Lukuteatteri

Mikä on lukuteatteri? 

Lukuteatteri on menetelmä, joka sopii alkuopetuksesta yläkouluun. Lukuteatteri on tekstin eläytyvää lukemista, mutta ideana ei ole opetella ulkoa repliikkejä. Esiintyjät pitävät käsissään papereita, kansioita, vihkoja tai kirjoja, joista he lukevat suoraan. Perinteisessä lukuteatteriesityksessä lukijat ovat ringissä tai rivissä ja he katsovat suoraan kohti yleisöä, mutta eivät toisiaan. Lukuteatteriesitys voi sisältää myös liikkeitä ja eleitä.

Tutkimuksia lukuteatterin käytöstä opetuksessa: lukusujuvuus, sanasto ja tekstin ymmärtäminen

Lukuteatteri on hyvä keino lisätä lukusujuvuutta: harjoitellessaan lukijat lukevat tekstiä useaan otteeseen ja harjoittelevat erilaisia prosodisia keinoja. Toistuva harjoittelu kehittää tarkkuutta ja sanantunnistuksen automatisaatiota. (Young & Rasinski, 2009). Oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat kehittyneet lukuteatteria käyttämällä kirjainten tunnistamisessa, sujuvuudessa sekä tekstin ymmärtämisessä (Garret & O’Connor, 2010). 

Young ja Rasinski (2009) tutkivat lukuteatteria kakkosluokkalaisten käytössä. Opettaja teki yhden lukuvuoden kakkosluokkalaisten kanssa lukuteatteria päivittäin. Lukuvuoden alussa ja lopussa oppilaat tekivät testin, jolla mitattiin heidän lukemisen kehittymistään eri osa-alueilla. Lukuvuoden alussa oppilaat lukivat 62,7 sanaa oikein minuutissa ja lukuvuoden lopussa 127,6 sanaa oikein minuutissa. Näin suuri kehitys kakkosluokkalaisille on poikkeuksellista. Myös muilla osa-alueilla oppilaat pärjäsivät yleistä keskivertotulosta paremmin lukemisessa. Oppilaat kertoivat pitäneensä kovin lukuteatterista ja se oli heistä motivoivaa. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat pitivät siitä, että tekstejä oli erilaisia: he saivat tehdä esityksiä niin saduista kuin hauskoista runoistakin. Myös ne oppilaat, jotka olivat aiemmin osoittautuneet vastahakoisiksi lukijoiksi, innostuivat lukuteatterista.

Lukuteatterin yhteyttä lukunopeuden lisääntymiseen on tutkinut myös Martinez, Roser ja Strecker (1998). Heidän tutkimuksessaan kakkosluokkalaiset oppilaat, jotka käyttivät 10 viikon ajan lukuteatterimenetelmää päivittäin, lukivat kokeilujakson jälkeen keskimäärin 17 sanaa enemmän minuutissa kuin ennen kokeilujaksoa. Kahdella muulla kakkosluokalla, joiden opetuksessa ei käytetty lukuteatteria, kasvu oli 10 viikon aikana 6,9 sanaa/minuutti.

Oppilailta on kysytty mielipiteitä lukuteatterin käytöstä: yläkoululaiset pitivät eniten siitä, että koko luokka osallistui ja he kokivat oppineensa historian ainesisältöjä paremmin menetelmän avulla (Karabag, 2015). Drew ja Pedersen (2010) tutkivat kamishibaita yläkouluikäisten käytössä. Yläkouluikäiset, jotka käyttivät lukuteatteria englanti toisena kielenä -opinnoissaan kommentoivat, että lukuteatteri oli hyvä tapa harjoitella suullista englantia ja he pitivät lukuteatterin yhteisöllisyydestä: ryhmätyönä tehtävä lukuteatteri oli heistä hauskempaa kuin lukeminen pareittain. Tutkimuksessa opettaja oli jakanut tekstit pieniin osiin ja hänen raporttinsa mukaan lukuteatteri oli toimiva lähestymistapa englannin kielen harjoitteluun, sillä oppilaat lukivat tekstiä moneen kertaan harjoitellessaan sujuvaa esitystä, oppilailla oli hauskaa ja he kokivat ylpeyttä valmiista tuotoksestaan

Suomessa IKI-TARU-hankkeen lisäksi myös Niilo Mäki Instituutti tutkii parhaillaan lukuteatteria.

Vinkkejä lukuteatteriesitykseen

•  Hyvä idea on esimerkiksi merkitä korostuskynällä kaikki kohdat, jotka luet ääneen ja alleviivata kaikki kohdat, jotka liittyvät äänten tuottamiseen tai liikkumiseen, mutta ei lukemiseen. 
•  Jos lukijoita on paljon, voi käyttää kahta tai useampaa kertojaa. Tämä toimii etenkin nuorten lukijoiden kanssa. Kertoja voi vaihtua kappaleiden välissä tai jopa lauseiden välissä. Jokaisella hahmolla voi myös olla oma kertojansa, jolloin hahmon kertoja lukee siihen hahmoon liittyvät kuvaukset ja asiat. Hahmot voi myös jakaa yhteen tai kahteen osaan, jolloin useampi oppilas lukee saman hahmon repliikkejä. (Shepard, 1997). 
•  Anna tarpeeksi harjoitteluaikaa. Yksi hyvä vaihtoehto on maanantaina antaa oppilaiden valita lukuteatteritekstit ja ti-to käyttää muutamia minuutteja esityksen harjoitteluun ja perjantaina esitykset esitetään omalle luokalle tai muulle yleisölle (Young & Rasinski, 2009).
•  Aluksi kannattaa antaa valmiita lukuteatterikäsikirjoituksia, mutta kun oppilaat ymmärtävät menetelmän idean, voivat he itse suunnitella lukuteatterikäsikirjoituksen valmiin tekstin pohjalta.
•  Lukuteatteri sopii hyvin äidinkielen ja eri kielten tunneille, mutta sen avulla voi käsitellä myös vaikka historian, ympäristöopin tai yhteiskuntaopin sisältöjä esimerkiksi lukemalla ääneen oppikirjan kappaleita tai kirjoittamalla aiheeseen liittyvän tekstin itse. Esimerkkitekstejä tällaisesta CBRT-teatterista (Curriculum-Based Readers Theatre) englanniksi löytyy sivun alaosasta.
• Juli-Anna Aerila ja Johanna Lähteelä ovat kirjoittaneet erilaisia ideoita lukuteatterista Hanna Sutelan draamablogiin.

Teksti ja suomenkieliset lukuteatterikäsikirjoitukset
Johanna Lähteelä
Heinäkuu 2020