KISUVIn projektitutkijoiden pohdintoja tutkimuksen kulisseista
KISUVI-hankkeen keskiössä ovat kirjoitussujuvuus ja sanastokeskittymät ensi- ja vieraalla kielellä. Sanastokeskittymät tallentuvat muistiin yhtenä kokonaisuutena, ja niiden automaattinen tuottaminen lisää sujuvuutta. Kirjoitusprosessien analysointi puolestaan mahdollistaa yksilöllisten kirjoitusprofiilien muodostamisen. KISUVI-hankkeen tutkimus avaa uusia näkökulmia kirjoitustaidon kehittymiseen, ja antaa eväitä koulutuksen ja digitaalisten oppimateriaalien laatimiseen ja kehittämiseen. Keskeisenä työkaluna hankkeessa käytetään GenoGraphiX-LOG-näppäilyntallennusohjelmaa (GGXLog), ja sen visualisointitoimintoja. Ohjelma tallentaa paitsi lopputuotoksen, myös koko kirjoitusprosessin esimerkiksi taukoineen ja poistoineen; nämä 126:lta monikieliseltä kirjoittajalta kerätyt prosessit ja tekstit muodostavat keskeisen osan hankkeen aineistosta yhdessä reflektiivisten kielentämishaastattelujen ja valmiiden tekstien eli ns. lopputuotosten taitotasoitusten (A1-C2, eurooppalainen viitekehys) kanssa. KISUVIn projektitutkijat Anni Hintikka, Antti Suomela ja Sanni Linnasaari kertovat omista kokemuksistaan projektin parissa.
Miten päädyit KISUVI-hankkeeseen ja miksi KISUVI kiinnosti?
Anni: Maisteriopintojeni aikana olin kurssilla, jossa kirjoitimme GGXLog-ohjelmalle käyttöohjetta. Kun valmistumiseni kynnyksellä alkuvuodesta 2022 tuli hakuun projektitutkijan paikka KISUVI-hankkeessa, ajattelin tässä olevan minulle hyvin sopiva työ. Koin hankkeessa erityisen kiinnostavana monikielisyyden ja monikielisten oppijoiden tutkimuksen, sillä ne liittyvät vahvasti myös omaan väitöskirjaani, jonka tekemisen aloitin samana vuonna.
Antti: Monikieliset oppijat ovat myös oman väitöstutkimukseni keskiössä (aiheena aikuisten perusopetuksen englanninopinnot). Hain paikkaa kesällä 2023 siksikin, että halusin kurkistaa tutkimushankkeen sisään: mitä siellä tapahtuu, miten hankkeet toimivat. Panostin työhaastattelussa tilasto- ja visualisointiasioihin, koska aineisto oli siinä vaiheessa jo pitkälti kerätty.
Sanni: Liityin KISUVI-hankkeeseen elokuussa 2024 osittain tutkimusaiheen ulkopuolelta. Kielen kirjallisen sujuvuuden tutkimus oli itselle uutta ja innostavaa, sillä oma taustani oli vahvasti sosiolingvistiikan puolella. Uuteen tutkimusalaan tutustuminen, käytännön tutkimuksen tekeminen ja osana eri kielten asiantuntijoita yhdistävää projektia työskenteleminen kuulosti täydelliseltä mahdollisuudelta, sillä olin projektiin hakiessani ja siinä aloittaessani myös hakemassa väitöskirjatutkijaksi.
Mitä olet tehnyt KISUVI-hankkeessa?
Anni: Olin projektitutkijana hankkeessa noin puolitoista vuotta aivan hankkeen alusta lähtien. Ensimmäisiä työtehtäviäni olivatkin hankkeen nettisivujen sekä logon suunnittelu – oli hauskaa poimia GGXLogin visualisoinneista erilaisia logojen pohjia. Hankkeen ensimmäisenä vuonna kerättiin tietysti runsaasti aineistoa. Avustin aineistonkeruussa monin tavoin. Kirjoitin muun muassa ohjeistuksia osallistujille ja pääsin haastattelemaan osallistujia. Projektitutkijan työhön kuului myös esimerkiksi aineiston anonymisointia yhdessä kehitetyllä koodijärjestelmällä, haastattelujen litterointia sekä ranskankielisten tekstien arviointia. Minusta oli myös mukavaa osallistua posterien ja esitelmien tekemiseen sekä järjestää hankkeen yhteisiä tapaamisia. Työnkuva oli todella monipuolinen!
Antti: Aloittaessani kesällä 2023 hanke oli jo aktiivisessa julkaisuvaiheessa ja työhön oli helppo hypätä Annin muodostamalle vakaalle pohjalle. Aineisto oli pitkälti kerätty ja tallennettu eräitä pitkittäistutkimuksen häntiä lukuun ottamatta. Keskityin alkuvaiheessa juoksevien asioiden ohella laatimaan työkaluja aineistoa kuvaavien tilastojen käsittelyn tueksi. Eräs suuri projekti oli ns. koontitaulukko, jossa Visual Basicilla Excel-pohjalle rakennettu käyttöliittymä helpotti esimerkiksi kieli- tai muuttujakohtaisten tietojen paikantamista mittavan aineiston joukosta. Taulukossa listattiin mm. kirjoitusprosessien taukojen keskimääräisiä pituuksia ja lopputuotoksen sanamääriä. Laadin myös ohjelmallisia työkaluja tukemaan tulosten visualisointia artikkelikuvioita varten. Kieltenopettajataustaisena (pääaineena englanti) vastuullani oli myös mm. englannin tekstien taitotasotusta.
Sanni: Projektitutkijan työtehtävät ovat olleet KISUVIssa monipuolisia. Tietysti projektissa on aina erilaisia sihteerimäisiä tehtäviä, kuten tapaamisten järjestämistä sekä aineistojen ja lähteiden organisointia. Lisäksi päivitän hankkeen nettisivuja, jonne olen päässyt kirjoittamaan juttuja mm. KISUVIn tapahtumista ja esitelmistä. Osana KISUVI-projektia olen myös päässyt tekemään tutkimusta. Liittyessäni projektissa oltiin aloittamassa artikkelia, johon pääsin tekemään mm. englannin tekstien analyysiä sekä vastuullani oli kaikkien kielten sanastokeskittymien NVivo-analyysi. Projektin ja varsinkin artikkeliprosessin aikana erilaiset Excel-taulukot ovat tulleet erittäin tutuksi ja olen päässyt osaksi myös artikkelin kirjoittamista. Kuluvan vuoden aikana organisoin myös projektin järjestämää vierailuluentoa sekä sen ohessa pidettyä seminaaria.
Mitä KISUVI-hanke on opettanut?
Projektitutkijan roolissa kurkistelee tutkimushanketta sisältäpäin; on mahdollisuus olla kaikessa ainakin hieman mukana vähintään tukemassa tutkijoiden työtä esimerkiksi aineistoa esikäsittelemällä. Tutkimusartikkeleiden kirjoittamisen yhteydessä havaitsimme yhteiskirjoittamisen tuovan turvaa ja tukea verrattuna väitöstutkimuksesta tutumpaan yksilötyöskentelyyn. Yhdessä on esimerkiksi mahdollista pallotella ideoita moneen suuntaan, jakaa tehtäviä ajankäytön kannalta fiksusti sekä hyödyntää jokaisen hankkeeseen osallistuvan tutkijan erityisiä vahvuuksia. KISUVI-hankkeen konkaritutkijat katsovat aineistoa ja tekstejä kokemuksen kiillottamin linssein, ja heidän positiivinen ja aktiivinen otteensa muuntuvat innostukseksi myös omaa väitöskirjaprojektia kohtaan. Erityisesti analyysi- ja käsikirjoitusvaihe hahmottuvat nyt paljon paremmin: on selkeämpää, minkälainen tulos ylittää kiinnostavuuden ja toisaalta julkaistavuuden kynnykset. KISUVI-kokemuksen myötä hankkeiden elinkaari tuli tutuksi. Meistä oli myös innostavaa nähdä, mitä kaikkea jo yksittäinen tutkimushanke voi tuottaa yhteiskunnalle. Mitä paremmin ymmärrämme monikielisiä kirjoittajia, sitä enemmän koulutus pystyy vastaamaan monikielisen tietoyhteiskunnan tarpeisiin.
