luokilla luodaan pohjaa sekä oppilaan käsitykselle itsestään oppijana että läpi koulutusuran kantavalle kiinnittymiselle kouluun. Siksi kuormittuneisuuden varhainen tunnistaminen ja keinojen pohtiminen koulutyön taakan vähentämiseksi on ensiarvoisen tärkeää.
  • Tutkimuksemme mukaan koulustressiä ja sen vaikutuksia kouluun sitoutumiseen vähentävät oppilaan kokemus siitä, että apua on tarvittaessa saatavilla (sosiaalinen tuki) ja uskomus siitä, että hän selviytyy menestyksekkäästi koulunkäyntiin liittyvistä haasteista ja vastoinkäymisistä (akateeminen kimmoisuus; engl. academic buoyancy). Optimitilanteessa koulukuormituksen haittoja vähennetään ennaltaehkäisevästi, esimerkiksi rakentamalla oppilaan vahvuuksia korostavaa, yhteisöllistä ja akateemisesti kimmoisaa koulukulttuuria.
  • Englanninkielinen artikkeli luettavissa tästä

Ryhmässämme toimivia tutkijoita:

Päivi Pihlaja, yliopistotutkija, dosentti

  • tutkimusryhmän johtaja
  • Erityisenä kiinnostuksen kohteena EduStepsissä lasten sosioemotionaalinen kompetenssi, sen viiveet ja vaikeudet, sekä yhteydet kielenkehitykseen ja oppimiseen (ks. Taaperot-hanke)

Minna Kyttälä, yliopistonlehtori, dosentti
Anu Warinowski, tiedekuntapäällikkö, KT
Marita Neitola, yliopistonlehtori, KT
Teija Holst, yliopisto-opettaja, KT
Piia af Ursin, erikoistutkija, KT/ Dr.Phil.
Sevcan Hakyemez, projektitutkija, KT

Valmisteilla olevat väitöskirjat:

Marko Lähteenmäki, tohtorikoulutettava/projektitutkija, KM
Heli Ketovuori, tohtorikoulutettava, lisensiaatti
Petra Varttinen, päiväkodin johtaja/tohtorikoulutettava, KM
Janina Luoto, lehtori (AMK), KM

Osatutkimuksessa valmistuneet pro gradu-tutkielmat:

  • Niinimäki, Eija. 2018. 6-vuotiaan lapsen vahvuudet : vanhempien näkemykset lapsensa vahvuuksista.
  • Kavanterä, Laura. 2018. Viisivuotiaan lapsen kielellisten vaikeuksien yhteys sosioemotionaalisiin vaikeuksiin.
  • Heikkilä, Piia ja Ruohonen, Tiia. 2017. Vanhempien kasvatustyylit ja kolmevuotiaan lapsen sosioemotionaalinen kehitys.
  • Nuotio, Elina. 2017. Taaperon sosio-emotionaalinen kehitys ja sen yhteys vanhempien parisuhteen laatuun ja väkivaltaisuuteen.
  • Ristola, Marie. 2017. Kiusaaminen päiväkodissa. Päiväkodin henkilökunnan käsityksiä kiusaamisesta, kiusaamiseen puuttumisesta ja sen ehkäisemisestä.
  • Pyykkönen, Johanna. 2016.Sosioemotionaalisten vaikeuksien yhteys leikkikäyttäytymiseen.
  • Bruun, Milla. 2016.Varhaislapsuuden tuen tarpeen yhteys esiopetusikäisen tuen portaan valikoitumiseen.
  • Luoto, Janina. 2014.Lapsen perhetausta ja sosioemotionaalinen hyvinvointi varhaislapsuudessa.
  • Haajanen, Jaana. 2014.Pienten lasten sosioemotionaaliset vaikeudet ja niiden pysyvyys.
  • Andersson, Maija & Piirainen, Riikka. 2013.Sosioemotionaalinen kompetenssi ja leikki kolmivuotiailla lapsilla – vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan arvioita.
  • Lakima, Nora. 2012.Autismin kirjo ja taaperot. Tutkimus taaperoikäisten autismin kirjon varhaisten merkkien esiintymisestä Varsinais-Suomessa.
  • Sonne, Valpuri. 2012.Perhe vanhemmuus ja lapsen sosio-emotionaalinen varhaiskehitys

Perheen psyykkinen hyvinvointi

Perheen psyykkinen hyvinvointi –osatutkimus tutkii yhteyksiä vanhempien parisuhdetyytyväisyyden, vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin, vanhemmuuden kyvykkyyden, kiintymyssuhdemielikuvien sekä vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä alkaen raskausajasta ja seuraten niiden kehitystä lapsen kouluikään saakka. Lisäksi tavoitteena on tutkia, miten nämä tekijät tukevat lapsen hyvää psykologista ja sosiaalista kehitytystä.

​Perheen psyykkinen hyvinvointi -osatutkimuksessa jo havaittuja tuloksia:

  • Tuloksia liittyen äitien raskaudenaikaisiin ja synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin:
    • Äitien raskauden aikeiset masennusoireet ennustivat heidän synnytyksen jälkeisiä masennusoireita. Jos siis odottavan naisen masennusoireet olivat koholla raskausaikana, olivat ne todennäköisesti koholla myös lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen.
    • Äitien kohonneet raskaudenaikaiset masennusoireet olivat yhteydessä kiintymyssuhdemielikuvien heikompaan laatuun niin, että mielikuvat vauvasta ja omasta äitiydestä todennäköisimmin vääristyivät.
    • Äitien synnytyksen jälkeiset kohonneet masennusoireet liittyivät lyhyempään täysimetyksen kestoon.
    • Vanhempien raskaudenaikainen masennus on yhteydessä vanhemmuuden kyvykkyydentunteeseen, kun lapset ovat 1,5 vuotta.
  • Tuloksia liittyen vanhempien kokemaan parisuhdetyytyväisyyteen raskaudenaikana:
    • Vanhempien kokema raskaudenaikainen parisuhdetyytyväisyys on selkeästi yhteydessä toisiinsa.
    • Äitien tyytyväisyys parisuhteeseen vähenee lapsen syntymän jälkeen, isien pysyy ennallaan.
    • Raskaudenaikainen parisuhdetyytymättömyys ennustaa äidin ja isän raskaudenaikaista ahdistuneisuutta, masennusta ja yksinäisyyttä.
    • Isistä 15 % on emotionaalisesti ja sosiaalisesti yksinäisiä sekä raskausaikana että lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen, mutta suurin osa voi hyvin.
  • Tuloksia liittyen perheen kolmen keskeiseen (äiti-isä-lapsi) vuorovaikutukseen 
    • Äidin masennus ja ahdistusoireilu lapsen ollessa 18 kuukauden ikäinen oli yhteydessä heikompaan perheenjäsenten väliseen koordinaatioon triadisessa (äiti-isä-lapsi) vuorovaikutustilanteessa.
    • Äidin ja isän vanhemmuuden korkeammat kompetenssintunteet sekä äidin parissuhdetyytyväisyys suojasivat perheen triadista vuorovaikutusta.

 

Johtopäätöksiä

Äitien raskaudenaikaisia masennusoireita tulee seuloa varhaisessa vaiheessa äitiysneuvolassa ja äideille, joiden masennusoireet ovat koholla tulee tarjota hoitoa, jotta voitaisiin ehkäistä niiden jatkumista vauvan syntymän jälkeiselle ajalle sekä niiden negatiivisia vaikutuksia vanhemmuuteen.

Molempien vanhempien raskaudenaikaiseen parisuhdetyytyväisyyteen on myös hyvä kiinnittää huomiota neuvolapalveluissa. Tukemalla parisuhdetta varhaisessa vaiheessa voidaan mahdollisesti vähentää tulevan vanhemman riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyttä sekä vahvistaa perheen sisäisen vuorovaikutuksen toimivuutta.

Tutkimusryhmä

Ryhmän vetäjät: Sari Ahlqvist-Björkroth, PsT, TY, Psykologian oppiaine ja Riikka Korja, dosentti, akatemiatutkija, TY, Psykologian oppiaine

  • Hannele Räihä, professori (emerita), TY, Psykologian oppiaine
  • Niina Junttila, professori,TY, Opettajankoulutuslaitos ja Sote-akatemia sekä Opetusneuvos, Opetushallitus
  • Minna Aromaa, dosentti, ylilääkäri, Turun kaupungin terveystoimi, Lasten ja nuorten poliklinikka
  • Jorma Piha, professori, TYKS, lastenpsykiatria
  • Päivi Rautava, professori, TY, ehkäisevä terveydenhuolto
  • Johanna Lindstedt, tohtorikoulutettava, TY, Psykologian ja logopedian laitos
  • Venla Panula, tohtorikoulutettava, TY, Opettajankoulutuslaitos
  • Kati Havo, tohtorikoulutettava, TY, Psykologian oppiaine