Greetings from Britannian soveltavan kielitieteen yhdistyksen BAALin konferenssista

Katja Mäntylä
6.9.2019

BAALin vuosittainen konferenssi pidettiin tänä vuonna Manchesterissa elokuun lopulla,  ja sen teemana oli Broadening the Horizons of Applied Linguistics. N. 250 osallistujaa 34 eri maasta oli ottanut teeman tosissaan, ja esityksiä oli monipuolisesti soveltavan kielentutkimuksen eri alueilta, erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen.

Konferenssin avasi Tim Grantin plenaari oikeuslingvistiikasta, joka oli suurimmalle osalle melko vieras tuttavuus. Kiinnostavat, konkreettiset esimerkit ja loistava esiintyjä takasivat tapahtumalle innostuneen ja inspiroituneen alun. Muut plenaarit olivat hyvin eri teemoista: Julia Carroll puhui morfologisten taitojen kehittymisestä kielitaidon karttuessa, Kate Pahl multimodaalisista aineistoista ja sairastapausta paikkaamaan pikavauhtia tullut Florence Myles sanastokeskittymien tutkimuksesta.

Sektioesitelmät, posterit ja kollokviot jatkoivat horisontin laajennusta. Siinä missä aiemmin BAALissa suurin osa esitelmistä on keskittynyt kielen oppimisen prosesseihin, kielitaidon eri osa-alueiden kehittymiseen ja erilaisten tekstilajien diskurssianalyysiin, 2019 BAAL erottui tieteenfilosofisilla pohdinnoilla, kielipolitiikalla ja terveysalan tekstien tutkimuksella. Kielen oppimisen ja opettamisen alueella kielipolitiikan ja ontologisten kysymysten lisäksi esitelmissä pohdittiin monipuolisesti opetuksen vaikutusta oppimiseen, uusia oppimisympäristöjä ja digimaailman tuomaa muutosta. Usage-based –tutkimusta esiteltiin paljon ja siinäkin teknologia, vaikkapa silmänliikkeiden havainnointi tai erilaiset näppäimistön käytön tallennusohjelmat ovat hyödyksi. Multimodaaliset aineistot olivat myös näkyvästi esillä.

Turkulainen konferenssiosallistuja ahkeroi kahdessa esitelmässä: Processing formulaic sequences in typologically different languages yhdessä pohjoismaisten kielten Sinikka Lahtisen (joka oli samaan aikaan Euroslassa Lundissa)  kanssa esitteli äidinkielen vaikutusta sanastokeskittymien prosessointiin. Tulokset ovat kiinnostavia muidenkin kuin Sinikan ja minun mielestä: näyttäisi siltä, että agglutinatiivista suomea äidinkielenään puhuvat prosessoivat sanakeskittymiä eri tavalla kuin synteettisempää ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset. Aiheesta olemme kirjoittaneet sanaston prosessointia käsittelevään kirjaan, joka ilmestynee ensi vuoden alussa.

Toisen yhteisesitelmän piti tutkijakollegani Anssi Roiha. Esitelmämme nimi oli The significance of English- medium CLIL education as a constructor of life courses: 24 former pupils’ narratives. Se perustui Anssin väitöskirja-aineistoon, jossa on haastateltu 24 entistä CLIL-oppilasta. Tuore julkaisu aiheesta: Anssi Roiha & Katja Mäntylä (2019) ‘It has given me this kind of courage…’: the significance of CLIL in forming a positive target language self-concept, International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, DOI: 10.1080/13670050.2019.1636761

Esitelmät BAALissa olivat englanniksi, mutta osallistujia rohkaistiin horisontin laajentamiseen myös käytännön monikielisyyden kautta. Jokaisen nimilapussa oli varattu tila puhutuille kielille. Aika moni oli jättänyt tilan tyhjäksi, mutta osa meistä innostui listaamaan puhumiaan kieliä ja siitä taas syntyi hyviä keskusteluja siitä, missä kulkee kielitaidon raja, onko se hello vai esitelmänpito kohdekielellä.

BAAL on aina hyvähenkinen konferenssi. Vaikka tietysti tieteellinen anti oli se pääasia, Manchester Metropolitan Universityssa ilahduttivat myös toimivat tilat, hyvä ruoka ja siisti asuntola. Kampus oli vartin kävelymatkan päässä keskustasta, joten konferenssivieraat ehtivät myös ihmetellä ilmastoprotesteja ja Brexit-mielenosoituksia sekä Manchesterin katukuvaa, jossa uusi ja vanha ovat sulassa sovussa.

Itseään Manchesterin vanhimmaksi nimittävä pubi ja ilmastoprotesti.

BAALin koko ohjelma löytyy täältä: https://www2.mmu.ac.uk/education/baal/