Hankkeita ja tutkielmia

CORDIALIS-hanke on monikansallinen ERASMUS+-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa pedagogisia materiaaleja ja työkaluja hybridiopetukseen ja -vuorovaikutukseen. Lisäksi hanke pyrkii yhdistämään eri alojen toimijoita paikallisten kielten ja kulttuurien ympärille. Kohderyhmänä ovat nykyiset ja tulevat kieltenopettajat, aikuiskouluttajat, käsityöläiset sekä kulttuurikentän ammattilaiset (kuten mediakirjastolaiset, museoalan henkilöstö).

Hankkeen aikana tutkitaan maailmanlaajuisen COVID-19 kriisin vaikutuksia kansalaisten tarpeisiin käyttää digitaalisia välineitä koulutuksessa sekä monilla ammatti- ja kulttuurialoilla ja pyritään tuomaan pedagogisia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä etäviestintään liittyviin ongelmiin. Tutkimuksen perusteella tuotetaan vapaasti saatavilla olevia opetusmateriaaleja, kuten oppaita, tehtäviä, podcasteja ja videoita viidellä eri kielellä (englanti, italia, liettua, ranska ja suomi). Lisätietoja projektista voi lukea hankkeen nettisivulta.

Hankkeen vastuuhenkilö (KKL): Maarit Mutta

Rahoittaja: ERASMUS+ KA220-ADU-Cooperation partnership in adult education Grant number 2021-1-FR01-KA220-ADU-000033544), 2022–2024

Hankepartnerit:

• Turun yliopisto/Kieli- ja käännöstieteiden laitos
• De l’art et d’autre (Ranska, Pariisi)
• Lietuvos Kaimo Turizmo Asociacija (Liettua, Kaunas)
• Web per tutti (Italia, Sulmona)

CORDIALIS-hankkeen verkkosivusto: https://www.cordialiserasmus.eu/

FDF2-hankkeessa tarkastellaan puhutun kielen sujuvuutta ja epäsujuvuutta monitieteisestä näkökulmasta. Hanke yhdistää menetelmiä sekä vieraan kielen oppimisen että psykolingvistiikan viitekehyksistä. Näihin aloihin perehtyneistä tutkijoista koostuvan FlowLang-ryhmän tavoitteena on selventää sujuvuuden luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä monipuolisella aineistolla, joka sisältää psykolingvistisiä testejä, suullisia puhenäytteitä sekä kyselyaineistoa. Hanke pyrkii käsitteistämään uudella tavalla vieraan kielen sujuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeisinä painopisteinä ovat erilaisten tehtävätyyppien (monologi ja dialogi) ja puhujan henkilökohtaisten ominaisuuksien (kognitiiviset prosessit, koettu ahdistus ja äidinkielen sujuvuus) vaikutus vieraan kielen puheen sujuvuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin kielen oppimisessa, opettamisessa ja kielitaidon testaamisessa kuin myös esimerkiksi digitaalisten mobiilioppimissovellusten kehitystyössä.

Hankkeen johtaja: Pekka Lintunen, pekka.lintunen(at)utu.fi

Hankkeen rahoitus: Suomen Akatemia 2020–2024

Hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/fdf2/

Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla (KISUVI)

KISUVI-hanke on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke, joka käynnistyi Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella tammikuussa 2022. Hankkeen keskiössä on kirjoittamisen sujuvuuden tutkimus ensi- ja vieraalla kielellä, erityisesti sanastokeskittymien tuottamisen ja käytön tutkimus.

Monimetodinen hanke käyttää apunaan graafiteoriaan pohjautuvaa GGXLog- näppäilyntallennusohjelmaa, jonka visualisointitoiminto tekee uudella tavalla näkyväksi kirjoitusprosessit ja mahdollistaa sanastokeskittymien tarkemman määrittelyn typologisesti eri kieliperheisiin kuuluvissa kielissä. Hankkeen tulokset lisäävät tietoa monikielisen kirjoittajan kirjoitustaidon kehittymisestä ja sujuvuudesta. Ne myös auttavat koulutuksen sekä nykyaikaisten digitaalisten oppimateriaalien laatimisessa ja kehittämisessä.

Hankkeen vastuullinen johtaja: Maarit Mutta, maarit.mutta(at)utu.fi

KISUVI-työryhmä: Anni Hintikka (30.6.2023 asti), Sinikka Lahtinen, Päivi Laine, Mari Mäkilä, Katja Mäntylä, Antti Suomela (1.8.2023 lähtien), Outi Toropainen, Anne-Maj Åberg

Hankkeen rahoitus: Koneen Säätiö 2022–2025

KISUVI-hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/kisuvi/

MultiFluency-hankkeessa tarkastellaan henkilökohtaisen puhetyylin ja kieltenvälisten erojen vaikutusta toisen kielen puhuttuun kieleen. Hanke keskittyy erityisesti ruotsinkielisten yliopisto-opiskelijoiden ensimmäisen kielen sujuvuuteen ja sen vaikutukseen toisen kielen sujuvuuteen. Hankkeessa kerätään myös verrokkiaineistoa suomenkielisiltä yliopisto-opiskelijoilta selvittääksemme eri ensimmäisten kielten vaikutuksia. Ensimmäisinä kielinä on siis ruotsi ja suomi, ja kohdekielinä suomi, ruotsi ja englanti, mikä mahdollistaa monikielisten puhujien piirteiden vertailun eri kohde- ja ensimmäisissä kielissä. Tulokset hyödyttävät sekä ruotsin kielen opetusta ja arviointia että ruotsinkielisten oppijoiden vieraan kielen oppimista.

Hankkeen johtaja: Pekka Lintunen, pekka.lintunen(at)utu.fi

Hankkeen rahoitus: Svenska Kulturfonden 2020–2021

Hankkeen verkkosivusto: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/multifluency/

RoboLangin verkkosivusto: https://sites.utu.fi/robolang/

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitos järjestää lukuvuonna 2022–2023 viiden viikonlopun täydennyskoulutuskokonaisuuden, jonka aiheina ovat suullisen kielitaidon opettaminen ja arviointi. Lokakuussa käynnistyvä koulutus on suunnattu ensisijaisesti lukion kieltenopettajille mutta soveltuu myös muilla koulutusasteilla työskenteleville. Opetushallituksen rahoittama koulutus on kohderyhmään kuuluville osallistujille maksuton.

Koulutuskokonaisuus (vastaa laajuudeltaan 6 opintopistettä) muodostuu
– luennoista (viitenä perjantai-iltana klo 17–20)
– työpajoista (viitenä lauantaina klo 9–14)
– luentoihin ja työpajoihin liittyvistä ennakkotehtävistä sekä
– omaan työhön sidotusta kehittämisprojektista.

Koulutuksen luento-osuudet on mahdollista suorittaa etäyhteyden välityksellä, mutta työpajoihin osallistuminen edellyttää läsnäoloa Turussa. Osallistujat voivat kuitenkin suorittaa myös pelkät luento-osuudet ennakkotehtävineen (2 opintopistettä).

Täydennyskoulutus sisältää yhteensä viisi koulutusjaksoa, joiden ajankohdat ovat seuraavat:
1. Suullisen kielitaidon sujuvuus (7.–8.10.2022)
2. Ääntäminen osana suullista kielitaitoa (18.–19.11.2022)
3. Digitaalisuus ja vuorovaikutus suullisen kielitaidon opetuksessa (20.–21.1.2023)
4. Yksilölliset erot suullisessa kielitaidossa 1: kognitiiviset prosessit (24.–25.3.2023)
5. Yksilölliset erot suullisessa kielitaidossa 2: tunteet, asenteet ja strategiat (21.–22.4.2023)

Osittain kielikohtaisesti (englanti, espanja, ranska, ruotsi, S2) järjestetyissä työpajoissa osallistujat saavat mahdollisuuden vahvistaa myös omaa suullista kielitaitoaan.

Hankkeen verkkosivut: www.utu.fi/susuki

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella starttaa syksyllä 2019 ”Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen” -täydennyskoulutushanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa luokanopettajien ja kieltenopettajien varhaisen kielipedagogiikan osaamista sekä parantaa heidän kielitaitoaan. Lisäksi tavoitteena on kehittää heidän valmiuksiaan sitouttaa ja motivoida oppilaita kielten opiskeluun. Keskeisiä sisältöjä ovat: varhennettu kielipedagogiikka; toiminnalliset ja kielitietoiset työtavat alakoulun kielten opetuksessa; informaali oppiminen sekä osanottajille räätälöity kielitaidon opetus (englanti, espanja, ranska ja saksa), jossa otetaan huomioon oppilaiden arkipäiväinen elinpiiri ja kiinnostuksen kohteet. Tarkoituksena on myös tukea monipuolisten kielivalintojen toteutumista kouluissa. Koulutus voidaan suorittaa a) osallistumalla webinaareihin ja laatimalla oman opetuksen kehittämishanke (2 op) tai b) osallistumalla webinaareihin, kielikohtaisiin harjoituksiin sekä laatimalla oman opetuksen kehittämishanke (4 op).

Contact: Minna Maijala, minmai(at)utu.fi

Virike-hankkeen sivuille.

Julkaisu Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielenopetukseen: Opas varhentaville opettajille

Älyä tekoälyyn – mielekästä teknologiapedagogiikkaa kielten opetukseen (ÄlyTeKO) on Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen järjestämä ja Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus lukuvuonna 2023-2024.

Koulutus tarjoaa kielten opettajille mahdollisuuden perehtyä erilaisiin oppimista tukeviin teknologisiin ratkaisuihin sekä kehittää omia teknologiapedagogisia taitoja. Sen teemoja ovat digipedagogiikka, oppimisanalytiikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, verkkovälitteisyys, sosiaaliset robotit, tekoälyn ja konekääntämisen hyödyntäminen sekä teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset.

Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun ja lukion kieltenopettajille, mutta se soveltuu myös luokanopettajille, korkea-asteen ja vapaan sivistystyön kieltenopettajille sekä muille kielikoulutuksen parissa työskenteleville.

Koulutuskokonaisuuteen kuuluu viisi koulutusjaksoa, jotka käsittelevät erilaisia teemoja. Koulutukseen sisältyy luentoja, työpajoja, ennakkotehtäviä sekä omaan työhön sidottu kehittämisprojekti.

Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät hankkeen kotisivuilta:  https://sites.utu.fi/alyteko

Aaltonen, Antti: Pikkuisen voisi kertailla erityisesti alkukirjaimien kirjoittamista – Luokanopettajaopiskelijoiden palaute sanelukirjoituksista. UTUPub.

Elomaa, Henna: Vironkielisten suomenoppijoiden alkuvaiheen kielenkehitys paikallissijojen valossa. UTUPub.

Fagerström, Annika: Verbbruk hos finska språkbadselever. UTUPub.

Haikonen, Aino: Foreign Language Learning Boredom in the EFL Classroom and during Independent Language Learning: Examining and Comparing Finnish University Students’ Experiences. UTUPub.

Hellbom, Saku: Language learner self-evaluations vs. learner goals and their correlation to Foreign Language Anxiety. UTUPub.

Hillner, Liisa: La velocidad de las grabaciones en los manuales ¡Nos Vemos! Análisis de una serie finlandesa que se utiliza en la enseñanza de ELE en bachillerato. UTUPub.

Holmberg, Marika: Teachers’ and Primary School Pupils’ Views on Content and Language Integrated Learning: The Model of Helsinki. UTUPub.

Hyseni, Fjolla: El aprendizaje de la cultura en los libros de texto de ELE. UTUPub.

Iso-Kouvola, Ada ja Säilä, Lotta: The Presence of English as a Lingua Franca in Finnish Lower Secondary School Teaching Materials : Content Analysis of English Textbooks and Author Interviews. UTUPub.

Kaasinen, Susanna: Lukemistavan vaikutus suomea toisena kielenä kirjoittavien sanastoon. UTUPub.

Kaksonen, Miika: La autenticidad en el aula de E/LE. La promoción del material didáctico auténtico y su efecto en los trabajos escritos por estudiantes universitarios de español. UTUPub.

Keskitalo, Riina: Lukion opetussuunnitelman heijastelemat kieli- ja kielitaitokäsitykset S1- ja S2-oppimäärissä. UTUPub.

Ketonen, Aliisa: “The spoken course crushed me and now I’m afraid of pronunciation” Foreign Language Anxiety among Finnish University Students of English. UTUPub.

Ketonen, Aliisa: Motivazione, volontà, ansietà: uno studio su discenti finlandesi di italiano LS. UTUPub.

Knuutila, Ida: L’influence de l’anglais sur l’apprentissage des articles en français : une étude de cas. UTUPub.

Krankkala, Maria: ”Attityder mot svenska språket är ofta negativa och därför är elever kanske inte så motiverade, och att arbeta som lärare är tungt också ur andra synvinklar” – En studie om universitetsstudenters åsikter om svenskläraryrket. UTUPub.

Myllykangas, Meri: Factors affecting pre-service teachers’ intention to integrate technologies into their future classrooms. UTUPub.

Mäkynen, Iida: L2 development during a short English course: Studying Finnish university students’ written syntactic complexity. UTUPub.

Ovaskainen, Maija-Bettiina: Åldern har befrämjat förståelsen. En undersökning av vuxna svenskinlärares uppfattningar av svenskgrammatik i en arbetarinstitutkontext. UTUPub.

Pulkkinen, Meri: Hjälpverbet skulle i en digital gymnasieläroboksserie i B1-svenska. UTUPub.

Riihimäki, Eveliina: Viron yliopistoissa suomen kieltä opiskelevien opiskelumotivaatio. UTUPub.

Rossi, Vilma: Visuaalisten ja auditiivisten opetusmenetelmien käyttö yläkoulun S2-opetuksessa. UTUPub.

Seppänen, Eveliina: ”Do we put the star map after the first aid kit?” – The Use of Questions as Indicators of Interactional Fluency in L1 Finnish and L2 English Interaction. UTUPub.

Suominen, Markus: An Analysis of a Finnish 5th Grade German Class’s Use of an Open-Source CALL tool for Vocabulary Learning: A Case Study. UTUPub.

Tuikka, Ronja: Los tiempos del pasado en los manuales de enseñanza finlandeses de ELE. UTUPub.

Turkki, Oona: ”Wir bestehen nur aus Essen, Feiern und Regeln.” Zur Relevanz der kulturellen Inhalte in der finnischen Deutschlehrwerkserie Magazin.de aus der Perspektive der Deutschen. UTUPub.

Töytäri, Emmi: The Connection Between Communication Apprehension and Spoken English Goals among Finnish Higher Education Students: A Quantitative Study. UTUPub.

Vanamo, Ilari: Vocabulary Learning Perceptions and Willingness to Communicate: A Comparison of Two Video Game Genres. UTUPub.

Varpe, Alex: Lähdekielen vaikutus VA-partisiipin kolmessa eri käyttötavassa keskitason suomenoppijoilla, tarkastelussa saksan-, viron- ja puolankieliset suomenoppijat. UTUPub.

Ääri, Vilma: ”Lyssna och klappa” Aktiverande övningar i grundskolans läroböcker för B1-svenska. UTUPub.

Aitio, Pinja: Engaging with Culture in Teaching of English as a Foreign Language in Finland: A Teacher Perspective. UTUPub.

Bister, Sissi: Club de español en primaria: fomentando la conciencia lingüística y el multilingüismo en la educación primaria en Finlandia. UTUPub.

Enola Eva-Maria: Svenska på distans. Svensklärares uppfattningar om fungerande undervisningsmetoder och interaktion i distansundervisning i årskurserna 7–9. UTUPub.

Kaven, Tuuli: Motivación y estrategias de aprendizaje de los estudiantes de español del Centro de Idiomas de la Universidad de Turku. UTUPub.

Kiippa, Mikko: Kielenhuolto kahdessa lukion opetussuunnitelman 2019 mukaisessa suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjassa. UTUPub.

Kronström, Sofia: S2-ylioppilaskokeen kirjoitelmaosion tehtävänantojen genre vuosina 2014–2022. UTUPub.

Laakso, Aarni: Vocabulary Differences between Gamers and Non-Gamers : A Quantitative Study of Finnish Upper Secondary School Students’ English Vocabulary. UTUPub.

Laakso, Ida: Kielitaidon tasojen sanalliset kuvaukset kotoutumiskoulutuksen kielitaitoarvioinnin apuvälineenä. UTUPub.

Lindholm, Henri: Darstellung von Genus in Lehrwerken: eine vergleichende schwedisch-finnische Analyse. UTUPub.

Lyytikäinen, Riikka: Willingness to Communicate in L2 English Remote Language Learning: Dual Qualification Students’ Perceptions. UTUPub.

Malmi, Aino: Sprachprüfungen und Zertifikate für Deutsch als Fremdsprache — Inhaltsanalyse der Prüfung Wirtschaftsdeutsch International. UTUPub.

Manni, Juha: Mündliche Übungen in den Deutschlehrwerken Licht an! 2 und Echt! 2. UTUPub.

Mansoniemi, Neea: L’utilizzo della canzone leggera nell’insegnamento dell’italiano a stranier. UTUPub.

Menghi, Flavia: Insegnare la competenza pragmatica – Un’indagine sulle pratiche glottodidattiche dell’italiano LS in Finlandia. UTUPub.

Nilsdorff, Jasmin: ”Jos yhteisopettajuus tai samanaikaisopetus ei oo mikään säästötoimenpide ni sillon se on mun mielest tosi hyvä, niin ku sit sekä opettajille että oppilaille.” Hur förstår och upplever lärarstuderande respektive lärare samundervisning. UTUPub.

Norro, Jemina: L’influence de l’oralité sur la mémorisation du vocabulaire. UTUPub.

Partanen, Vilma: ”We Need to Be Gracious to Ourselves, We Need to Be Gracious to the Students” : English Teachers’ Experiences and Opinions about Distance Teaching during the COVID-19 Pandemic in Finland. UTUPub.

Pelto, Annika: Fernunterricht während der Corona-Pandemie: Erfahrungen der finnischen Deutschlehrenden. UTUPub.

Rajala, Elina: Aikamuoto taitotason tunnusmerkkinä : Aikamuotojen käytön kehitys suomenoppijoiden Yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osakokeessa. UTUPub.

Rajaniemi, Katriina: Contenidos culturales de Hispanoamérica y desarrollo de la competencia intercultural (CI) en los manuales de ELE para finlandeses. Estudio comparativo entre los manuales ¡Nos vemos 1!, ¡Nos vemos 2! y Mi Mundo 1-2. UTUPub.

Ranta, Sanni: Aprendizaje de referentes culturales mediante canciones: Propuesta didáctica de ELE sobre el patrimonio cultural gallego. UTUPub.

Rantanen, Aliisa: EFL Teacher Trainees’ Attitudes and Experiences Considering the Use of Digital Learning Games: A Survey-based Study. UTUPub.

Rissanen, Sanna: Undervisning av skall i finskspråkiga gymnasieläroböckerna i svenska på nivå B1. UTUPub.

Rouhiainen, Aleksanteri: Finnish upper secondary school students’ and teachers’ experiences and opinions of mobile language learning applications: A mixed methods study. UTUPub.

Tammi, Emilia: L’apprentissage des langues assisté par des robots : Le rôle de l’enseignant dans les ruptures de communication. UTUPub.

Vasara, Mariia: ”Silloin se olisi samalla viivalla kuin muidenkin opettajien yhteistyö” — Suomi toisena kielenä -opettajien ja oman äidinkielen opettajien yhteistyö. UTUPub.

Vuorinen, Tomi: Idioms in L2 English Essays by Swedish University Students : Idiom Types and The Effect of Spending Time in an English-speaking Environment. UTUPub.

Yli-Alho, Laura: Hörförståelseövningar i digitala läromedel. UTUPub.

Zhang, Yunxin: Ensikielten vaikutus mahdollisuuden ilmaisemiseen suomessa toisena kielenä: korpuspohjainen vertailu viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien opiskelijoiden välillä. UTUPub.

Eränummi, Saana: Kieltokonstruktion frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution kehitys suomen kielen alkeisoppijoiden teksteissä. UTUPub.

Gröndahl, Hanna: Matkalla monilukutaitoon. Kuvan tulkinnan opettaminen lukion suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaalissa. UTUPub.

Heikkilä, Annariikka: ”I feel like in English I am more myself”: Experiences of Bringing forward Language Identity in Interviews of Second Language Speakers of English. UTUPub.

Kallio, Ilmari: Se auttaa minulle nauttia talvipäivää. Korpuspohjainen tutkimus lähdekielen vaikutuksesta S2-oppijoiden verbirektioihin. UTUPub.

Karjalainen, Katarina: Den svenska kulturen presenterad i läroboksserien Inne. UTUPub.

Kiehelä, Alina: Les langues étrangères facultatives au lycée en Finlande : les raisons des élèves pour étudier ou ne pas étudier ces langues. UTUPub.

Kim, Tytti: Intermediate and Advanced ESL Speakers’ Pause and Repair Use in the Finnish National Certificate of Language Proficiency Speaking Test: A mixed methods study. UTUPub.

Kirjonen, Saana: Kahden vironkielisen suomenoppijan imperfekti- ja perfektikonstruktiot perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. UTUPub.

Kuusinen, Karoliina: Ulkomaisten yliopistojen suomenoppijoiden leksikaalisen diversiteetin kehittyminen intensiivikurssilla Suomessa. UTUPub.

Lamminpää, Maija: Exploring Finnish EFL Teachers’ Perceived Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) following Emergency Remote Teaching: A Quantitative Approach. UTUPub.

Lundberg, Paulina: La motivation dans l’apprentissage du français facultatif à l’université. UTUPub.

Mannonen, Jutta: ¿Cómo afecta la subtitulación en el aprendizaje del vocabulario de ELE?  UTUPub.

Merijärvi, Soila: Querides profesores: lenguaje inclusivo en el aula de ELE. UTUPub.

Niemi, Emma: Lauseenjäsennys alakoulun 6. luokan oppikirjoissa. UTUPub.

Ojajärvi, Samuli: Los políglotas como aprendices de idiomas : ¿Cómo aprender una lengua extranjera de forma eficaz y exitosa? UTUPub.

Peltoniemi, Mia: Muntliga övningar i två gymnasieläroboksserier. UTUPub.

Rantala, Emma: Target language use in teaching from the perspective of English teachers and student teachers in Finland. UTUPub.

Rantalaiho, Pinja: Distance Differentiation in Finland : a Survey on the Experiences of English Teachers. UTUPub.

Rantanen, Suvi-Tuulia: Eksistentiaalilauseet suomenoppijoiden puheessa. UTUPub.

Saari, Jenna ja Varjonen, Veera: Digital Games and Second Language Acquisition : The Effect of Gimkit! and Kahoot! on Upper Secondary School Students’ Vocabulary Acquisition and Motivation. UTUPub.

Santonen, Yulia: Opettajien motivaatio edistyneille suomenoppijoille suunnatuissa kielitukihankkeissa. UTUPub.

Suomi, Johanna: Heja, svenska lärare! : Hälsnings- och avslutningsfraser i e-brev skrivna av finskspråkiga svenskinlärare. UTUPub.

Taiminmäki, Satu: Corona-våren 2020. Svensklärares erfarenheter av distansundervisning vid universitet. UTUPub.

Urrutia Albujar, Roberto: Análisis de la validez de la comprensión oral de la prueba de español del Examen de Bachillerato en Finlandia. UTUPub.