Puutarhan linnut ja tarhamehiläiset
Puutarhan linnusto
Puutarhalla on tehty lintuseurantaa Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osaston lintututkijoiden toimesta jo vuodesta 1969 lähtien. Suuri joukko harrastajia käy puutarhalla säännöllisesti ja seurantatutkimusta jatketaan edelleen. Tutkijat opettavat lintuharrastajia ja opiskelijoita rengastamaan lintuja puutarhalla.
Aloittelevalle lintuharrastajalle ja satunnaisesti Ruissalossa kävijälle puutarha tarjoaa mahdollisuuden ”bongata” lintuja. Oheisesta taulukosta selviää mitä lintuja mihinkin vuodenaikaan on mahdollista nähdä puutarhan alueella.
Puutarha on hyvä paikka myös lintujen seuraamiseen. Monipuolinen kasvilajisto ja Ruissalon hyönteiset tarjoavat ruokaa niin, että puutarhalla pesii vuosittain 46 lintulajia. Ajankohdasta riippuen jopa 124 lajia on nähtävissä vuosittain joko ohi muuttaessaan, pesiessään, talvehtiessaan tai vieraillessaan puutarhalla.
Tarhamehiläispesät puutarhalla
Kasvitieteellisen puutarhan alueella olevissa kahdessa mehiläistarhassa elää kummassakin 4-5 mehiläisyhteiskuntaa. Tarhamehiläiset asuvat pesissään ympäri vuoden ja mehiläisten määrä yhdessä pesässä vaihtelee vuodenajan mukaan kymmenestä tuhannesta jopa 50 000 mehiläiseen.
Pesien hoidosta vastaa mehiläistarhaaja Marko Leino joka käy tarhoilla kesäisin noin 1 – 2 viikon välein ja talvella harvemmin. Mehiläisten toimintaa voi seurata sopivalta etäisyydeltä kuitenkin muistaen että kokiessaan itsensä tai pesänsä uhatuksi, mehiläinen saattaa pistää. Paras sää mehiläisten tarkkailuun on lämmin ja aurinkoinen, jolloin mehiläiset ovat yleensä ahkerasti meden keruussa eivätkä kiinnitä erikoista huomiota rauhallisesti käyttäytyvään ihmiseen.
Puutarhan tarhamehiläiset ovat Buckfast rotuisia. Buckfast mehiläiset ovat alunperin lähtöisin Buckfastin luostarista Lounais-Englannista, jossa munkkiveli Adam jalosti mehiläisiä 60 vuoden ajan. Nykyisin Buckfast on yksi Suomenkin yleisimmistä mehiläisroduista ja se on sopeutunut hyvin meidän ilmastoomme.
Parveilu on mehiläisten perimästä johtuva tapahtuma, jossa osa pesän mehiläisistä lähtee pesästä etsimään itselleen uutta pesäpaikkaa. Parveilun haittojen vuoksi mehiläishoitaja pyrkii aina estämään parveilun mutta joskun mehiläiset ovat nopeampia ja parvi ehtii lähteä pesästä. Jos havaitset parven puutarhan alueella toivomme nopeaa yhteydenottoa mehiläistarhaajaan puh 040 5420910. Parvi ei suuresta mehiläisten määrästä huolimatta yleensä ole agressiivinen, mutta sitä ei tule kuitenkaan lähestyä. Nopea toiminta on tärkeää koska joskus parvi saattaa jatkaa matkaansa mehiläistarhaajan ulottumattomiin.
Jos havaitset mehiläisparven jossakin muualla kuin puutarhan alueella, toivotaan ilmoituksia joko jollekin lähialueen tarhaajalle tai Suomen Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämään parvipuhelimeen 050 3444 297
https://hunaja.net/kysy-meilta/loysitko-mehilaisparven/
Muutamia kirjauksia lintujen ruokinnasta
Punarinta helmipihlajan lehdistön seassa. Kuva: Ari Mäkinen
17.11.2011 Pikkutikkakoiras pyöri latvoissa, palokärki lensi ylitse pariin otteeseen ja pikkuvarpusia oli aamulla pieni parvi hetken odottelemassa ruokinnalle pääsyä.
6.2.2014 Aamuhämärän ääntelijöinä esiintyivät lehtopöllöt (3 kpl), varpuspöllö (1 kiinni saatu). Myöhemmin nähtiin pari korppia ja kuultiin harmaapäätikka.
2.4.2014 Kontrolleissa oli kaksi varmasti tälle kaudelle uutta lintua: punarinta kantoi tanskalaista ja nokkavarpunen ruotsalaista rengasta.
Parhaat lintujen havaintopaikat
Kokeneiden lintuharrastajien mukaan parhaimmat tarkkailupaikat ovat vanhan puutarha-alueen lounaisnurkkaus, pionimäki, koivutarha, punaisen sillan alue ja kompostialueen risukasa. Puutarhan lounaisosassa sijaitsee talouskasvimaa, ruusutarha sekä erilaisia havupuita, pensaita ja lehtipuita. Aidan toisella puolella alkaa sitten luonnonsuojelualue.
Pionimäki on puutarhan peruskorkeustasoa korkeammalla, jossa tapaa maassa lehtiä nakkelevia mustarastaita ja kyyhkyjä puussa. Itämaisella lammella voi ihailla telkän poikia tai sitten ne voivat juosta vastaan emon perässä hiekkakäytävää pitkin. Varpushaukkakin saattaa ahdistella täällä pikkulintuja. Vaahteran oksalla voi tavata varpuspöllön tarkkailemassa ympäristöä.
Punaisella sillalla, lummelampien äärillä tapaa keväällä ja alkukesällä ainakin valkoposkihanhia. Pohjoispuolen niittyalueilla riippuen puutarhan hoidosta on etenkin syksyllä runsaasti siemensyöjiä.
Mehiläishoidon vuosikierto lyhyesti
Heinä-elokuu: Hunajan pääsato korjataan.
Elo-syyskuu: Annetaan talviruoka, tehdään varroapunkin torjunta ja osalle pesistä annetaan uudet emot.
Marras-joulukuu: Tehdään oksalihapolla toinen punkkitorjunta.
Joulu-maaliskuu: Mehiläiset lämmittävät toisiaan talvipallossa ja syövät varastoimaansa sokeria.
Maalis-huhtkikuu: Siisti mehiläinen ei ulosta pesäänsä vaan lähtee lämpimänä kevätpäivänä puhdistuslennolle. Pesien pohjat puhdistetaan ja tarkistetaan talviruuan riittävyys.
Huhti-toukkuu: Mehiläisten voimakas lisääntyminen ja lisätilan antaminen.
Kesä-heinäkuu: Pääsato kerätään, osastoja lisätään ja mahdollista parveilua tarkkaillaan säännöllisin väliajoin.
Puutarhalla on myynnissä puutarhan tarhamehiläispesistä kerättyä hunajaa.