Psykologia

Oppiaineen tehtävä

Psykologian tehtävä on antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida, ymmärtää ja arvioida ihmisen psyykkistä toimintaa ja siihen vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä. Opetuksessa perehdytään psykologian tieteenalan kieleen, käsitteisiin ja tapoihin rakentaa tietoa. Oppiaineen sisällöt perustuvat tutkimustietoon, joka tuodaan lähelle opiskelijaa kytkemällä se ihmisen toiminnan ja arjen ilmiöiden ymmärtämiseen. Psykologian moninäkökulmaisuus sekä empiirinen ja reflektiivinen ote kehittävät laajasti opiskelijan ajattelun taitoja. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta sekä vahvistamaan taitoa arvioida ja soveltaa oppimaansa.

Psykologian opetuksessa käytetään monipuolisia ja opiskelijaa aktivoivia menetelmiä sekä hyödynnetään digitaalisuuden ja erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. Psykologiassa on luontevaa tehdä yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Psykologian oppiaineeseen sisältyviä ilmiöitä tarkastellaan erityisesti biologiassa, terveystiedossa, opinto-ohjauksessa, filosofiassa, uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Opetuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat yhdessä psykologian oppiaineen tavoitteiden kanssa.

Hyvinvointiosaamisen näkökulmasta psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian opetus tukee opiskelijan identiteetin rakentamista ja antaa valmiuksia tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointia sekä tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Psykologian tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä ymmärtää sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Psykologian opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Psykologian opetus kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.

Psykologian opiskelu tukee laajasti opiskelijan monitieteistä ja luovaa osaamista. Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia tiedostaa, arvioida ja kehittää omia oppimisen taitojaan. Psykologiassa ihmisen toimintaa tarkastellaan monipuolisesti luonnontieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Oppiaineen soveltava luonne luo perustaa luovalle tiedonkäsittelylle.

Psykologian opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Psykologian opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi pystyvyysuskomusten, itsensä kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.

Psykologian opiskelu antaa välineitä ymmärtää ihmisten arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen eroja eettisissä kysymyksissä. Psykologian sisällöt lisäävät ymmärrystä maailmankuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja toiminnalle tukien ympäristöosaamisen kehittymistä.

Psykologia antaa tutkimustietoon perustuvia näkökulmia siihen, mikä ihmisyydessä on universaalia ja mikä kulttuurisidonnaista. Psykologian opiskelu kehittää valmiuksia ymmärtää yksilöiden välisiä eroja ja kulttuurien moninaisuutta ja kehittää siten globaali- ja kulttuuriosaamista.

Psykologian opetuksen yleiset tavoitteet

Psykologian opetuksen yleisenä tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden vuorovaikutukseen
• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä ja kysymyksenasetteluja sekä osaa perustella väitteitä psykologian tietojen ja näkökulmien pohjalta
• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä
• pystyy arvioimaan psykologisen tutkimuksen mahdollisuuksia, rajoituksia ja eettisiä näkökulmia sekä hallitsee tutkimustiedon soveltamisen ja kriittisen ajattelun taitoja
• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan oman hyvinvointinsa edistämiseen, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa vahvistamiseen sekä omien opiskelu- ja ajattelutaitojensa kehittämiseen
• osaa hyödyntää ja soveltaa psykologian tietoja laaja-alaisten ilmiöiden jäsentämiseen ja kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen.

Arviointi

Psykologian oppiaineessa arvioinnin tehtävänä on tukea opiskelijan oppimista sekä antaa palautetta oppimisprosessista ja osaamisesta. Arvioinnin avulla opiskelijaa kannustetaan ajattelun taitojen monipuoliseen kehittämiseen. Arviointiin kuuluu sekä oppimisprosessin aikainen palaute että opitun ja osaamisen arviointi. Arviointi kohdistuu laaja-alaisen osaamisen ja psykologian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen näyttöön, ja siinä kiinnitetään huomiota sekä opiskelijan tiedolliseen että tiedonkäsittelyn osaamiseen. Tiedollisessa osaamisessa kiinnitetään huomiota psykologisen tiedon ja käsitteistön hallintaan. Tiedonkäsittelyn osaamisen arvioinnissa painottuu taito analysoida, soveltaa ja arvioida psykologista tietoa ja tutkimuksia. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös tiedon hankinnan ja esittämisen taitoihin.

Pakolliset opinnot

PS1 Toimiva ja oppiva ihminen (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, millainen tiede psykologia on ja että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin
• osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta
• osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja
• osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
• tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta
• osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää tämän tiedon pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan.

Keskeiset sisällöt

Psykologia tieteenä

Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista

• psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista
• biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian lähestymistavasta
• sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä
• kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä
• tietoinen ja ei-tietoinen toiminta

Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista

• psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta, sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset
• biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen
• sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja erilaisista oppimiskulttuureista

Psykologinen tutkimus

• tieteellinen tieto ja arkitieto
• tieteellisen tutkimuksen prosessi
• otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa
• psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet
• esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista

Laaja-alainen osaaminen

Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Opetuksessa harjoitellaan yhteistyötä, omien kokemusten jakamista ja toisten kuuntelua. Psykologian opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Psykologian opetuksessa opiskelija saa kehittää valmiuksiaan rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa ja toimivassa vuorovaikutuksessa.

Psykologian opiskelussa tulee selkeästi esiin monitieteisyys ja luova osaaminen.  Psykologiassa ihmisen toimintaa tarkastellaan monipuolisesti luonnontieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Oppiaineen soveltava luonne luo perustaa luovalle tiedonkäsittelylle. Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia tiedostaa, arvioida ja kehittää omia oppimisen taitojaan.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Opintojakso on osa opintokokonaisuutta Hyvinvoiva minä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

PS2 Kehittyvä ihminen (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta
• osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
• osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
• osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
• ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
• perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
• osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
• osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.

Keskeiset sisällöt

Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana

• perimän merkitys
• kypsyminen ja oppiminen
• herkkyyskaudet
• plastisuuden merkitys kehityksessä

Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa

• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
• temperamentti
• minuus ja minäkäsitys
• tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
• vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot

Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa

• kieli ja ajattelu
• toiminnanohjaus

Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana

• henkilökohtainen identiteetti
• sosiaalinen identiteetti
• kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
• sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus

Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus

• erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
• vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys

Psykologinen tutkimus

• kaksos- ja adoptiotutkimus
• pitkittäis- ja poikittaistutkimus
• esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista

 Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaamisen näkökulmasta psykologian toisen opintojakson tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kehityspsykologian opetus tukee opiskelijan identiteetin rakentamista ja antaa valmiuksia tarkastella omaa kehitystä, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, psyykkistä hyvinvointia sekä tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Kehityspsykologian tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä ymmärtää sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Psykologian opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Psykologian opetus kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

PS3 Tietoa käsittelevä ihminen (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
• osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn
• ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
• ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
• tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
• ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana
• osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa
• osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.

Keskeiset sisällöt

Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita

• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely

Havaitseminen ja tarkkaavaisuus

• sisäiset mallit ja havaintokehä
• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta
• tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
• perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä

Muisti

• työmuistin ja säilömuistin toiminta
• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
• perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä

Kieli

• kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
• perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä

Päätöksenteko

• nopea ja hidas ajattelu
• esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista

Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta

• hermoston ja aivojen päärakenteet
• hermosolun ja synapsin toiminta
• tiedon kulku hermoverkoissa
• plastisuus
• esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät

• kokeellisen tutkimuksen periaatteet
• esimerkkejä tapaustutkimuksista
• esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
• kokeellisen tutkimuksen suunnittelu

Laaja-alainen osaaminen

Psykologian opiskelu tukee laajasti opiskelijan monitieteistä ja luovaa osaamista. Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia tiedostaa, arvioida ja kehittää omia oppimisen taitojaan. Psykologiassa ihmisen toimintaa tarkastellaan monipuolisesti luonnontieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Oppiaineen soveltava luonne luo perustaa luovalle tiedonkäsittelylle.

Psykologian opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Psykologian opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi yksilöiden erilaista tiedonkäsittelyä, attribuointia, pystyvyysuskomusten, itsensä kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

PS4 Tunteet ja mielenterveys (2op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
• ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä
• osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
• tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
• osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
• osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
• syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.

Keskeiset sisällöt

Tunteiden psykologia

• tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
• perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
• tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä

Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen

• hallintakeinojen ja defenssien merkitys
• resilienssin merkitys hyvinvoinnille
• nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
• keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
• stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
• kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen

Mielenterveys

• mielenterveys käsitteenä
• yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
• esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta

Psykologinen tutkimus

• ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
• esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaamisen näkökulmasta psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian opetus tukee opiskelijan identiteetin rakentamista ja antaa valmiuksia tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointia sekä tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Psykologian tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä ymmärtää sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Psykologian opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Psykologian opetus kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.

Psykologian opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Psykologian opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi pystyvyysuskomusten, itsensä kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.

Psykologian opiskelu antaa välineitä ymmärtää ihmisten arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen eroja eettisissä kysymyksissä. Psykologian sisällöt lisäävät ymmärrystä maailmankuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja toiminnalle tukien ympäristöosaamisen kehittymistä.

Psykologia antaa tutkimustietoon perustuvia näkökulmia siihen, mikä ihmisyydessä on universaalia ja mikä kulttuurisidonnaista. Psykologian opiskelu kehittää valmiuksia ymmärtää yksilöiden välisiä eroja ja kulttuurien moninaisuutta ja kehittää siten globaali- ja kulttuuriosaamista

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

PS5 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (2op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
• osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
• osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
• osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
• ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta
• osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen
• osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.

Keskeiset sisällöt

Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen

• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
• perustietoa käyttäytymisgenetiikasta

Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista

• temperamentti
• piirreteoreettinen näkökulma
• motivaatio
• yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
• identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu

Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa

• älykkyyden määritelmiä
• älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
• perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
• luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä

Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan

• tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen
• esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
• ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
• tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
• kulttuurien eri ulottuvuuksia
• esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
• esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa

Psykologinen tutkimus

• yksilöllisten erojen tutkiminen
• persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
• reliabiliteetti ja validiteetti
• esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
• esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista

 Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaamisen näkökulmasta psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian opetus tukee opiskelijan identiteetin rakentamista ja antaa valmiuksia tarkastella omaa psyykkistä hyvinvointia sekä tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Psykologian tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä ymmärtää sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Psykologian opetuksessa käytetään dialogisia ja reflektiivisiä menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan vuorovaikutusosaamista. Psykologian opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Psykologian opetus kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.

Psykologian opiskelu tukee laajasti opiskelijan monitieteistä ja luovaa osaamista. Perehtyminen oppimisen psykologiaan antaa opiskelijalle valmiuksia tiedostaa, arvioida ja kehittää omia oppimisen taitojaan. Psykologiassa ihmisen toimintaa tarkastellaan monipuolisesti luonnontieteellisestä, yhteiskuntatieteellisestä ja käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitusten ja mahdollisuuksien käsittely tukee kriittisen ajattelun kehittymistä ja monilukutaitoa. Oppiaineen soveltava luonne luo perustaa luovalle tiedonkäsittelylle.

Psykologian opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Psykologian opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi pystyvyysuskomusten, itsensä kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.

Psykologian opiskelu antaa välineitä ymmärtää ihmisten arvojen, asenteiden ja käyttäytymisen eroja eettisissä kysymyksissä. Psykologian sisällöt lisäävät ymmärrystä maailmankuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja toiminnalle tukien ympäristöosaamisen kehittymistä.

Psykologia antaa tutkimustietoon perustuvia näkökulmia siihen, mikä ihmisyydessä on universaalia ja mikä kulttuurisidonnaista. Psykologian opiskelu kehittää valmiuksia ymmärtää yksilöiden välisiä eroja ja kulttuurien moninaisuutta ja kehittää siten globaali- ja kulttuuriosaamista.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

PS6 Positiivinen psykologia (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opiskelija osaa

• selittää positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian keskeiset lähtöajatukset ja taustalla vaikuttavat teoreettiset ja tutkimukselliset perusteet
• tunnistaa omia luonteenvahvuuksiansa ja osaa käyttää niitä vaihtelevissa tilanteissa
• antaa ja vastaanottaa myönteistä palautetta
• Tunnistaa itseä vahingoittavia ajatusmalleja ja osaa muuttaa niitä minää tukeviksi ajatuksiksi
• Tunnistaa omassa ajattelussaan ulkoisia ja sisäisiä attribuointityylejä ja osaa vaihtaa tyyliä tarkoituksenmukaisesti
• Tunnistaa omaan henkilöhistoriaansa sisältyneitä käännekohtia ja osaa liittää ne osaksi omaa elämäntarinaansa niin, että narraatio kuvastaa merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta

Keskeiset sisällöt

• positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian tausta teoriat ja keskeiset tutkimukset
• positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian lähtöajatukset
• luonteenvahvuudet
• narratiivisuus elämäntarinassa
• merkityksellisyys ja jatkuvuus mielentasapainon ja persoonallisuuden eheyden kehyksessä
• kokemusasiantuntija   

Laaja-alainen osaaminen

Opintojakson sisältöjen ja tavoitteiden yhteydessä toteutuvat mm.

Hyvinvointiosaaminen, jakson tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä, muiden ihmisten ymmärtämistä sekä psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Jakson sisällöt tukevat opiskelijan identiteetin rakentamista ja antavat valmiuksia tarkastella omia vahvuuksia, omaa psyykkistä hyvinvointia sekä tehdä sitä tukevia ratkaisuja. Jakson tietojen pohjalta opiskelija saa välineitä ymmärtää yksilöllisten vahvuuksien, sosiaalisten suhteiden, tunteiden säätelytaitojen ja resilienssin merkitystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja palauttamisessa.

Vuorovaikutusosaamista tukevat opetuksen dialoginen ja refleksiivisyyttä korostava opetusmenetelmä. jakson opiskelu kehittää taitoja tunnistaa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tärkeitä tunteita niin itsessä kuin muissa. Jakson opiskelu kehittää valmiuksia rakentavaan viestintään sekä ymmärrystä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.

Jakson opiskelu kehittää opiskelijan itsetuntemusta, mikä tukee urasuunnittelua, työelämävalmiuksia ja muuta yhteiskunnallista osaamista. Jakson opiskelu antaa valmiuksia ymmärtää esimerkiksi luonteenvahvuuksien, myönteisen ajattelun, pystyvyysuskomusten, itsensä kehittämisen ja tavoitteiden asettamisen merkitystä yritteliään asenteen taustalla.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

PS7 Kertausopintojakso (2 op)

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa psykologian opintojaksojen keskeiset sisällöt
• harjoittelee vastaamista ylioppilaskokeiden kysymyksiin

Keskeiset sisällöt

• lukion psykologian opintojaksojen keskeiset sisällöt
• keskeiset käsitteet
• keskeiset tutkimukset
• psykologialle ominaisen ajattelutavat
• vanhoihin ylioppilastutkinnon psykologian koekysymyksiin tutustuminen
• vastaustekniikoiden harjoittelu

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.