AFinLA:n syyssymposium 2024
Teksti: Arttu Eeronsalo, Camilla Koutajoki, Nina Nevalainen
Kuvat: Nina Nevalainen
AFinLA:n syyssymposium 2024 järjestettiin Turussa 7.–9. marraskuuta 2024. Tapahtuma avattiin torstaina Turun yliopiston luentosalissa Publicumissa, jossa Marja-Liisa Helasvuo esitteli vuoden teemaksi valitun Kieli avaimena muuttuvaan maailmaan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Järjestelytoimikunta esitteli myös käytännön järjestelyjä tapahtumaan liittyen. Avajaispuheenvuoroja seurasi heti perään ensimmäinen plenaariesitelmä.
Symposiumin ensimmäisen plenaariesitelmän piti professori Jarmo Jantunen Jyväskylän yliopistosta. Hänen esitelmänsä aiheena oli ”En uskaltanut ajatella muuta vaihtoehtoa kuin olla hetero” – kielitiede ja sateenkaarevat kaapissa ja kaapista. Jantusen esitelmässä esiin nousivat queer-teoria ja -tutkimukset. Pyrkimyksenä oli kyseenalaistaa identiteettikategorioita, kuten sukupuolta, seksuaalisuutta, rotua ja luokkaa ja samalla tehdä niitä näkyviksi. Hänen mukaansa queer-lingvistiikka pohjaa queer-teoriaan, irtautuu hetero- ja cis-normatiivisesta kielentutkimuksesta ja pyrkii paljastamaan normatiivisuutta tuottavia kielenkäytön tapoja ja asenteita. Jantunen kuvasi myös queer-kielitieteen varhaisia vaiheita, ja totesi, että nykyisin tutkimus tarkastelee laajemmin ei-normatiivisten identiteettien diskursiivista tuottamista ja marginaalisuutta. Lisäksi Jantunen esitteli omaa tutkimustaan, jossa hän tutkii sateenkaari-ihmisten kokemuksia asumisesta ja syrjinnästä Suomessa.
Plenaarin jälkeen osallistujat jakautuivat kuuntelemaan ensimmäisiä rinnakkaissessioita Arcanumille lukuisista eri aiheista. Esimerkiksi yhden session aiheena oli työpaja, jossa esiteltiin kielibuusti.fi-nettisivun tarjoamia mahdollisuuksia suomen tai ruotsin kielen oppijoille sekä opettajille. Sivuston ja projektin tavoitteet ja toimintaperiaatteet esiteltiin kattavasti, ja lopussa oli aikaa myös yleiselle keskustelulle ja kysymyksille. Yksi sivuston mielenkiintoisimmista ominaisuuksista on tavallisten ihmisten jakamat kielen oppimiseen liittyvät tehtävät ja aineistot, joita he ovat jakaneet auttaakseen muita oppijoita. Toivottavasti projekti saa jatkoa ja tarpeeksi käyttäjiä jatkaakseen tärkeää työtään!
Ensimmäisen päivän päätti kaupungin vastaanotto, jossa apulaispormestari toivotti osallistujat tervetulleiksi. Illan ohjelmaan kuului buffet-tyylinen ruokailu sekä seurustelua.
Symposiumin toisen päivän avasivat AFinLAn teemaverkostojen kokoukset, joissa syvennyttiin ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin ja keskusteltiin alan uusimmista hankkeista. Kokouksia seurasi päivän ensimmäiset rinnakkaissessiot, joissa esiteltiin monipuolisia tutkimuksia ja pohdittiin kielen roolia erilaisissa yhteyksissä. Näiden sessioiden jälkeen siirryttiin Arcanumin aulaan kahvittelemaan ja seuraamaan posteriesittelyjä, joissa olivat esillä esimerkiksi Turun yliopiston tutkijat Maarit Mutta, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Anne-Maj Åberg, Outi Toropainen, Katja Mäntylä ja Antti Suomela tutkimuksellaan Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: kirjoittajuuden rakentuminen. Mia Scotson puolestaan käsitteli kansainvälisten osaajien työhyvinvointia kielitaidon näkökulmasta, ja Jenna Saarni & Otto Tarkka esittelivät tutkimustaan Pandemiateemojen evaluoinnista suomenkielisessä Twitterissä. Näiden lisäksi esillä oli myös muutamia muita postereita, joita osallistujat saivat käydä tutkimassa kahvitauon lomassa.
Päivä jatkui rinnakkaissessiolla, jossa kuultiin muun muassa Timo Savelan esitys ”What exactly is a black job, sir?”. Esityksessään Savela tarkasteli Donald Trumpin esiintymistä National Association of Black Journalists -tapahtumassa Chicagossa 31. heinäkuuta 2024. Esiintyminen havainnollisti, kuinka tärkeää on ymmärtää ja kohdata oma yleisönsä. Aihetta käsiteltiin analysoimalla Trumpin tapaa vastata haastattelijan kysymyksiin sekä sitä, millä kielellisillä keinoilla hän pyrki edistämään omaa agendaansa ja hallitsemaan tilannetta.
Iltapäivällä järjestettiin useita työpajoja, jotka käsittelivät kielen roolia työelämän muutoksissa. Esimerkiksi työpajassa Kieli avaimena muuttuvaan työelämään vetäjät Tiina Räisänen ja Mikko T. johdattivat osallistujia kielen merkitykseen työelämän muuttuessa. Henna Kara ja Liisa Raevaara esittelivät tutkimustaan Viranomaiskieli muuttuvassa yhteiskunnassa, kun taas Ulla Tiililä pohti Muutoksia lakipykäliin vai kielenkäytön tapoihin? Katariina Pyykkö käsitteli Tensions Between Skills, Needs and Daily Practices: Experiences of Academically Trained Migrants with Language Policy in Finnish Workplaces, jossa hän tarkasteli akateemisesti koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksia kielipolitiikasta suomalaisissa työpaikoissa.
Tiina Räisänen, Niina Hynninen ja Mu Zhao esittelivät Changing discourses of online meetings and the use of technologies: Views from the business world, tutkien teknologian ja verkkokokousten muutoksia liikemaailmassa. Riikka Nissi, Suvi Honkanen ja Sari Sulkunen pohtivat Kielityön diskursseja hybridissä ammattikuvassa, tarkastellen taiteilijakehittäjien kuvauksia työstä. Maiju Strömmer käsitteli monikielisyyden roolia työelämässä ja sen vaikutuksia ammatillisiin käytäntöihin.
Työpajat tarjosivat syvällisiä näkemyksiä kielen käytön muutoksista ja sen vaikutuksista eri aloilla, erityisesti työelämässä. Esiin nousi myös muita aiheita, kuten Dana Roemlingin ja Helmi Siiroisen vetämässä työpajassa Forensinen lingvistiikka Suomessa: Nykykehitys ja tulevaisuuden näkymät.
Toisen päivän päätti professori Andrea Révészin plenaariesitelmä Investigating Second Language Speaking and Writing Processes: Methodological Possibilities and Challenges. Esitelmässään Révész tarkasteli, kuinka neurokognitiivisten prosessien syvällisempi tutkimus, yhdistettynä perinteisiin menetelmiin kuten kyselyihin ja haastatteluihin, voisi parantaa L2-teorioiden kokonaiskuvaa kielen kehittymisestä ja käytöstä sekä puheessa että kirjoituksessa. Révész oli tutkinut aihetta muun muassa silmänliikeseurannan ja funktionaalisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla, tuoden esiin näiden menetelmien tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet.
Symposiumin viimeinen päivä vietettiin Åbo Akademin Arkenin tiloissa. Päivä alkoi aamutuimaan viimeisillä rinnakkaissessioilla, joihin lukeutui esimerkiksi kieli-identiteettiin liittyviä esitelmiä. Mielenkiintoisena esimerkkinä mainittakoon Minna Intke-Hernandezin Isoäidin rooli monikielisen perheyhteisön rakentajana, jossa hän oli haastatellut kieltenopettajana toimivaa kuusikymppistä suomenkielistä isoäitiä, jolla on perhepiirissä erikielisiä henkilöitä. Haastatteluista ja keskusteluista tämän isoäidin kanssa on tullut selväksi, että isoäidillä on merkittävä rooli perheyhteisön sisällä ja lapsenlasten kieli-identiteetin kehityksessä.
Rinnakkaissessioiden jälkeen osallistujat kokoontuivat vielä kuuntelemaan viimeistä plenaariesitelmää. AFinLA:n syyssymposiumin 2024 viimeisenä esityksenä kuultiin professori Marjut Johanssonin esitelmä Communicative machines and AI-mediated interaction, jossa tarkasteltiin ihmisten ja sosiaalisten robottien välistä sanallista vuorovaikutusta vieraan kielen oppimistilanteessa. Esitelmän aikana nähtiin myös videoita, joissa tuotiin esille AI-avusteiseen vuorovaikutukseen liittyvät haasteet kuten ihmisen ja robotin välisen kommunikoinnin epäsymmetrisyys ja siitä johtuvat väärinymmärrykset.
Symposiumin päätteeksi kiitettiin kaikkia puhujia, osallistujia, järjestäjiä, toimikunnan jäseniä sekä avustajia. Lisäksi esiteltiin yhdistyksen uusi puheenjohtaja sekä seuraavan vuoden karjalan kieleen vahvasti liittyvä pääteema joka on päähuomion alla seuraavassa AFinLAn syyssymposiumissa 2025 Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.
Konferenssiavustajan näkökulmasta voimme varmasti kaikkien puolesta sanoa, että tapahtuma toimi mainiona harjoitteluna suurten tapahtumien järjestämisestä. Saimme osallistua monenlaisiin työtehtäviin, ja tavata uusia ihmisiä unohtamatta mielenkiintoisia esitelmiä, joita pääsimme kuuntelemaan.