Orkideat

Näiltä sivuilta löytyy jatkossa erilaisia orkidea-aiheisia lyhyitä tiedonantoja. Kuviakin vaihdamme, mutta ajankohtaisempia kukkimistietoja löytyy Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan InstaGram, FaceBook ja Twittter -tilien kautta.

Perhoskämmekkä (Phalaenopsis mannii) 9.3.2018 (Kasvitieteellinen puutarha, Biodiversiteetti, Turun yliopisto)

Orkideoissa tavattavien virusten on todettu leviävän helposti viljelyolosuhteissa mikä on uhkatekijä luonnon lajeille.

Tutkijat analysoivat 211 CymMV- ja 146 ORSV-näytettä arvioidakseen näiden virusten levinneisyyttä kansainvälisessä kaupassa. Nimistään huolimatta CymMVn on todettu voivan infektoida 29 ja ORSVn vastaavasti 12 orkideasukua. Virusnäytteiden todettiin olevan koostumuksiltaan hyvin yhtenäisiä eikä maantieteellisesti erilaistuneita. Tämä viittaa samankaltaisen viruskannan vahvaan, maapallon laajuiseen kulkeutuneisuuteen.

Tutkijat onnistuivat ajoittamaan CymMV-viruspopulaatioiden yhteisen kantavanhemman vuodelle 1972 ja ORSVn tapauksessa vuodelle 1993. Kaupallinen orkideoiden kloonaus oli kehittynyt perustekniikaksi monien suosittujen orkideasukujen kohdalla 1970-luvulle tultaessa, vastaavasti 1990-luvun alussa perhoskämmeköiden kauppa laajeni vahvasti.

Tutkijat suosittavat lämminkäsittelyjen ja kemialllisten käsittelyjen lisäämistä viruksettomien kantojen luomiseksi.

He varoittavat, että virusten nopea maapallon laajuinen leviäminen uhkaa paitsi  puutarhakauppaa niin erityisesti luonnon orkideakantoja. Tämä on otettava huomioon palautettaessa lajeja luontoon – muidenkin kuin orkideoiden suhteen.

CymMV = kymbidin mosaiikkivirus

ORSV = tiikerikämmekän rengaslaikkuvirus

Lisätietoa: Deborah Fogell – Durrell Institute of Conservation and Ecology – University of Kent

Salepin keräyksen vaikutus seljakämmeköihin Kreikassa

Kämmekkä (Dactylorhiza sp.) 7.5.2019 (Anthoussa, Parga, Epirus, Kreikka)

Seljakämmeköitä (Dactylorhiza sambucina) tavataan Lounais-Suomen saaristossa, mutta lajin vahvinta esiintymisaluetta on Keski-Eurooppa, aina Kreikkaan asti.

Salep valmistetaan maaorkideoiden mukuloista, jotka kaivetaan ylös, kuivataan ja jauhetaan. Yleisimmät lajit ovat kalkkikämmekät (Anacamptis spp.), pallerokämmekät (Orchis spp.) ja liuskakämmekät (Dactylorhiza spp.). Tätä ainesosaa on käytetty jo pitkään juomissa ja jäätelöissä. Käyttö liitetään vahvasti Turkkiin, mutta se tunnetaan myös Kreikassa, Albaniassa, Iranissa ja Irakissa. Kreikassa ja sen naapurimaissa kerätty salep markkinoidaan suuressa määrin kansainvälisille markkinoille.

Kreikkalaiset tutkijat selvittivät salepin keräyksen vaikutusta seljakämmekkään Epiruksen alueella haastattelemalla paikallisia keräilijöitä ja huomioimalla orkideakeräyksen kulttuurihistoriallisen merkityksen.

Perinteinen salepin tuotantoon tarvittava orkideoiden keräys jatkuu Epiruksen alueella, mutta huolestuttavampaa on jo massamarkkinoille tähtäävä keräys. Tämän odotetaan näkyvän orkideoiden määrässä.

Lisätietoa: Journal of Biological Research – ThessalonikiS

Lehtotikankontti Afrikassa

Kuvassa: Tikankontti Gisela-lajike.

Afrikan mantereelta on löydetty lehtotikankonttiesiintymä (Cypripedium calceolus).  Suku tunnettiin aiemmin Euraasiasta sekä Pohjois- ja Keski-Amerikasta. Kukkivat lehtotikankonttiyksilöt löydettiin 7.6.2019 Djurdjurasta (Algeria), joka on osa Atlas-vuoristoa.  Löytäjä Walid Nemer työskentelee Mouloud Mammerin yliopiston biologian laitoksella.

Löydetty esiintymä koostuu noin 40 kasviyksilöstä 1485m korkeudella atlantinseetrimetsien (Cedrus atlantica) välissä. Muita löytöpaikan lähellä kasvavia orkideoita ovat Anacamptis pyramidalis, Dactylorchis battandieri, Epipactis tremolsii, Himantoglossum hircinum, Orchis anthropophora ja Orchis olbiensis. Lähin tunnettu lehtotikankonttipopulaatio sijaitsee 500 kilometrin päässä Pyreneiden vuoristossa lähellä Huescaa ja Barcelonaa. Löytäjän tähtäimenä on tutkia aluetta tarkemmin lajin mahdollisten muiden esiintymien löytämiseksi. Tunnetut riskit esiintymälle ovat liika laidunnus ja maastopalot

Lisätietoa: Flora Mediterranea 29 – https://doi.org/10.7320/FlMedit29.207

Suomen Orkideayhdistys

Suomen Orkideayhdistys

Lehden kannesta näkee, että orkideoiden ystävät ovat olleet liikkeellä – Naantalissa ja Turussa – ja kotiin tuomisiakin on löytynyt. Naantaliin ja Turkuun suunnatulla retkellä oli 45 orkideainystävää. Lehdessä on juttuja mm. retkestä ja rahkasammaleesta, mutta myös suru-uutinen. Maamme huomattavimman orkideakasvattajan, Tri Frejvind Borgin poismeno 11.6.1974. Hän harrasti erityisesti kymbidejä.

Suomen Orkideayhdistys on perustettu vuonna 1961. Yhdistyksen tarmokkaat toiminnan vetäjät ovat vaihtuneet vuosien kuluessa, mutta onneksi on löytynyt uusia tekijöitä. Yhdistyksen jäsenlehti on kehittynyt merkittävästi vuosien aikana. Kuvassa olevassa vuoden 1974 jäsenlehdessä on 12 sivua tekstiä ja yksi piirros. Nykyinen jäsenille jaettava  lehti on toimitukseltaan, taitoltaan ja painoltaan korkealaatuinen. Yhdistyksen jäsenlehteä on kiitelty kansainvälisissä orkideakokouksissakin.

Suomen Orkideayhdistys liittyy myös Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, sillä olihan ylipuutarhuri Esko Puupponen seuran perustajajäseniä. Esko opetti meidät suomalaiset rakastamaan orkideoita, ja hän oli orkideayhdistyksen perustamistilaisuudessa pääpuhuja. Seuran varhaiselle jäsenistölle järjestettiin retkiä Ruissaloon katsomaan orkideoiden kukkimista. Eskon työparina toimi kasvienhoitaja Eila Roine, jonka vastuulla orkideat olivat.