Mitä ja mihin tarkoituksiin?
Puntaroivien kansalaiskeskustelujen (deliberative mini-publics) tarkoitus on koota yhteen eri taustaisia ihmisiä keskustelemaan ennalta määrätystä politiikkakysymyksestä. Puntaroivan kanslaiskeskustelun muotoja ovat esimerkiksi kansalaisraadit, kansalaispaneelit ja puntaroivat mielipidemittaukset.
Mikä tahansa mielipideraati tai osallistumiskokeilu ei ole puntaroivaa kansalaiskeskustelua. Keskustelussa tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa.
Keskusteluun valitaan satunnaisotannalla mahdollisimman hyvin koko väestöä edustava joukko kansalaisia. Näin mukaan eivät hakeudu vain poliittisesti aktiivisimmat, jotka osaavat tuoda ääntään muutenkin kuuluviin.
Taustaksi osallistujat saavat tietopaketin ja kuulevat asiantuntijoita. Keskustelut käydään ohjatuissa pienryhmissä.
Kansalaiskeskustelussa on tärkeää, että kaikki osallistujat saavat kertoa kokemuksiaan ja näkemyksiään käsiteltävästä aiheesta. Mielipiteet tulee pyrkiä perustelemaan. Osallistujien tulee myös kuunnella muiden mielipiteitä ja olla valmiita muuttamaan omia näkemyksiään.
Keskustelun tavoitteena on yleensä tuottaa kirjallinen raportti tai julkilausuma, jota hyödynnetään päätöksenteon osana. Jotta kansalaiskeskustelut voivat edesauttaa parempaa päätöksentekoa, tulee niiden olla hyvin kytköksissä varsinaisiin päätöksentekoprosesseihin.
Puntaroiva kansalaiskeskustelu sopii moniin tarkoituksiin:
Suositukset päättäjille. Kansalaiskeskustelu voi tuottaa neuvoja tai politiikkasuosituksia päätöksenteon valmistelijoille tai vaaleilla valituille edustajille.
Tiedon tuottaminen äänestäjille. Kansalaiskeskustelu voi myös jäsentää ja tuottaa tietoa äänestäjille esimerkiksi ennen kansanäänestyksiä.
Osallistuminen päätöksentekoon. Kansalaisraadeille voidaan delegoida myös suoraa päätösvaltaa.
Lue lisää tutustumalla esimerkkeihin Suomesta ja maailmalta!