Kasvihuoneet

Araukariahuoneen subtrooppisessa ilmastossa kasvaa erityisesti eteläisen pallonpuoliskon kasveja. Huoneessa on eläviksi fossiileiksi kutsuttuja puusaniaisia ja käpypalmuja, joita esiintyi maapallolla runsaasti hirmuliskojen aikakaudella, eli noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Huoneen yläilmoissa leijaileekin liitukautinen lentoliskon poikanen.

Araukariahuoneessa kohtaa myös eukalyptus- ja kasuariinapuun sekä komeakukkaisia lehtikaktuksia. Savannikasvillisuudelle tyypillisiä akaasiapuita (Acacia) löytyy useita lajeja, joista osalla on hyvin kookkaat piikit.

Mehikasvihuoneesta löytyy amerikkalaisia kaktuksia sekä Afrikan ja Aasian aavikoille tyypillisiä kasveja, kuten tyräkkejä ja aaloeita. Ikkunapöydällä on valikoima pienikokoisia kaktuksia ja muita sukkulentteja, kuten raatokukkia (Stapelia) Keskipedillä kasvaa Commiphora-suvun kasvi, josta saadaan suitsukkeena käytettävää mirhamia.

Huoneen keskiosassa on useita vain Madagaskarilla luonnonvaraisena esiintyviä pylväsmäisiä mehikasveja, jotka muistuttavat kaktuksia. Monet näistä kasveista ovat uhanalaisia ja kuuluvat omaan erilliseen Didiereaceae-heimoonsa.

Mehikasvihuoneen perällä saa oivan käsityksen kaktusten monimuotoisuudesta, sillä kasvien ulkonäkö vaihtelee pallon muotoisista “anopinjakkaroista” pylväsmallisiin kaktuksiin ja maassa käärmemäisesti mateleviin muotoihin. Erikoisempi yksilö on puukaktus (Pereskia), jonka kaikki lehdet eivät ole muuntuneet piikeiksi, kuten kaktuksilla yleensä. Lehtikaktuksen lehdet ovat itse asiassa litteiksi muuttuneita varren osia.

Kuva: Aavikkopaksujalka (Pachypodium lamerei)

Talvipuutarhassa lämpötila on talvisin vain 8-10 astetta, jotta viileämmässä viihtyvät kasvit eivät pudota kukkanuppujaan liiallisen lämmön vuoksi. Näihin kasveihin lukeutuvat esimerkiksi kameliat (Camellia japonica) ja keltakukkaiset talvijasmiinit (Jasminum nudiflorum).

Keväisin värikkäin kukkaloisto löytyy talvipuutarhasta, jossa macchia-kasvillisuuteen kuuluvat kistukset (Cistus) avaavat silkkipaperimaisen hauraat kukkansa. Keväisin kukkivat myös villisyklaamit (Cyclamen), eriväriset vaahtera-auliot (Abutilon) sekä pasuuna- (Brugmansia) ja nuijakukat (Cestrum).

Talvipuutarhasta löytyy tuttuja mauste- ja tuoksukasveja, kuten rohtorosmariini (Rosmarinus officinalis). Maaliskuussa ylhäällä katonrajassa voi nähdä liekehtivän tulitrumpettiköynnöksen (Pyrostegia venusta).

Havupuita edustaa luonnossa jopa 130 metriseksi kasvava punapuu (Sequoia sempervirens). Huoneen lihansyöjäkasveja edustavat hyönteisiä pyydystävät kihokit (Drosera), yökönlehdet (Pinguicula) sekä tötterökasvit (Sarracenia).

Kuva: Verenpisara (Fuchsia paniculata)

​Laajin ja korkein kasvihuone on omistettu Amerikan sademetsäkasveille, minkä vuoksi sitä kutsutaan uuden maailman tropiikiksi. Kävijän huomio kiinnittyy ensimmäisenä suureen jättilummealtaaseen, jossa kasvavan eteläamerikkalaisen jättilumpeen (Victoria) lehdet ovat halkaisijaltaan yli metrin.

Vedessä mahtuu toki kasvamaan monia muitakin kasveja, kuten vesihyasintti (Eichhornia crassipes) ja pistia eli vesisalaatti (Pistia stratiotes).

Altaan ympärillä olevien puiden oksilla riippuu hyönteissyöjänä tunnettu kaakkoisaasialainen kannukasvi (Nepenthes). Sen lehti on muuntunut hyönteisiä houkuttelevaksi ansaksi. Kannun reunalta otukset tipahtavat helposti pohjalle erittyvään entsyymipitoiseen nesteeseen, jossa hyönteisen pehmeät osat sulavat parissa päivässä kasvin ravinnoksi. Altaan reunalla on myös hyötykasveja, kuten sokeriruoko, puutomaatti ja banaani.

Huoneessa tapaa runsaasti eri kasviryhmiin kuuluvia päällyskasveja (epifyyttejä), kuten  orkideoja ja ananaskasveja. Viimeksi mainituista joulupukin partaa muistuttava naavatillandsia (Tillandsia usneoides) on yksi merkillisimmistä.

Kuva: Kääpiöbanaani (Musa acuminata)

Vanhan maailman tropiikin kasveista useimmat ovat kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Joukossa on lukuisia hyötykasveja, kuten kahvi (Coffea), pippuri (Piper), ceyloninkaneli (Cinnamomum zeylanicum), kamferipuu (Cinnamomum camphora) ja mango (Mangifera indica). Manilahamppu (Musa textilis) kuuluu banaanikasveihin ja siitä saadaan vahvinta luonnonkuitua.

Huoneen rehevyyttä lisäävät useat viikunapuulajit, joista osa kasvattaa runsaasti rungosta esiin työntyviä jälkijuuria. Ne saattavat kietoa naapuripuun hitaaseen, mutta kuolettavaan syleilyynsä.

Vanhan maailman tropiikista löytyy myös haarusanikkainen (Psilotum), joka on yksi alkeellisimmista johtojänteellisistä kasveista.

Huoneen toisella päätyseinällä köynnöstelee kääpiököynnösviikuna (Ficus pumila). Yläilmoissa huomiota kiinnittävät harmaanvihreät hirvensarvisaniaiset (Platycerium) komeine lehtikruunuineen.

Välimeren ilmastossa kukkivat keväällä oleanterit, granaattiomena, roseepippuripuu, pelargonit, huonevehkat ja monet muut kasvit. Huoneesta löytyy myös johanneksenleipäpuu (Ceratonia siliqua)

Brasiliasta kotoisin oleva ihmeköynnös (Bougainvillea), jonka kukkien suojuslehdet ovat hyvin vaihtelevan väriset eri lajikkeilla, kiipeilee jo lähes katonrajassa asti. Osa Välimeren ilmaston huoneen isokokoisista ruukkukasveista viettää kesäkauden ulkopuutarhassa.