Historia

Oppiaineen tehtävä

Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Opetuksen tehtävänä on vahvistaa opiskelijan historiallista ajattelua. Historiallinen ajattelu koostuu historiatiedon tulkinnallisen luonteen ymmärtämisestä. Historian peruskäsitteiden, muutoksen ja jatkuvuuden sekä syyn ja seurauksen, hallinta on oleellinen osa historiallista ajattelua. Historialliseen ajatteluun kuuluu myös historian tekstitaitojen hallinta, kuten kyky analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä ja arvioida niiden tuottajien tarkoitusperiä. Historialle ominainen tapa lukea ja tulkita lähteitä antaa valmiuksia arvioida tiedon luotettavuutta myös tämän päivän maailmassa.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Siinä perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana nyt ja tulevaisuudessa sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Historian opetuksessa opiskelijat myös harjoittelevat historiallista empatiaa eli asettumista menneisyyden ihmisen asemaan kulloisessakin kontekstissa. Tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään menneisyyden ihmisten tekemiä ratkaisuja. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa

Historia tukee opiskelijan oman identiteetin kehittymistä ja kasvua eettiseen toimijuuteen. Se auttaa opiskelijaa kasvamaan sivistyneeksi ja avarakatseiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Historian opetuksen tavoitteet toteutuvat linkittyen laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Historia vahvistaa opiskelijan hyvinvointiosaamista kehittämällä eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa muut ihmiset ja heidän näkökulmansa sekä tarpeensa huomioon. Oppiaine tukee oman identiteetin etsintää, auttaa jäsentämään minäkuvaa sekä edistää omien vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Lisäksi se syventää ymmärrystä hyvinvointiyhteiskuntien kehityksestä.

Vuorovaikutusosaaminen näkyy historian opetuksessa oppiaineen tavoitteissa ja työskentelytavoissa. Historialle ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opinnoissa on olennaista oppia kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia ajattelu- ja työskentelytapoja. Toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen sekä toisten näkemyksiä arvostava argumentaatio edistävät oppimisen lisäksi sosiaalisia ja yhteistyötaitoja, kehittävät myötätuntotaitoja sekä vahvistavat kaikkien osallisuutta ja myönteistä oppimisilmapiiriä.

Historian oppiaineen lähtökohtana on oppia hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta sekä ymmärtämään ja arvostamaan tutkitun tiedon merkitystä. Opetuksessa opiskelija harjaantuu tuottamaan, yhdistelemään ja soveltamaan tietoa monialaisissa verkostoissa rohkeasti, luovasti ja tulevaisuuteen suunnaten. Historia vahvistaa monelta osin opiskelijan monitieteisen ja luovan osaamisensekä monilukutaidon kehittymistä. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Historian opetuksessa korostetaan yhteiskunnallista osaamista tukevalla tavalla ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä. Demokratian, aktiivisen kansalaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön moninaisia mahdollisuuksia tarkastellaan kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti. Lähdekriittisyyden ja medialukutaidon vahvistaminen ovat oppiaineessa keskeisessä roolissa. Historian opiskelu auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi historian yhteiskunnallisesta ja poliittisesta käytöstä sekä tulkitsemaan ja arvioimaan sitä. Historiatietoisuus antaa pohjaa opiskelijan demokraattiselle osallistumiselle ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle.

Historian oppiaineessa tarkastellaan yksilön, luonnon ja yhteiskunnan välisten riippuvuussuhteiden muutosta pitkällä aikavälillä. Näitä käsitellään osana kestävää tulevaisuutta eettisyyden ja ympäristöosaamisentavoitteiden mukaisesti. Historia syventää käsitystä siitä, miten yhteiskunnan nykyinen arvopohja on syntynyt, ja antaa valmiuksia moniulotteisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen humanistisesta näkökulmasta. Historiallinen empatia vahvistaa opiskelijan kykyä monipuoliseen eettiseen pohdintaan.

Kulttuurien ja kulttuuriperinnön tuntemusta vahvistavana oppiaineena historia syventää yksilöllistä, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä vahvistaen globaali- ja kulttuuriosaamista. Historian opetus tukee opiskelijan kasvua moninaisuutta ymmärtäväksi ja kansainvälisyyteen suuntautuneeksi yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Historian oppiaineessa korostetaan jokaisen oikeutta omiin kulttuurisiin juuriinsa.

Historian opetuksen yleiset tavoitteet

Historian opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät historialliseen ajatteluun: arvoihin, historiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä historiallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Arvot

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurien erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta
saa valmiuksia muodostaa ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa ja kestävää elämäntapaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena
saa elämyksiä ja kokemuksia, jotka syventävät hänen kiinnostustaan historiaan ja ymmärrystään sen merkityksellisyydestä.

Historiallisten ilmiöiden ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen ja maailmanhistorian keskeisimpiä historiallisia prosesseja taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä ja vuorovaikutussuhdetta
ymmärtää historian monitulkintaisuuden ja historiallisen tiedon rakentumisen periaatteet
ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana
osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja arvioida ihmisten toimintaa eri aikoina kunkin ajan omista lähtökohdista
kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon sekä syventämään historiatietoisuuttaan.

Historiallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa etsiä, tulkita ja arvioida lähdekriittisesti erilaisia kirjallisia, tilastollisia ja kuvallisia lähteitä
pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa erilaisia tietolähteitä kriittisesti käyttäen
osaa hyödyntää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä
osaa soveltaa historian osaamistaan yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja myös tulevaisuudessa.

Arviointi

Historian osaamisen arviointi kohdistuu historian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja työskentelytavoistaan sekä kehittämään omaa osaamistaan. Arvosanan antaminen perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa osaamistaan.

Historian arvioinnin keskeisiä kohteita ovat historian tiedonalalle ominaisten tietojen ja taitojen hallinta: kyky ymmärtää ajallista kehitystä, syy-yhteyksiä ja seurausvaikutuksia sekä taito hankkia informaatiota erilaisista lähteistä, erotella olennaista ja epäolennaista tietoa sekä arvioida historian ilmiöitä, tulkintoja ja historian tiedon käyttöä kriittisesti.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan taito ymmärtää, soveltaa, analysoida ja yhdistellä historiallista tietoa erilaisissa tilanteissa, kuten taito käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä ja muodostaa tiedoistaan loogisia kokonaisuuksia.

Pakolliset opinnot

HI1 Ihminen, ympäristö ja historia (2 op)

Opintojaksossa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa, että nykyisyyden selittämisessä. Ilmiötä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Opintojaksossa tutustutaan yhteiskunnallistaloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Opintojaksossa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle

ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
rahatalouden ja kaupan kehitys

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa
kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana

teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
väestökehitys ja muuttoliikkeet
jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1–3. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Summatiivinen arviointi perustuu historian opintojaksojen kohdalla opintojakson aikaisen tietojen ja taitojen osaamisen osoittamiseen ja erilaisiin opintojakson päättävien arviointimuotojen käyttämiseen. Arvioinnin tavoitteena on osoittaa oppijalle tietojen ja taitojen sen hetkinen kehitysvaihe. Opintojaksojen kokonaisarviointi antaa oppijalle selkeän kuvan osaamisesta eri opintojaksojen jälkeen. Arvioinnista ja oman oppimisen reflektoinnin käytänteistä sovitaan oppilaiden kanssa opintojakson alussa.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi1 opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää, selittää ja analysoida ympäristön ja yhteiskunnan muutosta historiassa. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Opintojakso on osa Ilmastonmuutoksen opintokokonaisuutta.

Laaja-alainen osaaminen

HI1 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti eettisyys- ja ympäristö– sekä globaaliosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

HI2 Kansainväliset suhteet (2 op)

Opintojaksossa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Opintojaksossa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Opintojaksossa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin

Eurooppa-keskeinen kansainvälinen järjestelmä

imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
maailmansotien syyt ja seuraukset
demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan

kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
kulttuuri, tiede ja osaaminen
kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1–3. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian ja yhteiskuntatiedon erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi2 opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa analysoida kansainvälistä politiikkaa. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

HI2 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti eettisyys, vuorovaikutus- ja globaaliosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

HI3 Itsenäisen Suomen historia (2 op)

Opintojakson tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan lopulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Opintojaksossa perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön. Lisäksi syvennetään ymmärrystä historiallisesta empatiasta.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia
ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan
osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan juuret

Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden
rakentamisessa
demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen

Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa

itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

Suomi toisessa maailmansodassa
kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan

Kohti nykyistä Suomea

yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1-3. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian ja yhteiskuntatiedon erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi3-opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää, selittää ja tulkita eri näkökulmista Suomen historian keskeisiä muutoksia. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

HI3-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti yhteiskunnallista ja hyvinvointiosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)

Opintojakso tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Opintojaksossa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen

tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä

Eurooppalaisen kulttuurin juuret

antiikin kulttuurien yleispiirteet
demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus

Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen

tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
reformaatio ja tiedon vallankumous
valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset

Kohti nykyaikaa

taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
sukupuoliroolien murros

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syventävät opintojaksoissa 1–3 opittuja asioita. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi4-opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää ja tulkita kuvallista lähdemateriaalia (esim. videot). Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

HI4-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti yhteiskunnallista ja monitieteistä osaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)

Opintojakso tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Opintojaksossa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa.

Opintojaksossa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin. Opintojaksossa hyödynnetään Turun lukuisia opintojaksoon liittyviä historiallisia kohteita. Opintojakson aikana pyritään toteuttamaan opintomatka Tukholmaan tutustumaan historiallisiin kohteisiin. Opintomatka toteutetaan yhdessä ruotsin oppiaineen kanssa.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa
tuntee Turun keskeisen roolin Suomen varhaisemmassa historiassa.

Keskeiset sisällöt

Suomen alue esihistoriallisella ajalla

tutkimusmenetelmät ja lähteet
käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

Keskiaika

Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

Uusi aika

reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla

Suomi osana Venäjää

Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syventävät opintojaksoissa 1–3 opittuja asioita. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian ja yhteiskuntatiedon erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi5-opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa popularisoida historian tietoa. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

HI5-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti vuorovaikutus- ja kulttuuriosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)

Opintojaksossa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Opintojaksossa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytänteitä
erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

kulttuurit ja niiden vuorovaikutus

Opintojaksossa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:

Aasian kulttuurit
Afrikan kulttuurit
arktiset kulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Latinalaisen Amerikan kulttuurit
Lähi-idän kulttuurit
Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syventävät opintojaksoissa 1–3 opittuja asioita. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi6 opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää kulttuuria ja kulttuurien välistä muutosta. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

HI6-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti vuorovaikutus-globaali- ja kulttuuriosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

HI7 Historian kertausta (2 op)

Opintojaksossa harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin historian esseisiin. Opinnoissa paneudutaan tekstien ja kuvien kriittiseen analysoimiseen ja tietojen asianmukaiseen esittämiseen. Samalla kerrataan keskeisiä historian aihealueita. Opetus on suunnattu erityisesti niille, jotka kirjoittavat historian ylioppilaskirjoituksissa. Sisällöistä on hyötyä myös äidinkielen kirjoittamisessa.

Opintojakso toteutetaan monimuoto-opetuksena ja osa opiskelusta tapahtuu verkossa Moodle-oppimisalustaa hyödyntäen. Syksyn kirjoituksiin valmentava opintojakso alkaa edellisen vuoden toukokuussa. Opintojakso kannattaa ajoittaa mahdollisimman lähelle kirjoitusajankohtaa. Opintojakso arvioidaan numerolla opintojakson tehtävien ja preliminäärikokeen perusteella.

Laaja-alainen osaaminen

Opintojakso kehittää erityisesti monitieteistä ja luovaa osaamista. Lähdekriittisyystaitojen harjoitteleminen on opintojaksossa tärkeässä roolissa.

HI8 Historian antiikkikurssi 1 Rooma (2 op)

Opintojakso tarkastelee antiikin ja erityisesti Rooman merkitystä Euroopan kulttuurille. Historian antiikkikursseilla syvennetään tietoja antiikin Roomasta ja sen vaikutuksesta tieteeseen, taiteisiin ja uskontoon. Opintojakso järjestetään vuorovuosina Hi9-opintojakson kanssa. Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että oppilas

perehtyy monipuolisesti eri työtavoin antiikkiin ja erityisesti antiikin kulttuuriin ja uskontoon
ymmärtää Euroopan keskeistä henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä, ja rakentaa siten eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä
saa kansainvälisiä kokemuksia ja oppii liikkumaan ja toimimaan suurkaupunkiympäristössä.

Opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan oppilaslähtöisyyttä ja omatoimisuutta. Opintojaksossa hyödynnetään verkon tarjoamia mobiileja oppimisen välineitä tutustuttaessa historiallisiin kohteisiin.

Sisältö
Opintojaksossa syvennetään lukion historian tietoja antiikista, renessanssista, barokista ja kristinuskon syntyvaiheista. Opintojakso koostuu ryhmätapaamisista, verkko-opiskelusta ja opintojakson aikaisesta työstä, joka voi olla esimerkiksi kohde-esittely. Keskeinen osa opintojaksoa on opintomatka, joka pyritään tekemään vuorovuosina Antiikin Ateena -opintojakson kanssa. Matka on omakustanteinen. Opintojakson voi suorittaa verkkokurssina opintomatkaan osallistumatta

Arviointi
Opintojakso arvioidaan hyväksytty / hylätty -periaatteella. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja annettujen verkkotehtävien suorittamista. Oppiminen on monimuotoista ja oppiainerajat ylittävää. Opintojakson toteutuksessa pyritään yhteistyöhön Naantalin Lukion sekä muiden norssien kanssa. Yhteistyötä on myös Suomen Rooman instituutin, Villa Lanten kanssa.

Laaja-alainen osaaminen

Opintojakso on eurooppalaisen kulttuurikasvatuksen ytimessä ja on tärkeä osa lukion globaali- ja kulttuuriosaamiseen koulutuksessa.

HI9 Historian antiikkikurssi 2 Ateena (2 op)

Opintojakso tarkastelee antiikin ja erityisesti Ateenan ja yleisemmikin antiikin Kreikan merkitystä Euroopan kulttuurille. Opintojaksossa syvennetään tietoja antiikin Kreikasta ja sen vaikutuksesta tieteiden, taiteiden, urheilun ja arkkitehtuurin kehitykseen Euroopassa. Opintojakso järjestetään vuorovuosina HI8-opintojakson kanssa. Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että oppilas

perehtyy monipuolisesti eri työtavoin Ateenaan ja sen lähialueisiin
ymmärtää Euroopan keskeistä henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä, ja rakentaa siten eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä
saa kansainvälisiä kokemuksia ja oppii liikkumaan ja toimimaan suurkaupunkiympäristössä.

Opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan oppilaslähtöisyyttä ja omatoimisuutta. Opintojaksossa hyödynnetään verkko-opiskelua ja mobiileja oppimisen välineitä tutustuttaessa historiallisiin kohteisiin.

Sisältö
Opintojaksossa syvennetään lukion historian tietoja antiikista, demokratiasta ja Kreikan historiasta. Opintojakso koostuu ryhmätapaamisista, verkko-opiskelusta ja opintojakson aikaisesta työstä, joka voi olla esimerkiksi kohde-esittely. Keskeinen osaopintojaksoa on opintomatka Ateenaan, joka pyritään tekemään vuorovuosina Antiikin Rooma -opintojakson kanssa. Matka on omakustanteinen. Opintojakson voi suorittaa myös ilman opintomatkaan osallistumista

Arviointi
Opintojakso arvioidaan hyväksytty / hylätty -periaatteella. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista ja annettujen tehtävien suorittamista.

Oppiminen on monimuotoista ja oppiainerajat ylittävää. Opintojakson toteutuksesssa pyritään yhteistyöhön Naantalin Lukion sekä muiden norssien kanssa. Yhteistyötä on myös Suomen Ateenan instituutin kanssa.

Laaja-alainen osaaminen

Opintojakso on eurooppalaisen kulttuurikasvatuksen ytimessä ja on tärkeä osa lukion globaali- ja kulttuuriosaamiseen koulutusta.

HI10 Historian projektiopinnot (2 op)

Opintojakso on tarkoitettu erilaisten projektien toteuttamiseen. Yleensä projekteihin liittyy tutkielman tekeminen. Aiemmin opintojaksolla on toteutettu esimerkiksi historiaan liittyviä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita ja leirikouluja. Opintojakson voi suorittaa myös itsenäisesti valitsemalla jokin itseään kiinnostava tutkimusaihe, jota alkaa tutkia opettajan tai opetusharjoittelijan ohjauksessa. Tutkimusta voi tehdä myös pienissä ryhmissä.

Opintojaksolla voidaan toteuttaa myös museoiden kanssa tehtäviä yhteistyöprojekteja.

Koulumme toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa Liedon Vanhanlinnan kanssa, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia projektityöskentelyyn. Opintojaksosta saa suoritusmerkinnän. Tarkempia lisätietoja saa lukion historian opettajilta.