Mehiläisten hoitaja vaihtui – hunajaa luvassa jälleen loppusyksystä

Kasvitieteellisen puutarhan tarhamehiläisten hoitaja vaihtui. Puutarhan kahvioon tulee syksyisin myyntiin puutarhan omien tarhamehiläisten valmistamaa hunajaa.

Tarhamehiläispesät puutarhalla

​Kasvitieteellisen puutarhan alueella olevissa kahdessa mehiläistarhassa elää kummassakin 4-5 mehiläisyhteiskuntaa. Tarhamehiläiset asuvat pesissään ympäri vuoden ja mehiläisten määrä yhdessä pesässä vaihtelee vuodenajan mukaan kymmenestä tuhannesta jopa 50 000 mehiläiseen.

Pesien hoidosta vastaa mehiläistarhaaja Marko Leino joka käy tarhoilla kesäisin noin 1 – 2 viikon välein ja talvella harvemmin. Mehiläisten toimintaa voi seurata sopivalta etäisyydeltä kuitenkin muistaen että kokiessaan itsensä tai pesänsä uhatuksi, mehiläinen saattaa pistää.  Paras sää mehiläisten tarkkailuun on lämmin ja aurinkoinen, jolloin mehiläiset ovat yleensä ahkerasti meden keruussa eivätkä kiinnitä erikoista huomiota rauhallisesti käyttäytyvään ihmiseen.

Puutarhan tarhamehiläiset ovat Buckfast rotuisia. Buckfast mehiläiset ovat alunperin lähtöisin Buckfastin luostarista Lounais-Englannista, jossa munkkiveli Adam jalosti mehiläisiä 60 vuoden ajan. Nykyisin Buckfast on yksi Suomenkin yleisimmistä mehiläisroduista ja se on sopeutunut hyvin meidän ilmastoomme.

Parveilu on mehiläisten perimästä johtuva tapahtuma, jossa osa pesän mehiläisistä lähtee pesästä etsimään itselleen uutta pesäpaikkaa. Parveilun haittojen vuoksi mehiläishoitaja pyrkii aina estämään parveilun mutta joskun mehiläiset ovat nopeampia ja parvi ehtii lähteä pesästä. Jos havaitset parven puutarhan alueella toivomme nopeaa yhteydenottoa mehiläistarhaajaan puh 040 5420910. Parvi ei suuresta mehiläisten määrästä huolimatta yleensä ole agressiivinen, mutta sitä ei tule kuitenkaan lähestyä. Nopea toiminta on tärkeää koska joskus parvi saattaa jatkaa matkaansa mehiläistarhaajan ulottumattomiin.

Jos havaitset mehiläisparven jossakin muualla kuin puutarhan alueella, toivotaan ilmoituksia joko jollekin lähialueen tarhaajalle tai Suomen Mehiläishoitajain Liiton ylläpitämään parvipuhelimeen 050 3444 297   https://hunaja.net/kysy-meilta/loysitko-mehilaisparven/

Pölyttäjät tärkeänä osana ruoantuotantoa

Kukat tarjoavat ravinteikasta siitepölyä ja mettä mehiläisille. Tästä ruoasta mehiläiset palkitsevat kukat pölyttäen ne, mikä varmistaa kasvien lisääntymisen. Kasvit ja mehiläiset ovat kehittyneet rinnakkain, ja molemmat ovat sopeutuneet täydellisesti rooleihinsa.

Ihmiskunta hyötyy suunnattomasti tästä suhteesta. Lukuisat hyötykasvit, jotka kuuluvat ravintoomme, ovat riippuvaisia hyönteisten pölytyksestä. Pölyttäjähyönteisten määrän taantuminen on huono uutinen meille kaikille. Lukuisat viljelyskasvit ovat tärkeitä myös karjalle. Pölyttäjähyönteisten vaikutus tuntuu koko ruokaketjussa. Monet mehiläislajit ovat taantumassa johtuen tehomaataloudesta, suotuisten elinympäristöjen vähenemisestä ja torjunta-aineiden käytöstä.

Me voimme kaikki tehdä osamme kasvattamalla mehiläisiä houkuttelevia kasveja. On hyvä kasvattaa erilaisia kukkakasveja – eri värisiä kukkia, eri muotoja ja eri aikaista kukintaa. Yksinkertaiskukkaisia kasveja kannattaa suosia kerrannaiskukkaisiin nähden. Mehiläiset pääsevät yksinkertaiskukkaisten kasvien siitepölyyn ja/tai meteen, jos näitä yleensä on tarjolla, helpommin kuin kerrannaiskukkaisten. Villikukkaniityt, maanpientareet ja rikkakasvitkin on hyvä jättää kukkimaan ja kasvamaan mahdollisimman pitkälle.

Mehiläisten vuodenkierto lyhyesti

Kevät
Ilman lämmettyä mehiläiset purkautuvat talvipallosta ja lähtevät keräämään kukista mettä ja siitepölyä. Pesän kuningatar eli emo aloittaa muninnan ja mehiläisten määrä pesässä kasvaa nopeasti.

Kesä
Mehiläisten määrä pesässä on suurimmillaan ja ne keräävät lähialueen kukista mettä tehden siitä hunajaa. Hunajan mehiläiset varastoivat itse mehiläisvahasta rakentamiinsa kennoihin. Alkukesään ajoittuu myös mahdollinen parveilu, jossa suuri joukko mehiläisiä lähtee pesästä etsimään itselleen uutta pesäpaikkaa.

Syksy
Mehiläisten määrä pesässä alkaa vähentyä kuningattaren vähentäessä munintaa ja kukkien kukinnan päätyttyä. Mehiläishoitaja kerää pesistä mehiläisten valmistaman hunajan ja antaa tilalle sokeriliuosta, jonka turvin mehiläiset talvehtivat seuraavaan kevääseen saakka.

Talvi
Mehiläiset pitävät itseään lämpimänä muodostamalla talvipallon ja syömällä syksyllä saatua talviruokaa.

Mehiläishoitaja huolehtii pesästä käymällä tarkastamassa pesän säännöllisesti ja tekemällä kulloinkin tarvittavat toimenpiteet. Alkukesän tärkeimpiä  hoitotoimia ovat mm. ruuan riittävyydestä huolehtiminen, tilan lisääminen pesän tarpeen mukaan, parveilun esto, emon toiminnan seuranta ja tarvittaessa uuden emon antaminen pesälle. Syksyn lähestyessä pesistä kerätään hunaja, annetaan talviruoka, huolehditaan talvehtimaan jäävän pesän terveydesta ja suojataan pesä talveksi linnuilta ja pikkujyrsijöiltä. Suomessa mehiläiset talvehtivat aina lämpöeristetyissä pesälaatikoissa.

Puutarhan kahvioon tulee syksyisin myyntiin puutarhan tarhamehiläisten valmistamaa hunajaa.

 

Teksti ja kuvat: Marko Leino