Puutarhan linnut ja tarhamehiläiset
Puutarhan linnusto
Puutarhalla on tehty lintuseurantaa Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osaston lintututkijoiden toimesta jo vuodesta 1969 lähtien. Suuri joukko harrastajia käy puutarhalla säännöllisesti ja seurantatutkimusta jatketaan edelleen. Tutkijat opettavat lintuharrastajia ja opiskelijoita rengastamaan lintuja puutarhalla.
Aloittelevalle lintuharrastajalle ja satunnaisesti Ruissalossa kävijälle puutarha tarjoaa mahdollisuuden ”bongata” lintuja. Oheisesta taulukosta selviää mitä lintuja mihinkin vuodenaikaan on mahdollista nähdä puutarhan alueella.
Puutarha on hyvä paikka myös lintujen seuraamiseen. Monipuolinen kasvilajisto ja Ruissalon hyönteiset tarjoavat ruokaa niin, että puutarhalla pesii vuosittain 46 lintulajia. Ajankohdasta riippuen jopa 124 lajia on nähtävissä vuosittain joko ohi muuttaessaan, pesiessään, talvehtiessaan tai vieraillessaan puutarhalla.
Tarhamehiläispesät puutarhalla
Kasvitieteellisen puutarhan alueella olevissa kahdessa tarhamehiläisyhdyskunnissa elää vuosittain 250,000 tarhamehiläistä. Toisessa kasvatuspaikassa on neljä pesäkuntaa ja toisessa viisi. Pesäkunnat ovat mehiläistarhaajien hoidossa.
Lippo Juvalan mehiläispesät sijaitsevat arboretumalueella äärimmäisenä oikealla olevan lammen tuntumassa. Mehiläiset ovat yleensä ahkerasti meden keruussa eivätkä kiinnitä erikoista huomiota rauhallisesti käyttäytyvään ihmiseen. Oman turvallisuuden vuoksi pesien lähelle ei saa mennä vaan niiden toimintaa on seurattava etäämmältä. Mehiläiset voivat lähteä parveilemaan, jolloin ne näkyvät palloina esimerkiksi puun oksalla. Havaitusta parvesta toivomme tehtävän ilmoituksen välittömästi mehiläistarhaajalle tai puutarhan henkilökunnalle
Kukat tarjoavat ravinteikasta siitepölyä ja mettä mehiläisille. Tästä ruoasta mehiläiset palkitsevat kukat pölyttäen ne, mikä varmistaa kasvien lisääntymisen. Kasvit ja mehiläiset ovat kehittyneet rinnakkain, ja molemmat ovat sopeutuneet täydellisesti rooleihinsa.
Ihmiskunta hyötyy suunnattomasti tästä suhteesta. Lukuisat hyötykasvit, jotka kuuluvat ravintoomme, ovat riippuvaisia hyönteisten pölytyksestä. Pölyttäjähyönteisten määrän taantuminen on huono uutinen meille kaikille. Lukuisat viljelyskasvit ovat tärkeitä myös karjalle. Pölyttäjähyönteisten vaikutus tuntuu koko ruokaketjussa. Monet mehiläislajit ovat taantumassa johtuen tehomaataloudesta, suotuisten elinympäristöjen vähenemisestä ja torjunta-aineiden käytöstä.
Me voimme kaikki tehdä osamme kasvattamalla mehiläisiä houkuttelevia kasveja. On hyvä kasvattaa erilaisia kukkakasveja – eri värisiä kukkia, eri muotoja ja eri aikaista kukintaa. Yksinkertaiskukkaisia kasveja kannattaa suosia kerrannaiskukkaisiin nähden. Mehiläiset pääsevät yksinkertaiskukkaisten kasvien siitepölyyn ja/tai meteen, jos näitä yleensä on tarjolla, helpommin kuin kerrannaiskukkaisten. Villikukkaniityt, maanpientareet ja rikkakasvitkin on hyvä jättää kukkimaan ja kasvamaan mahdollisimman pitkälle.
Muutamia kirjauksia lintujen ruokinnasta
Punarinta helmipihlajan lehdistön seassa. Kuva: Ari Mäkinen
17.11.2011 Pikkutikkakoiras pyöri latvoissa, palokärki lensi ylitse pariin otteeseen ja pikkuvarpusia oli aamulla pieni parvi hetken odottelemassa ruokinnalle pääsyä.
6.2.2014 Aamuhämärän ääntelijöinä esiintyivät lehtopöllöt (3 kpl), varpuspöllö (1 kiinni saatu). Myöhemmin nähtiin pari korppia ja kuultiin harmaapäätikka.
2.4.2014 Kontrolleissa oli kaksi varmasti tälle kaudelle uutta lintua: punarinta kantoi tanskalaista ja nokkavarpunen ruotsalaista rengasta.
Parhaat lintujen havaintopaikat
Kokeneiden lintuharrastajien mukaan parhaimmat tarkkailupaikat ovat vanhan puutarha-alueen lounaisnurkkaus, pionimäki, koivutarha, punaisen sillan alue ja kompostialueen risukasa. Puutarhan lounaisosassa sijaitsee talouskasvimaa, ruusutarha sekä erilaisia havupuita, pensaita ja lehtipuita. Aidan toisella puolella alkaa sitten luonnonsuojelualue.
Pionimäki on puutarhan peruskorkeustasoa korkeammalla, jossa tapaa maassa lehtiä nakkelevia mustarastaita ja kyyhkyjä puussa. Itämaisella lammella voi ihailla telkän poikia tai sitten ne voivat juosta vastaan emon perässä hiekkakäytävää pitkin. Varpushaukkakin saattaa ahdistella täällä pikkulintuja. Vaahteran oksalla voi tavata varpuspöllön tarkkailemassa ympäristöä.
Punaisella sillalla, lummelampien äärillä tapaa keväällä ja alkukesällä ainakin valkoposkihanhia. Pohjoispuolen niittyalueilla riippuen puutarhan hoidosta on etenkin syksyllä runsaasti siemensyöjiä.
Mehiläishoidon vuosikierto lyhyesti
Heinä-elokuu: Hunajan pääsato korjataan.
Elo-syyskuu: Annetaan talviruoka, tehdään varroapunkin torjunta ja osalle pesistä annetaan uudet emot.
Marras-joulukuu: Tehdään oksalihapolla toinen punkkitorjunta.
Joulu-maaliskuu: Mehiläiset lämmittävät toisiaan talvipallossa ja syövät varastoimaansa sokeria.
Maalis-huhtkikuu: Siisti mehiläinen ei ulosta pesäänsä vaan lähtee lämpimänä kevätpäivänä puhdistuslennolle. Pesien pohjat puhdistetaan ja tarkistetaan talviruuan riittävyys.
Huhti-toukkuu: Mehiläisten voimakas lisääntyminen ja lisätilan antaminen.
Kesä-heinäkuu: Pääsato kerätään, osastoja lisätään ja mahdollista parveilua tarkkaillaan säännöllisin väliajoin.
Puutarhalla on myynnissä puutarhan tarhamehiläispesistä kerättyä hunajaa.