Kasvihuoneet

Araukariahuoneen subtrooppisessa ilmastossa kasvaa erityisesti eteläisen pallonpuoliskon kasveja. Huoneessa on eläviksi fossiileiksi kutsuttuja puusaniaisia ja kävykkejä, joita esiintyi maapallolla runsaasti hirmuliskojen aikakaudella, eli noin 200 miljoonaa vuotta sitten.

Araukariahuoneessa kohtaa myös eukalyptus- ja kasuariinapuun sekä komeakukkaisia lehtikaktuksia ja erilaisia muorinkukkia (Peperomia). Savannikasvillisuudelle tyypillisiä akaasiapuita (Acacia) löytyy useita lajeja, joista osalla on hyvin kookkaat piikit. Joulupukin partaa muistuttava ilmakasveihin lukeutuva naavatillandsia (Tillandsia usneoides) on yksi merkillisimmistä ulkonäöltään.

Huoneessa on myös useita viileästä pitäviä vuoristojen orkideoita, erityisesti Andien pilvimetsistä.

Mehikasvihuoneesta löytyy amerikkalaisia kaktuksia sekä Afrikan ja Aasian aavikoille tyypillisiä kasveja, kuten tyräkkejä (Euphorbia) ja aaloeita (Aloë). Ikkunapöydällä on valikoima pienikokoisia kaktuksia ja muita kummallisia sukkulentteja, kuten raatokukkia (Stapelia) ja kivikukkia (Lithops). Keskipedillä kasvaa mirhapuu (Commiphora), josta saadaan suitsukkeena käytettävää mirhamia.

Huoneen keskiosassa on useita vain Madagaskarilla luonnonvaraisena esiintyviä pylväsmäisiä mehikasveja, jotka muistuttavat kaktuksia. Monet näistä kasveista ovat uhanalaisia ja kuuluvat eriskummalliseen Didiereaceae-heimoon.

Mehikasvihuoneen perällä saa oivan käsityksen kaktusten monimuotoisuudesta, sillä kasvien ulkonäkö vaihtelee pallon muotoisista ”anopinjakkaroista” (Echinocactus grusonii) pylväsmallisiin kaktuksiin ja maassa käärmemäisesti mateleviin muotoihin. Erikoisempi yksilö on puukaktus (Pereskia), jonka kaikki lehdet eivät ole muuntuneet piikeiksi, kuten kaktuksilla yleensä.

Kuva: Aavikkopaksujalka (Pachypodium lamerei)

Talvipuutarhassa lämpötila on talvisin vain 8–10 astetta, jotta viileämmässä viihtyvät kasvit eivät pudota kukkanuppujaan liiallisen lämmön vuoksi. Näihin kasveihin lukeutuvat esimerkiksi kameliat (Camellia) ja keltakukkaiset talvijasmiinit (Jasminum nudiflorum).

Keväisin värikkäin kukkaloisto löytyy talvipuutarhasta, jossa macchia-kasvillisuuteen kuuluvat kistukset (Cistus) avaavat silkkipaperimaisen hauraat kukkansa. Keväisin kukkivat myös villisyklaamit (Cyclamen), eriväriset vaahtera-auliot (Abutilon) sekä pasuuna- (Brugmansia) ja nuijakukat (Cestrum). Maaliskuussa ylhäällä katonrajassa voi nähdä liekehtivän tulitrumpettiköynnöksen (Pyrostegia venusta).

Havupuita edustaa esimerkiksi kasvikunnan korkeimmaksi, jopa 120 metriseksi, kasvava jättiläispunapuu (Sequoia sempervirens). Huoneen lihansyöjäkasveja edustavat hyönteisiä pyydystävät kihokit (Drosera), kärpäsloukut (Dionaea muscipula) sekä tötteröt (Sarracenia).

Kuva: Verenpisara (Fuchsia paniculata)

Suurin kasvihuoneista on omistettu Amerikan sademetsäkasveille, minkä vuoksi sitä kutsutaan uuden maailman tropiikiksi eli neotropiikiksi.

Kävijän huomio kiinnittyy ensimmäisenä suureen jättilummealtaaseen, jossa kasvavan eteläamerikkalaisen jättilumpeen (Victoria cruziana) lehdet ovat halkaisijaltaan yli metrin. Vedessä mahtuu toki kasvamaan monia muitakin kasveja, kuten vesihyasintti (Eichhornia crassipes) ja pistia eli vesisalaatti (Pistia stratiotes).

Altaan ympärillä olevien puiden oksilla riippuu hyönteissyöjänä tunnettu kaakkoisaasialainen kannukasvi (Nepenthes). Sen lehden kärhet ovat muuntuneet hyönteisiä houkuttelevaksi ansaksi. Kannun reunalta otukset tipahtavat helposti pohjalle erittyvään entsyymipitoiseen nesteeseen, jossa hyönteisen pehmeät osat sulavat parissa päivässä kasvin ravinnoksi. Altaan reunalla on myös hyötykasveja, kuten sokeriruoko (Saccharum officinarum), puutomaatti (Solanum betaceum) ja kääpiöbanaani (Musa acuminata). Kaakao (Theobroma cacao) tuottaa satoa huoneen toisella laidalla.

Huoneessa tapaa runsaasti eri kasviryhmiin kuuluvia päällyskasveja (epifyyttejä), kuten saniaisia ja ananaskasveja. Sadat trooppiset orkideat kukoistavat Orkideagalleriassa. Niistä jokin on aina kukassa.

Kuva: Jättilumme (Victoria “Longwood”)

Vanhan maailman tropiikin kasveista useimmat ovat kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Joukossa on lukuisia hyötykasveja, kuten kahvi (Coffea), ryytipippuri (Piper), ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum), kamferipuu (Cinnamomum camphora) ja mango (Mangifera indica). Manilahamppu (Musa textilis) kuuluu banaanikasveihin ja siitä saadaan vahvinta luonnonkuitua.

Huoneen rehevyyttä lisäävät useat viikunapuulajit (Ficus), joista osa kasvattaa runsaasti rungosta esiin työntyviä jälkijuuria. Ne saattavat kietoa naapuripuun hitaaseen, mutta kuolettavaan syleilyynsä.

Vanhan maailman tropiikista löytyy myös haarusanikkainen (Psilotum), joka on yksi alkeellisimmista johtojänteellisistä kasveista. Yläilmoissa huomiota kiinnittävät harmaanvihreät hirvensarvisaniaiset (Platycerium) komeine lehtikruunuineen.

Välimeren ilmastossa kukkivat keväällä oleanterit, granaattiomena, perunroseepippuripuu (Schinus molle), pelargonit, huonevehkat ja monet muut kasvit. Huoneesta löytyy myös johanneksenleipäpuu (Ceratonia siliqua) ja makkarapuu (Kigelia africana).

Brasiliasta kotoisin oleva ihmeköynnös (Bougainvillea), jonka kukkien suojuslehdet ovat hyvin vaihtelevan väriset eri lajikkeilla, kiipeilee jo lähes katonrajassa asti. Osa Välimeren ilmaston huoneen isokokoisista ruukkukasveista viettää kesäkauden ulkopuutarhassa.