Tutkimusteemat

Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata äidin, syntyvän lapsen sekä koko perheen terveyttä ja tukea valmistautumisessa lapsen syntymän tuomiin muutoksiin. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia, jotta lapsella olisi hyvät edellytykset terveeseen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin.

Opiskeluhuolto jatkaa neuvolan työtä huomioiden lapsen ja nuoren ikävaiheiden mukaiset tiedon, neuvonnan ja tuen tarpeet sekä yhteistyön perheiden kanssa. Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelut (mm. kouluterveydenhuolto) tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä muun muassa varhaiskasvatuksen, koulun, sosiaalihuollon sekä kuntoutuksen ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kanssa.

 Palvelujen pitää kehittyä ajassa

Jotta neuvolan ja opiskeluhuollon toimintaa voidaan kehittää entistäkin paremmaksi ja sellaiseksi, joka vastaa aidosti vanhempien ja lasten tarpeisiin, pitää muutostyön perustua tutkittuun tietoon. Tähän tarpeeseen etsimme vastauksia Hyvän kasvun avaimet -hankkeen neuvola- ja opiskeluhuolto -osuudessa.

Lapset omaksuvat kielen ja puheen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa mutta kehitykseen vaikuttavat myös biologiset ja kognitiiviset tekijät. Lisäksi monet ympäristötekijät vaikuttavat lasten kielenkehitykseen. Vielä ei tiedetä tarkkaan, mitä nämä tekijät ovat, ja onko niiden vaikutus myönteinen vai kielteinen.  Tavoitteena on löytää riskitekijöitä kielen- ja puheenkehityksen häiriöille mutta myös kielen- ja puheenkehitystä tukevia tekijöitä.

Tähän tutkimukseen osallistuvien yksikielisten (suomi tai ruotsi) ja kaksikielisten (suomi-ruotsi) lasten kehitystä seurataan varhaislapsuudesta kouluikään. Tutkimusaiheita ovat mm:

• tyypillinen ja poikkeava kielen- ja puheenkehitys
• kieliympäristön vaikutus kaksikielisten lasten kielenkehitykseen
• perinnölliset ja neurobiologiset tekijät kielen- ja puheenkehityksen häiriöissä ja siihen liittyvissä oppimisvaikeuksissa
• lapsen varhaisvuosien terveydentilan (erityisesti infektioiden) mahdollinen yhteys kielenkehitykseen
• auditiivisen ja visuaalisen havaitsemisen neuraalinen perusta
• kielenkehityksen ja sosioemotionaalisen kehityksen mahdolliset yhteydetkielen oppiminen ja sosiaalinen kehitys kouluvalmiuksien ennustajina

Pohja lapsen myöhemmälle terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan varhain, alkaen jo ennen lapsen syntymää. Tästä huolimatta useat aikaisemmat tutkimukset ovat käynnistyneet vasta myöhemmin lapsuudessa, jolloin ennen syntymää olevalta ajalta tai ensimmäisiltä ikävuosilta ei ole ollut saatavalla kattavaa ja oikea-aikaista tietoa.

Keräämme tietoja mm. terveydestä, sairastamisesta ja ruokakäyttäytymisestä kyselylomakkeilla. Seurantakäynneillä lapsesta ja vanhemmista on otettu/ otetaan näytteitä, joista tutkitaan lapsuusiän keskeisten sairauksien (hengitystieinfektiot, allergiat ja astma, ylipaino) kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Hyödynämme myös rekistereistä kerättäviä tietoja terveystarkastuksista, lääkkeiden käytöstä ja sairauksista.

Tavoitteena on tuottaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin lapsen, hänen perheensä ja kasvuolosuhteensa huomioonottavaa perustietoa lapsuus- ja nuoruusajan terveyden kehityksestä.

Tässä osahankkeessa tutkimme eri kehityksellisten kontekstien (esim. kodin, päivähoidon, peruskoulun, vertaissuhteiden) roolia lapsen kehityksessä ja oppimisessa. Seuraamme lapsen sosiaalista, emotionaalista ja kognitiivista kehitystä, näillä osa-alueilla ilmeneviä vaikeuksia ja sitä, miten eri tekijät yhdessä vaikuttavat kehitykseen ja oppimiseen. Lisäksi tarkastellaan ohjauksen, koulutuksen ja tuen merkitystä lapsen eri kehityskonteksteissa.

Tutkimusaineistoa on kerätty raskausajalta lähtien mm. kyselylomakkein ja tutkimuskäynneillä. Monipuolisesti perheiden kotoa ja päivähoidosta kerättyä aineistoa käytetään kokonaisvaltaisen kuvan luomiseksi sekä lapsen kehityksestä ja oppimisesta että ohjauksesta ja koulutuksesta.  Esimerkkejä tutkimusaiheista:

• ​Vanhempien päivähoitotoiveet ja -valinnat
• Kasvatuksen polut varhaislapsuudesta kouluikään – millaiseen varhaiskasvatukseen lapset osallistuvat?
• Päivähoidon rakenteellinen laatu ja päivähoitoryhmän vaihtuvuus
• Kasvatuskäytännöt vanhemmuudessa ja ”opettajuudessa”
• Kodin ja päivähoidon/koulun yhteistyö
• Lapsen leikkiminen eri kasvatuskonteksteissa?
• Sosioemotionaaliset vaikeudet ja niiden pysyvyys lapsuudessa ja nuoruudessa
• Lue lisää EduSteps aineistosta: EduSteps data collection (englanniksi)

Perheen psyykkinen hyvinvointi –osatutkimus tutkii yhteyksiä vanhempien parisuhdetyytyväisyyden, vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin, vanhemmuuden kyvykkyyden, kiintymyssuhdemielikuvien sekä vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä alkaen raskausajasta ja seuraten niiden kehitystä lapsen kouluikään saakka. Lisäksi tavoitteena on tutkia, miten nämä tekijät tukevat lapsen hyvää psykologista ja sosiaalista kehitytystä.