Ajattelutaidot – Tarinoiden avulla ajattelutaitoja
Miksi ajattelua tarinoiden avulla?
Menetelmä sopii alkuopetuksesta kuudennelle luokka-asteelle. Menetelmän avulla tuodaan tarinoita ja satuja mielenkiintoisemmaksi lapsille antamalla heidän miettiä ja pohtia yhdessä tarinoiden ilmiöitä ja merkityksiä. Tavoitteena on kehittää sekä lukemista että ajattelua. Ajattelutarinoita on kahdenlaisia ja ne perustuvat hieman eri teorioihin ja menetelmiin. Menetelmät sisältävät aina tarinan. Lisäksi menetelmiin on sidottu viisi pilaria, joiden avulla on muodostettu tuntisuunnitelmia. Pilarien avulla saadaan tarinoista mahdollisimman paljon irti ja jokaisella pilarilla on oma spesifinen tehtävänsä:
Menetelmän teoriatausta
Menetelmät perustuvat vahvasti sekä Piagetin että Vygotskyn teorioihin sekä Andersonin ja kumppaneiden (2014) päivittämään Bloomin taksonomiaan. Piagetin teorian mukaan kognitiivinen kehitys tapahtuu koko elämän jatkuvassa prosessissa, jossa muokkaamme uusilla ärsykkeillä aivoissamme olevia kognitiivisia ärsykkeitä (Wadsworth, 2004). Menetelmissä oleva kognitiivinen konflikti perustuukin tähän Piagetin teorian mukaiseen ajatukseen. Menetelmissä olevat tehtävät siis tuottavat jollain tasolla (riippuen oppilaan tasosta) kognitiivisen konfliktin, joka pyritään ratkaisemaan yhdessä tai yksin. Ratkaisemalla kognitiivisen konfliktin, on ajattelun kehittyminen mahdollista tai jo tapahtunut.
Se, miten kognitiivisista konflikteista päästään yli, liittyy Vygotskyn (1978) sosiokulttuuriseen teoriaan, jonka mukaan puhuttu kieli on yksi merkittävimmistä tekijöistä oppilaan oppimisessa. Menetelmässä oleva sosiaalinen rakentaminen sekä kognitiivinen konflikti pyritäänkin ratkaisemaan oppilaiden kanssa keskustelemalla ja vuorovaikuttamalla. Tärkeää on antaa oppilaiden keskustella asioista ja mielipiteistään ja muodostaa omat käsityksensä. Opettajan rooli on ohjaajana.
Bloomin taksonomiaan perustuva menetelmä keskittyy tehtävään liittyvän tarinan läpikäymiseen taksonomian kuudella erilaisella ajattelun tason avulla: muistamisen ymmärtämisen, soveltamisen, analysoimisen, arvioimisen ja luomisen. Tehtävässä edetään muistamisesta kohti luomista ja jokaiselle tasolle on määritelty kysymyksiä, joiden avulla oppilas voidaan saada ajattelemaan tietyllä ajattelun tasolla. Toisin sanoen jokaisella ajattelun tasolla oppilas toimii tietyllä tavalla:
Muistaminen: Osoittaa käyttävänsä muistia ennen opituista asioista palauttamalla mieleen faktoja, käsitteitä ja vastauksia.
Ymmärtäminen: Osoittaa ymmärtävänsä faktoja vertailemalla ja järjestämällä, pyrkien antamaan kuvauksia pääasiasta.
Soveltaminen: Ratkaisee ongelmia käyttämällä jo opittuja tietoja, taitoja ja faktoja uudella tavalla.
Analysoiminen: Tutkii ja analysoi informaatiota pyrkien löytämään motiiveja ja syitä. Tekee päätelmiä ja löytää todisteita, jotka vastaavat yleistyksiä.
Arvioi: Esittää ja puolustaa mielipiteitään tekemällä harkittuja tuomioita informaatiosta tai työn laadusta.
Luo: Kokoaa oppimansa tiedot uudella tavalla yhdistämällä elementtejä uuteen muottiin tai ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuita.
Tutkimuksia menetelmästä
Hattien (2009) meta-analyysitutkimuksen mukaan Piagetin teoriaan pohjautuva tehtävät vaikuttavat tilastollisesti merkittävästi oppilaan koulusuoriutumiseen. Tutkimuksen mukaan tilastollisesti merkitsevä efektikoko oli 0,4. Meta-analyysin mukaan Piagetin teoriaan liittyvien tehtävien vaikutus koulusuoriutumiseen oli efektikooltaan 1,28, mikä on merkittävän suuri efektikoko. Tyypillinen luokkahuonekeskustelu on lyhyt keskusteluketju, jossa opettaja kysyy, oppilas vastaa ja opettaja antaa lyhyen palautteen, eikä pyri laajentamaan oppilaan vastausta (Mortimer & Scott, 2003). Tutkimusten mukaan pidemmät ja laajemmat keskusteluketjut kehittävät oppilaiden ajattelua (Eshach, Dor-Ziderman & Yefroimsky 2013) ja kirjallisuuden ymmärtämistä, varsinkin niillä oppilailla, joilla on vaikeuksia ymmärtää kirjallisuutta (Hattie, Nancy & Frey, 2016).
Vinkkejä ajattelun onnistumiseen
- Vuorovaikutus tulee olla dialogista –> anna aidosti tilaa ajattelulle.
- Ajattelu vaatii harjoitusta, älä ole liian ankara itsellesi tai oppilaillesi. Jos harhautuu sivupoluille se ei aina haittaa.
- Anna aikaa kysymyksen jälkeen. Tutkimusten mukaan 3-5 sekuntia on minimiaika. Ajattelu on lapsille haastavaa sekä sinulle!
- Anna kannustavaa ja rakentavaa palautetta. Kannusta kertomaan lisää. Kerro omiakin mielipiteitäsi oppilaan ajatteluun. Anna vaihtoehtoja.
- Ole aidosti kiinnostunut lapsen ajattelusta, vaikka se aluksi saattaa kuulostaa oudolta.
Teksti ja tehtävät
Teemu Mäkelä
Toukokuu 2020
Ajattelutehtäviä saduista ja runoista
Silta-tarina
Tässä neljä tiedostoa, joiden avulla voit kokeilla Silta-tarinan soveltamista oppilaille. Silta soveltuu hieman vanhemmille oppilaille. Tehtävät mukautettu suomeksi Let’s Think -sivustolta.
Mitä Lululle on tapahtunut?
Tässä neljä tiedostoa, joiden avulla voit kokeilla soveltaa Charles Causleyn runoa Mitä Lululle on tapahtunut? oppilaille. Tehtävä soveltuu myös nuoremmille oppilaille. Tehtävät mukautettu suomeksi Let’s Think -sivustolta.
Mitä Lululle on tapahtunut -tuntisuunnitelma
Mitä Lululle on tapahtunut -runo
Halvar ja peikot
Tässä kolme tiedostoa, joiden avulla voit kokeilla soveltaa norjalaista kansansatua Halvar ja peikot oppilaille. Tehtävä soveltuu sekä nuorille että hieman vanhemmille oppilaille. Tehtävät mukautettu suomeksi Let’s Think -sivustolta.
Halvar & peikot -tuntisuunnitelma
Lisää ajattelutehtäviä
Let's Think -sivusto, jossa englanninkielisiä ajattelutehtäviä Ajattelutaitotehtäviä Kolme pukkia-tarinan avulla Ajattelutaitotehtäviä Leijona ja hiiri -tarinan avulla Ajattelutaitotehtäviä Pieni Punahilkka-tarinan avullaLähteet ja lisätietoa
Eshach, H., Dor-Ziderman, Y. & Yefroimsky, Y. (2013). Guestion Asking in the Science Classroom: Teacher Attitudes and Practices. Journal of Science Education and Technology, 23, 67–81.
Hattie, J. (2009). Visible Learning. A Synthesis of Over 800 Meta-Analysis Relating to Achievement. New York: Routledge.
Hattie, j., Frey, N. & Fisher, D. (2016). Visible Learning for Literacy. Grades K-12 Visible Learning for Literacy, Grades K-12 : Implementing the Practices That Work Best to Accelerate Student Learning. Thousands Oaks: SAGE publications inc.
Vygotsky, L, S. (1978). Mind in Society: The Development of Higher Psychological Processes. London: Harvard University Press.
Wadsworth, B. J. (2004). Piaget´s Theory of Cognitive and Affective Development. Fifth edition. Boston: Pearson Education, Inc.