Valokuvanäyttely Korpisuon kaunokaiset – sompasammalia etsimässä
Sompasammalet ovat epäilyksettä sammalten joukossa huomiota herättävimpiä lajeja. Niitä nähdessään ei ole ihan varma edes siitä, mihin eliöiden tai olioiden luokkaan nämä hämmästyttävät ilmestykset sijoittaisi. Onko se jokin kukka? Vai mikä lie ohikulkevalta keijukaiselta unohtunut päivänvarjo!
Sompasammalten hauska ulkonäkö selittyy niiden omalaatuisilla elintavoilla. Ne ovat erikoistuneet kasvamaan isojen kasvinsyöjien, kuten hirven, poron, peuran ja kauriin jätöksillä. Ne erittävät kookkaista sateenvarjomaisista tai pallomaisista itiöpesäkkeen tyviosistaan pahanhajuisia tuoksuja, jotka houkuttelevat kärpäsiä levittämään itiöitä uusille jätöksille. Tutustu näihin soiden kaunokaisiin ja niiden kartoittamiseen huhtikuun näyttelyssä Turun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla.
Näyttelyn järjestää Sammaltyöryhmä.
Tervetuloa avajaisiin 2.4. klo 17
Osallistu sompasammalten kartoitukseen
Etsintäkuulutus jatkuu myös vuonna 2025! Tarkemmat osallistumisohjeet sekä tiedot etsittävistä lajeista löydät QR-koodin avulla.
Kuusi sompasammallajia kiikarissa:
- Keltasompasammal (Splachnum luteum), yleisin suvun lajeista, alueellisesti uhanalainen Etelä- ja Keski-Suomessa
- Punasompasammal (Splachnum rubrum), harvakseltaan koko maassa
- Jouhisompasammal (Splachnum sphaericum), harvakseltaan koko maassa, ei niin huomiota herättävä ulkonäöltään kuin muut suvun lajit
- Päärynäsompasammal (Splachnum ampullaceum), koko maassa, alueellisesti uhanalainen Ahvenanmaalla ja etelärannikolla
- Pallosompasammal (Splachnum vasculosum), runsain Lapissa lettoturpeella, alueellisesti uhanalainen Etelä- ja Keski-Suomessa
- Pohjansompasammal (Splachnum melanocaulon), erittäin uhanalainen, yksittäisiä havaintoja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapin eteläosista sekä uusin löytö Hämeestä
Sompasammalia löytyy soilta, rämeiltä ja korpimetsistä. Havaintoja kaivataan koko maasta. Lajit ovat runsaimmillaan Lapissa ja Kuusamon alueella, mutta tietoja toivotaan varsinkin Kainuun eteläpuolisesta Suomesta.
Otollisia sompasammalille ovat kosteapohjaiset metsät sekä avosoiden harvapuustoiset reunat ja niillä erityisesti:
- Hirvien, porojen, peurojen ja kauriiden papanakasat
- Paljas lettoturve (erityisesti pallosompasammal)
Pidä silmällä myös:
- Nautakarjan laiduntamia puustoisia kosteita niittyjä
- Mahlaa vuotavia lehtipuiden kantoja
Ilmoita havaintosi Suomen Lajitietokeskuksen palveluun
Jos havaitset sompasammalia, ota puhelimellasi yksi tai useampi kuva, jossa näkyy koko ”sateenvarjo” eli itiöpesäke sekä sammalen kasvualustaa. Tallenna kuvasi ja havaintosi joko:
- Mobiilivihko-sovelluksella
- iNaturalist-sovelluksella
- Suomen Lajitietokeskuksen Vihko-palvelun kautta tai
- Suomen Lajitietokeskuksen Avoimella lomakkeella
(ei vaadi kirjautumista)
Näillä tallennustavoilla havaintosi siirtyvät nähtäville Suomen lajitietokeskuksen laji.fi-portaaliin
Sammaltyöryhmän asiantuntijat seuraavat havaintojen kertymistä ja saattavat olla yhteydessä havaitsijaan erityisesti pohjansompasammalen havaintoihin liittyen.