Äidinkieli ja kirjallisuus

Oppimäärän tehtävä

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta sekä monilukutaitoa, vuorovaikutustaitoja ja mediataitoja. Opiskelu syventää opiskelijan käsitystä kieli- ja kulttuuritietoisuuden, kielitaidon ja vuorovaikutusosaamisen merkityksestä yksilöiden identiteettien ja yhteisöjen rakentumisessa. Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opiskelu kartuttaa monipuolisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia teksti- ja vuorovaikutustaitoja. Opiskelussa tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella.

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän opiskeluun kuuluu kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään kahdeksan kokonaisteosta, joista vähintään yksi on tietokirja.

Tavoitteet 

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymiseen.

Vuorovaikutusosaaminen 

Tavoitteena on, että opiskelija

• pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen niin esiintymis- kuin ryhmäviestintätilanteissakin sekä osaa analysoida, arvioida ja kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan
• osaa analysoida ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita, niihin liittyviä vuorovaikutusilmiöitä ja -taitoja sekä niihin liittyvää etiikkaa.

Tekstien tulkitseminen 

Tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa analysoida ja arvioida monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä, tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia käsitteitä tekstien analyysissä
• kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen taitojaan, syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisia käsitteitä kirjallisuuden analyysissa
• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä, luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Tekstien tuottaminen 

Tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja tuottaa monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista sekä osaa ilmaista ja perustella ajatuksiaan sekä käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä ja ilmaisutapoja
• hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia tekstin tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä hyödyntää sitä tekstien tuottamisessa
• vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisella tavalla sekä ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia.

Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen 

Tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kielen ja tiedonalojen kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteeteille

• syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, ilmaisun keinoista ja sävyistä, niiden luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista.

Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen eri ulottuvuuksia ja opiskelijan taitojen karttumista. Suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin opintojaksokohtaisiin tavoitteisiin. Opintojaksokohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.

Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisen kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien tavoitteiden saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien tavoitteiden lisäksi myös paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä. Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana.

Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai korottamiseksi käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteita johdettuja arvioinnin kohteita, jotka ovat tavoitealueittain seuraavat.

Vuorovaikutusosaaminen

• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa
• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen

Tekstien tulkitseminen

• monimuotoisten tekstien, erityisesti mediatekstien analysoiminen ja tulkitseminen
• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen
• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot

Tekstien tuottaminen

• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen
• tekstien tuottamisen prosessien hallinta
• yleiskielen hallinta
• tiedonhankinnan taidot, lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen

Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen

• kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen
• oppiaineeseen kytkeytyvien tiedonalojen kielten ymmärtäminen
• kielitiedon ja oppiaineen käsitteiden hallinta

Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa käyttää toisen asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta).

Pakolliset opinnot

ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja
• rohkaistuu kirjoittajana ja hallitsee kirjoittamisprosessin eri vaiheet
• osaa käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana sekä palautteen antajana ja vastaanottajana
• oppii työnteon taitoja.

Keskeiset sisällöt

• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
• tekstikokonaisuuden rakentuminen; tekstin tavoitteen, kohderyhmän, kontekstien, sisällön, rakenteen, ilmaisutapojen ja näkökulmien analyysi
• erilajisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
• tekstien moniäänisyys ja intertekstuaalisuus
• kielen- ja tekstinhuolto
• kirjastopalveluiden käyttö

 Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Monitieteinen ja luova osaaminen:
Opiskelija vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Opintojakso on osa opintokokonaisuutta Hyvinvoiva minä.

ÄI2 ja ÄI3 Kieli- ja tekstitietoisuus (1 op) ja Vuorovaikutus 1 (1 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kieli- ja tekstitietoisuuttaan
• syventää ymmärrystään kielestä ja teksteistä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina
• ymmärtää kielen sosiaalisen luonteen ja merkityksen niin yksilön kuin yhteisöjen kannalta.
• lisää viestintärohkeuttaan, syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä
• syventää ryhmäviestintätaitojaan sekä oppii analysoimaan ja arvioimaan ryhmäviestinnän ilmiöitä
• oppii tarkastelemaan kielen ja nonverbaalisten keinojen merkitystä ja tilanteista vaihtelua eri vuorovaikutustilanteissa
• hahmottaa koulun monikulttuurisen yhteisön mahdollisuudet.

Keskeiset sisällöt

• erilaiset käsitykset kielestä: kieli rakenteena, merkitysten muodostajana, sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vallan välineenä
• monilukutaidon käsite, laaja tekstikäsitys, tekstilajin käsite
• kielipolitiikka, yksi- ja monikielisyys, kieli-ideologiat, kielenohjailun periaatteet
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kuuntelutaidot sekä tavoitteellinen ja rakentava osallistuminen ryhmän vuorovaikutukseen
• vuorovaikutustilanteiden analyysi, keskustelun rakentuminen, merkitysneuvottelu, kieli ja nonverbaalinen viestintä sekä ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
• kieli ja identiteetti sekä kielen tilanteinen vaihtelu
• laajan tekstikäsityksen mukainen teatteriin ja esittävään taiteeseen tutustuminen 

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Vuorovaikutusosaaminen:
Opiskelija saa kokemuksia toiminnasta viestien ja merkitysten välittäjänä myös kieli- ja kulttuurirajoja ylittävässä vuorovaikutuksessa.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI4 Kirjallisuus 1 (2 op)

 Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja monipuolistaa lukemisen tapojaan
• tuntee kauno- ja tietokirjallisuuden lajeja ja ilmaisukeinoja
• monipuolistaa taitoaan lukea, analysoida ja tulkita monimuotoista kirjallisuutta tarkoituksenmukaista lähestymistapaa ja käsitteistöä hyödyntäen
• ymmärtää kirjallisuuden monitulkintaisuutta
• huomioi luetettavan materiaalin valinnassa lukijataustansa.

Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden tehtäviä ja lukemisen tapoja, erityisesti elämyksellinen ja kokemuksellinen lukeminen ja kirjoittaminen
• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
• kirjallisuuden tulkinnan erilaisia lähestymistapoja

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Hyvinvointiosaaminen:

Kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden opiskelun avulla syvennetään käsitystä elämästä, ihmisistä ja maailmasta. Oppiaine antaa välineitä omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten kielentämiseen sekä oman elämäntarinan ja vahvuuksien hahmottamiseen. Oppiaine tukee keskeisiä elämänhallinnan taitoja: vuorovaikutus- ja tekstitaitoja sekä taitoa toimia vastuullisesti, eettisesti ja rakentavasti eri tilanteissa.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI5 Tekstien tulkinta 1 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
• oppii tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä, erityisesti mediatekstejä, sekä analysoimaan niiden ilmaisutapoja ja vuorovaikutusta
• perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja
• harjaantuu seuraamaan maailman tapahtumia monista eri lähteistä.

Keskeiset sisällöt

• sananvapaus, mediakritiikki, mediaetiikka
• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot
• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot sekä argumentoinnin tavat ja retoriset keinot
• lähdekritiikki, tiedonhankinta ja -hallinta, tekijänoikeudet
• puhuttujen ja kirjoitettujen kantaa ottavien ja vaikuttavien tekstien analysointia ja tuottamista

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Yhteiskunnallinen osaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille. Vaikuttamisen, argumentoinnin, omien tekstien tuottamisen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen ja työelämätaitoja. Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon, tekstien tuottamisen taitojen, monilukutaidon sekä kielitietoisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen tukee opiskelua ja oppimista kaikissa oppiaineissa sekä oppiaineiden yhteistyössä.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen:
Mediataitojen sekä tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitojen opiskelu kytkeytyy kriittiseen ja kulttuuriseen lukutaitoon ja eettisyyteen.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen:
Opiskelu lisää ymmärrystä aikamme ajankohtaisista ympäristöhaasteista sekä antaa valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI6 ja ÄI7 Kirjoittaminen 1 (1 op) ja Vuorovaikutus 2 (1 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan
• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin merkityksiin
• syventää taitoaan käyttää muita tekstejä oman kirjoittamisen pohjana ja arvioida tekstien luotettavuutta.
• lisää esiintymisrohkeuttaan ja ymmärrystään esiintymisjännityksestä
• kehittää esiintymistaitojaan sekä kykyään tuottaa erilaisia puhuttuja tekstejä myös digitaalisissa ympäristöissä
• syventää kykyään analysoida ja arvioida puhuttuja tekstejä ja audiovisuaalista viestintää.

Keskeiset sisällöt

• kirjoittaminen prosessina: ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• tekstien pohjalta kirjoittaminen, kielen- ja tekstinhuoltoa
• tekstin omaäänisyyttä tukevia sanataideharjoituksia
• esiintymisjännitys ja vireystila, esiintymisen vuorovaikutteisuus ja yleisön vastuu
• puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen yksin, ryhmässä tai audiovisuaalisena tekstinä; kohdentamisen, kontaktin, havainnollistamisen ja ilmaisun taidot
• vuorovaikutustaidot ja -etiikka eri viestintäkanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
• puhuttujen ja audiovisuaalisten tekstien analysointi ja arviointi
• Opiskelija laatii video-cv:n ja mahdollisesti myös pitää vaikuttavan puheen.

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Vuorovaikutusosaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille. Vaikuttamisen, argumentoinnin, omien tekstien tuottamisen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen ja työelämätaitoja.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI8 Kirjallisuus 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• lisää kirjallisuuden tuntemustaan ja oppii tarkastelemaan kaunokirjallisuutta myös osana muuttuvaa yhteiskuntaa
• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
• tuntee Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa analysoida niitä osana kulttuurikontekstia.

Keskeiset sisällöt

• Suomen kirjallisuus monimuotoisena, moniäänisenä ja monikielisenä ilmiönä osana maailmankirjallisuutta
• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
• tekstien tarkastelua eri näkökulmista, kuten ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman muutosten näkökulmasta

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa:

Globaali- ja kulttuuriosaaminen:
Opiskelussa ohjataan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen sekä identiteettien pohdintaan ja tunnistamiseen. Tavoitteena on ymmärtää omaa identiteettiä suhteessa suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin kulttuuriin.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

ÄI9 Vuorovaikutus 3 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• monipuolistaa erityisesti jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitojaan
• kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa, haastavissakin vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä ja kontekstisidonnaisuutta
• syventää kykyään analysoida vuorovaikutusta erilaisista näkökulmista. 

Keskeiset sisällöt

• opiskelussa ja työelämässä tarvittavat vuorovaikutustaidot, esimerkiksi kokouksiin, neuvotteluihin ja työhaastatteluihin liittyvät vuorovaikutustaidot
• oman idean tai näkemyksen vakuuttava esittäminen, argumentoinnin tavat ja retoriset keinot
• erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden analysointi, konfliktit ja ongelmanratkaisu ryhmässä
• dialoginen ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutukseen liittyvä etiikka
• mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli PUHVI-kokeeseen

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Hyvinvointiosaaminen:
Oppiaine antaa välineitä omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten kielentämiseen sekä oman elämäntarinan ja vahvuuksien hahmottamiseen. Oppiaine tukee keskeisiä elämänhallinnan taitoja: vuorovaikutus- ja tekstitaitoja sekä taitoa toimia vastuullisesti, eettisesti ja rakentavasti eri tilanteissa.

Vuorovaikutusosaaminen:
Taitojen kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä, luovaa, tutkivaa, toiminnallista ja prosessimaista työskentelyä.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI10 Kirjoittaminen 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kirjallista ilmaisukykyään ja taitoaan tuottaa asiatyylinen, laajahko teksti aineistoja hyödyntäen
• kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiään.

Keskeiset sisällöt

• kantaa ottavien ja pohtivien tekstien suunnittelu ja tuottaminen
• tiedonhallinnan taidot, lähteiden arviointi, lähdekritiikki, tekijänoikeudet
• kirjoittamisen eri vaiheiden ja ajankäytön hallinnan harjoittelu
• aiheen rajaus, näkökulman ja aineistojen valinta, aineistojen käyttötavat tekstissä
• tekstin muokkaus ja viimeistely, tekstin omaäänisyys, kielen- ja tekstinhuoltoa

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Monitieteinen ja luova osaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille. Vaikuttamisen, argumentoinnin, omien tekstien tuottamisen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen ja työelämätaitoja. Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon, tekstien tuottamisen taitojen, monilukutaidon sekä kielitietoisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen tukee opiskelua ja oppimista kaikissa oppiaineissa sekä oppiaineiden yhteistyössä. Taitojen kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä, luovaa, tutkivaa, toiminnallista ja prosessimaista työskentelyä. 

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

ÄI11 Tekstien tulkinta 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan
• osaa analysoida, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä
• ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkityksen tekstien tulkinnassa
• osaa esittää ja perustella tulkintansa teksteistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen.

Keskeiset sisällöt

• monimuotoisten asia- ja mediatekstien ja fiktiivisten tekstien analyysi ja tulkinnan rakentaminen sekä käsitteiden käyttö
• erilaisia tapoja tulkita tekstejä
• tekstin sijoittaminen tilanne- ja kulttuurikontekstiinsa
• monimuotoisten tekstien tavat rakentaa merkityksiä, esimerkiksi ilmaisutavat ja -muodot sekä rakenteet

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Monitieteinen ja luova osaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille. Vaikuttamisen, argumentoinnin, omien tekstien tuottamisen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen tukee aktiivisen kansalaisen ja työelämätaitoja. Kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon, tekstien tuottamisen taitojen, monilukutaidon sekä kielitietoisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen tukee opiskelua ja oppimista kaikissa oppiaineissa sekä oppiaineiden yhteistyössä. Taitojen kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä, luovaa, tutkivaa, toiminnallista ja prosessimaista työskentelyä.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen neljä tavoitealuetta. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

ÄI12 Kielitiedosta kielitaidoksi (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on

• kerrata ja syventää kielenhuollon taitoa
• harjaannuttaa tunnistamaan oman kirjoitetun tekstin piirteet
• opiskella oman tason mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

• keskeisimmät kielenhuollon näkökulmat äänne, sana- ja lausetasolla
• tekstikokonaisuuden rakenteen sidoskeinot

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Vuorovaikutusosaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan painotetusti kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Oppimäärän erityinen tehtävä

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito aiemmin oppimiensa kielten rinnalle. Oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen keskeinen tavoite on saavuttaa sellainen suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus, jolla opiskelija selviää jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää opiskelijan monikielisyyden kehittymistä, suomen kielen moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Yhteistyössä opiskelijan oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden opetuksen kanssa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetus tukee opiskelijan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista kulttuurisesti moninaisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden sekä omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille.

Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline muiden oppiaineiden opiskelussa. Opetus edistää kielenoppimista kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Kielen ja vuorovaikutustaitojen hyvä hallinta on merkityksellistä jatko-opintojen, työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta.

Kaikissa moduuleissa kehitetään kirjoitetun kielen hallintaa, monilukutaitoa sekä puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä opitaan analysoimaan ja arvioimaan tekstejä ja vuorovaikutustilanteita kriittisesti osin jo aiemmin hankitun käsitteellisen osaamisen ja analysointitaitojen avulla. Näitä taitoja syvennetään ja laajennetaan kullakin opintojaksolla lukemalla erityisesti pitkiä kaunokirjallisia ja tietotekstejä sekä analysoimalla niitä itsenäisesti ja yhdessä. Pakollisten opintojen aikana luetaan vähintään neljä kokonaisteosta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa suomen kielen opintoja korkea-asteella.

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen yleiset tavoitteet

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät opiskelijan vuorovaikutusosaamiseen, tekstien tulkitsemisen taitoihin, tekstien tuottamisen taitoihin sekä kielitietoisuuden kehittymiseen. Tavoitealueittain yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Vuorovaikutusosaaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

• pystyy tavoitteelliseen, tarkoituksenmukaiseen ja eettiseen vuorovaikutukseen esiintymis- ja ryhmäviestintätilanteissa
• osaa arvioida, eritellä ja kehittää omaa vuorovaikutusosaamistaan
• ymmärtää yhä käsitteellisempää opetuspuhetta ja muodollisia puhetilanteita, osaa toimia niissä ja hallitsee niihin sopivia viestintä- ja vuorovaikutusstrategioita
• on tietoinen vuorovaikutustilanteiden kulttuurisidonnaisuudesta ja osaa tarkastella ja tulkita erilaisia vuorovaikutustilanteita ja niiden etiikkaa.

Tekstien tulkitseminen

Tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää käsitteellisen kielen taitoaan sekä kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että ymmärtää monimuotoisia tekstejä, kuten asia- ja mediatekstejä, kirjallisuutta ja puhuttuja tekstejä, ja hyödyntää sopivia strategioita niiden lukemisessa ja tulkitsemisessa
• kehittää lukemalla sana-, fraasi- ja käsitevarantoaan sekä käsitystään kirjoitetun kielen rakenteista ja osaa arvioida tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista
• kehittää kauno- ja tietokirjallisuuden tulkitsevan ja elämyksellisen lukemisen taitojaan, monipuolistaa lukemistoaan ja syventää ymmärrystään kirjallisuuden keinoista sekä oppii lukemaan ja tulkitsemaan myös pitkiä tietotekstejä, kokonaisia kaunokirjallisia teoksia ja tietokirjoja
• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tiedonlähteitä sekä niiden tarkoitusperiä, luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Tekstien tuottaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää käsitteellisen kielen taitoaan sekä kriittistä ja kulttuurista monilukutaitoaan niin, että osaa hyödyntää ja tuottaa monimuotoisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista, ilmaista ja perustella ajatuksiaan, valita tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon sekä käyttää aiheeseen sopivia kielen rakenteita, sanastoa, fraaseja ja käsitteitä
• hallitsee tekstien tuottamisen prosessin eri vaiheet, osaa reflektoida omia tekstin tuottamisen prosessejaan ja antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä hyödyntää sitä tekstien tuottamisessa
• vahvistaa yleiskielen ja sen normien sekä kirjoitetun ja puhutun kielen konventioiden hallintaa, käyttää lähteitä tarkoituksenmukaisesti sekä ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia.

Kielitietoisuuden kehittyminen  

Tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden merkityksen identiteetille sekä oppii kehittämään kielitaitoaan erilaisissa kielenkäyttöympäristöissä ja -tilanteissa ja käyttämään oppimisessaan koko kielivarantoaan
• syventää tietojaan kielen rakenteista, eri rekistereistä, tyylipiirteistä ja sävyistä sekä niiden luomista merkityksistä sekä kirjallisuudesta ja muista kulttuurituotteista
• ymmärtää kielen oppimisen prosessia sekä oppii tuntemaan ja hyödyntämään itselleen sopivimpia keinoja ja välineitä kielitaitonsa kehittämiseksi.

Arviointi

Jos opiskelijan oppimääräksi on valittu suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaista opetusta tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduuleista. Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti suoritetut moduulit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduuleihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduulin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -moduulit korvaavat suomen kielen ja kirjallisuuden moduulit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pakollisten moduulien osalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

Arvioinnin tehtävänä on edistää ja tukea oppimista sekä tehdä näkyväksi osaamisen eri ulottuvuuksia ja opiskelijoiden taitojen karttumista. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnoissa palautteen antaminen ja arviointi kytkeytyvät oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin moduulikohtaisiin tavoitteisiin. Moduulikohtaiset tavoitteet muodostavat paikallisten opintojaksojen tavoitteet tai yhdistyvät sellaisiksi. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia ja erilaisia näyttöjä.

Opintojakson aikainen arviointi voi koostua esimerkiksi palautteen antamisesta, itsearvioinnista ja vertaisarvioinnista, jotka tukevat opiskelijaa osaamisensa kehittämisessä oppimisprosessin aikana. Arviointivuorovaikutuksen ja -palautteen sekä itsearviointitaitojen avulla opiskelija kehittää käsitystä itsestään puhujana, kuuntelijana sekä tekstien tuottajana ja tulkitsijana.

Opintojakson lopussa tehtävä arviointi perustuu sen sisältämien moduulien tavoitteiden saavuttamiseen. Opintojakson tavoitteisiin voi sisältyä moduulien tavoitteiden lisäksi myös paikallisesti määriteltyjä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Opintojakson alussa tavoitteet kerrotaan opiskelijoille, jotta sekä opettaja että opiskelijat voivat seurata opinnoissa edistymistä. Opintojakson arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana.

Kielitaidon arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä voidaan soveltuvin osin käyttää eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa.

Oppimäärän arvioinnissa voi opintojaksojen arvosanojen keskiarvon lisäksi tai korottamiseksi käyttää päättöarvioinnin tukena oppiaineen yleisistä tavoitteista johdettuja arvioinnin kohteita, jotka ovat tavoitealueittain seuraavat.

Vuorovaikutusosaaminen

• kuullun ymmärtämisen ja puhumisen taitojen kehittyminen
• vuorovaikutustaitojen hallinta ryhmä- ja esiintymistilanteissa
• vuorovaikutustilanteiden ja -ilmiöiden ymmärtäminen

Tekstien tulkitseminen

• monimuotoisten tekstien ymmärtäminen ja tulkitseminen
• kauno- ja tietokirjallisuuden ymmärtäminen ja tulkitseminen
• tiedon ja tekstien arvioinnin taidot

Tekstien tuottaminen

• tekstilajien tuottaminen, erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja itsensä ilmaiseminen
• tekstien tuottamisen prosessien hallinta
• lähteiden ja aineistojen arviointi ja käyttäminen
• kielen abstraktiotason kehittyminen ja yleiskielen hallinta

Kielitietoisuuden kehittyminen

• tiedonalojen kielten ja kielellisen moninaisuuden ymmärtäminen
• kielitiedon ja oppimäärän käsitteiden hallinta sekä kielen havainnointi ja käyttö tilanteen, tarkoituksen ja tekstilajin mukaisesti

Opintojen päättövaiheessa voidaan puhe- ja vuorovaikutustaitojen arvioinnissa käyttää toisen asteen puheviestintätaitojen koetta (PUHVI-koetta).

Pakolliset opinnot

S21 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja
• oppii havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä ja hyödyntämään sitä omassa kirjoittamisessaan
• oppii käyttämään erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
• syventää kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyviä taitojaan.

Keskeiset sisällöt

• pitkien tekstien lukeminen, mahdollisesti myös muilla opiskelijan osaamilla kielillä: tekstin tavoitteen ja sisällön ymmärtäminen
• keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
• luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavat strategiat, abstraktin kielen taito, sana-, fraasi- ja käsitevaranto
• kielen- ja tekstinhuoltoa
• erilaisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
• kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja
• kirjasto- ja hakupalveluiden käyttö

Laaja-alainen osaaminen

• Monitieteinen ja luova osaaminen
• Opiskelutaitojen ja -strategioiden vahvistaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa opintojakson alussa.

Opintojakso on osa opintokokonaisuutta Hyvinvoiva minä.

S22 ja S23 Kieli- ja tekstitietoisuus (1 op) ja Vuorovaikutus 1 (1 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan
• ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle
• oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa
• oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan.
• kehittää lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana
• lisää viestintärohkeuttaan ja syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä
• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
• oppii havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä. 

Keskeiset sisällöt

• suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys, kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
• eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
• opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat
• opiskelija hahmottaa koulun monikulttuurisen yhteisön mahdollisuudet
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen
• kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot
• tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio

Laaja-alainen osaaminen

• Vuorovaikutusosaaminen
• Globaali- ja kulttuuriosaaminen
• Eettisyys

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S24 Kirjallisuus 1 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä
• kehittää ymmärrystään kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ja ilmaisukeinoista
• kiinnostuu ja oppii nauttimaan kirjallisuudesta
• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
• kehittää kielellisten rakenteiden ja sanaston hallintaa lukemalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta.

Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
• eläytyvää ja analyyttista kirjoittamista ja keskustelua kirjallisuuden pohjalta
• kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä leikittely
• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
• kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja itsenäisesti tai yhdessä luettuna

Laaja-alainen osaaminen

• Hyvinvointiosaaminen
• Monitieteinen ja luova osaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S25 Tekstien tulkinta 1 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
• ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
• oppii tarkastelemaan erilaisissa teksteissä käytettäviä vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoja
• osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
• oppii perustelemaan omia mielipiteitään yhä monipuolisemmin kirjoittajana ja puhujana.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot, argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
• perustelemisen harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, lähdekritiikki, tiedonhankinta ja tiedonhallinta, tekijänoikeudet

• argumentoivan kielenkäytön sanastoon ja rakenteisiin perehtyminen: geneeriset ilmaukset, modaalisuuden ja affektisuuden ilmaisukeinot
• kielellisten keinojen valinta, tekstilaji ja tyyli
• yhteiskunnallisesti merkittävä tai ajankohtainen kokonaisteos

Laaja-alainen osaaminen

• Vuorovaikutusosaaminen
  
• Yhteiskunnallinen osaaminen
  
• Globaali- ja kulttuuriosaaminen
  
• Eettisyys- ja ympäristöosaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S26 ja S27 Kirjoittaminen 1 (1 op) ja Vuorovaikutus 2 (1 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan
• syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin merkityksiin sekä oppii laatimaan ja muokkaamaan laajahkoja asiatekstejä
• oppii kirjoittamaan tekstejä myös yhdessä muiden kanssa.
• kehittää kuullun ymmärtämisen, kuuntelemisen, vuorovaikutuksen sekä suullisen viestinnän strategioita ja taitoja
• lisää viestintärohkeuttaan ja kehittää esiintymistaitojaan niin, että pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa
• hahmottaa puheen toimintana, jossa jokainen vuoro sekä tulkitsee että rakentaa tilannetta
• oppii tarkastelemaan kielen merkitystä ja vaihtelua vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• kirjoittaminen prosessina: aiheen ja aineiston valinta ja ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• tekstien jakaminen ja vertaisarvioinnin taidot
• sidosteisuus tekstin eri tasoilla, esimerkiksi tekstin kokonaisrakenne, kappaleet, virke, sanajärjestys
• asiatyylille ominaisten kielellisten rakenteiden hallinta, esimerkiksi infiniittiset rakenteet, yhdyslauseet, viittaussuhteet
• kuullunymmärtämis- ja kuuntelustrategiat ja -taidot, vuorovaikutustilanteiden havainnoiminen
• yksilön kielellinen repertuaari, kielenkäyttötilanteiden ja kielen vaihtelu sekä puheen kielellisiä keinoja ja retoriikkaa
• esiintymistaidot: puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen
• video-cv:n laatiminen opintojakson aikana

Laaja-alainen osaaminen

• Vuorovaikutusosaaminen
  
• Monitieteinen ja luova osaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S28 Kirjallisuus 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• lisää kaunokirjallisuuden tuntemustaan
• kehittää kykyään tarkastella kirjallisuutta sen kulttuurisessa ja historiallisessa syntykontekstissa
• ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
• tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niiden merkitystä.

Keskeiset sisällöt

• Suomen kirjallisuuden vaiheet osana maailmankirjallisuutta
• eri aikakausien kaunokirjallisuutta ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman näkökulmasta
• kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
• merkittävä tai ajankohtainen kaunokirjallinen kokonaisteos

Laaja-alainen osaaminen

• Globaali- ja kulttuuriosaaminen
  
• Yhteiskunnallinen osaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. 

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

S29 Vuorovaikutus 3 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää vuorovaikutustaitojaan ja oppii arvioimaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutusosaamisen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnassa
• kehittää valmiuksiaan ymmärtää ja ratkoa vuorovaikutuksen ongelmia sekä toimia rakentavasti ja eettisesti erilaisissa, haastavissakin vuorovaikutustilanteissa sekä ymmärtää vuorovaikutuksen kulttuurisia piirteitä ja kontekstisidonnaisuutta
• syventää kykyään tarkastella ja analysoida vuorovaikutusta erilaisista näkökulmista
• syventää ymmärrystään kielen tilanteisesta vaihtelusta.

Keskeiset sisällöt

• kuuntelun ja kuullun ymmärtämisen taitojen sekä puhumisen ja esiintymisen taitojen monipuolistaminen, kielen rekisterit ja tilanteen edellyttämä kielenkäyttö
• vuorovaikutuksen ja vuorovaikutusosaamisen merkitys jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa, esimerkiksi erilaisissa järjestöissä sekä muissa muodollisissa ja epämuodollisissa yhteisöissä toimiminen
• dialoginen ja rakentava vuorovaikutus, vuorovaikutukseen liittyvä etiikka sekä konfliktit ja ongelmanratkaisu ryhmässä
• vuorovaikutuksen kulttuuristen piirteiden ja erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden analysointi
• mahdollisesti osallistuminen toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen eli PUHVI-kokeeseen

Laaja-alainen osaaminen

• Vuorovaikutusosaaminen
• Hyvinvointiosaaminen
• Yhteiskunnallinen osaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S210 Kirjoittaminen 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää edelleen taitoaan ilmaista ja perustella ajatuksiaan kirjoittamalla hyödyntäen muita tekstejä
• kehittää omaäänistä kirjoittamista
• kehittää kirjoittamisen prosessin hallintaansa ja taitoaan muokata tekstiä
• syventää kirjoitetun kielen rakenteiden ja konventioiden tuntemusta
• osaa valita tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivan kielimuodon.

Keskeiset sisällöt

• aineistopohjaisten laajojen tekstien tuottaminen ja lähteiden arviointi
• omaäänisten tekstien tuottaminen
• tekstin- ja kielenhuollon käytänteiden soveltaminen tekstien muokkaamisessa
• luettaville ja kirjoitettaville teksteille tyypillisten kielen rakenteiden, sanaston, fraasien ja käsitteiden käyttöön harjaantuminen
• ajankohtainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja

Laaja-alainen osaaminen

• Monitieteinen ja luova osaaminen
  
• Yhteiskunnallinen osaaminen

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

S211 Tekstien tulkinta 2 (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan
• osaa tulkita erilaisia monimuotoisia tekstejä
• ymmärtää tekstin tavoitteiden ja kontekstin merkityksen tekstien tulkinnassa.

Keskeiset sisällöt

• monimuotoisten asia- ja mediatekstien ja fiktiivisten tekstien tulkinta
• analyysin ja tulkinnan rakentaminen sekä käsitteiden käyttö
• runokokoelma tai näytelmäteksti

Laaja-alainen osaaminen

• Monitieteinen ja luova osaaminen
  
• Eettisyys

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

S212 Kielitiedosta kielitaidoksi (2 op)

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on

• kerrata ja syventää kielenhuollon taitoa
• harjaannuttaa tunnistamaan oman kirjoitetun tekstin piirteet
• opiskella oman tason mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

• keskeisimmät kielenhuollon näkökulmat äänne, sana- ja lausetasolla
• tekstikokonaisuuden rakenteen sidoskeinot

Laaja-alainen osaaminen opintojaksossa

Vuorovaikutusosaaminen:
Opiskelussa opitaan kielen, ilmaisun, tekstien ja vuorovaikutuksen keinoja rakentaa merkityksiä ja yhteyksiä ihmisten välille.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa huomioidaan painotetusti kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittyminen. Arviointi tähtää monipuolisuuteen. Sovitaan opiskelijoiden kanssa.