Esimerkkejä maailmalta

Maailmalla on saatu hyviä kokemuksia puntaroivien kansalaiskeskustelujen käytöstä. Kansalaiskeskusteluja on järjestetty alueellisella, kansallisella ja jopa globaalilla tasolla. Viime vuosina ovat yleistyneet erityisesti ilmastoaiheiset kansalaiskeskustelut.

Kansalaiskeskustelut sopivat tiedollisesti hyvinkin vaativien ja polarisoivien kysymysten käsittelyyn. Esimerkiksi Irlannissa kansalaiskeskustelut ovat käsitelleet perustuslakimuutoksia.

Yhä useammin kansalaiskeskustelut on otettu pysyväksi osaksi olemassa olevaa päätöksentekoa. Esimerkiksi Itä-Belgian aluehallinnossa ja Pariisissa on pysyväisluonteisia puntaroivia kansalaiskeskusteluja, joilla on mahdollisuus tehdä aloitteita vaaleilla valituille edustajille.

Alla on kuvattu eri yhteyksissä järjestettyjä kansalaiskeskusteluja. Lisää esimerkkejä löydät OECDn raportista ja Participedia-sivustolta.

Perustuslain uudistaminen Irlannissa

Puntaroiva kansalaiskeskustelu on osoittautunut sopivaksi hyvinkin vaativien kysymysten käsittelyyn. Irlannissa kansalaiskeskustelut ovat käsitelleet perustuslakimuutoksia jo kaksi kertaa. Perustuslaki piti päivittää, mutta monet kysymykset olivat niin polarisoivia ja tunteita herättäviä, että puolueiden oli vaikeaa ottaa niihin kantaa.

Perustuslakikokouksessa (2012–2014) ja kansalaiskokouksessa (2016–2018) syntyi yhteensä 87 ehdotusta ja raporttia, joista kaikkiin parlamentin tuli ottaa kantaa. Aiheet koskivat muun muassa tasa-arvoista avioliittolakia, äänestysiän alentamista, vaalitavan muutoksia, aborttia sekä ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen vaatimia toimia. Monet ehdotukset ovat päätyneet kansanäänestykseen ja johtaneet perustuslakimuutoksiin.

Kansalaisten aloitteesta järjestettävä kansalaisraati Itävallassa

Kansalaisille on myös annettu mahdollisuuksia tehdä aloitteita kansalaiskeskusteluista. Itävallan Vorarlbergin osavaltiossa kansalaisraati järjestetään, jos vähintään 1000 ihmistä vaatii sitä aloitteella.

Vorarlbergissa on asukkaiden aloitteesta käsitelty muun muassa maankäyttöä ja maatalouden tulevaisuutta. Raadin suositukset käsitellään avoimessa “kansalaiskahvilassa”, jossa asukkaat voivat keskustella poliitikkojen ja viranomaisten kanssa.

Pysyvät kansaiskeskustelut Itä-Belgiassa ja Pariisissa

Muutamissa paikoissa kansalaiskeskusteluista on tehty pysyvä osa päätöksentekojärjestelmää.

Itä-Belgian saksankielisellä itsehallintoalueella (Ostbelgien) perustettiin 2019 pysyvä kansalaisvaltuusto, johon valitaan arvalla 24 vaihtuvaa jäsentä. Kansalaisvaltuusto määrittää aiheet kansalaiskokouksille, joita järjestetään valtuuston toimikaudella yhdestä kolmeen. Joka kokouksessa 50 kansalaista puntaroi kansalaisvaltuuston valitsemaa aihetta ja laatii suosituksen alueparlamentille. Juuri ennen koronapandemiaa kansalaisvaltuusto asetti aiheeksi terveydenhuollon työntekijöiden työolojen parantamisen.

Myös Pariisissa otettiin syksyllä 2021 käyttöön kansalaispaneeli pysyväksi osaksi kaupungin hallintoa. Paneelilla on oikeus tehdä aloitteita kaupunginvaltuustolle ja päättää osallistuvan budjetoinnin aiheita.

Kanslaisaloitteiden arviointi Yhdysvalloissa ennen kansanäänestystä

Puntaroivien keskustelujen avulla on tuotettu tietoa niin ikään äänestäjille.

Yhdysvaltain Oregonissa on kehitetty kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmä (Citizens’ Initiative Review). Se tarjoaa äänestäjille tietoa valikoiduista kansalaisaloitteista ennen aloitteita koskevaa kansanäänestystä. Kansalaisraati arvioi keskeiset tosiasiat ja väitteet aloitteen puolesta ja sitä vastaan. Julkilausuma lähetetään kaikille äänioikeutetuille.