Deep Talk

Deep Talk on Tuula Valkosen kehittämä menetelmä. Siinä kertomuksia lähestytään leikin ja yhteisen ihmettelyn kautta. Deep Talk -menetelmän tavoitteena on oman sisäisen puheen löytäminen ja kehittäminen myötätuntoiseen ja itseä sekä muita arvostavaan suuntaan. Sisäinen puhe on subjektiivista ajatustenvirtaa, jonka vain henkilö itse kuulee. Sisäinen puhe on sitä runsaampaan, mitä vieraampien ihmisten ja tilanteiden kanssa olla tekemisissä. Deep Talk -tuokioissa luodaan läsnäolon, kuuntelemisen ja käsitteellisten tilojen kautta ryhmän yhteinen kieli, jolloin sisäisen puheen tarve vähenee ja muuttuu myönteisemmäksi. Deep Talk –menetelmä soveltuu hyvin monikielisille ryhmille konkreettisuutensa, vaiheiden ennustettavuuden ja läsnäoloa korostavan rauhallisen tunnelman vuoksi.

Deep Talk -menetelmän vaiheita kuvataan käsitteellisinä tiloina. Käsitteellisen tilan käsite (Make a meaning -tila) on peräisin Joseph Artigalilta (1991). Oppiakseen ilmaisemaan itseään kielen avulla, on kielenkäyttäjille tarjottava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia omaksua uusia käsitteitä. Käsitteellisten tilojen avulla Artigal sai lapset oppimaan uutta kieltä nopeasti. Hän jakoi luokan seuraaviin käsiteellisiin tiloihin: pieni lattiapiiri, jossa kuultiin uutta, lapselle vierasta kieltä, ja sen sisällä oleva vielä pienempi piiri, jossa opittiin tuottamaan eli puhumaan vierasta kieltä. Deep Talk –menetelmässä Artigalin ajatuksia yhteisen kielen oppimisesta sovelletaan oman sisäisen puheen ja ryhmän yhteisen kielen opiskeluun. Deep Talk –menetelmän käsitteelliset tilat eli vaiheet ovat eteistyöskentely, kerronta, leikki ja juhla.

Deep Talk -menetelmästä on lisätietoa Rinnalla – Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa -teoksessa sivuilla 74–95.

Teksti
Juli-Anna Aerila
Elokuu 2020