Oppiainerajat ylittävät opintojaksot / opintokokonaisuudet

Hyvinvoiva minä -opintokokonaisuus (16 op)

ÄI1 tai S21 (2 op), TE1 (2 op): LI1 (2 op), ET1 tai UE1 (2 op), FI2 (2 op), PS1 (2 op), MU1 (2 op), KU1 (2 op)

Opintokokonaisuus Hyvinvoiva minä tarjotaan lukion aloittaville, ja se alkaa usean aineen 1. opintojaksossa, jotka kaikki ovat opiskelijalle pakollisia opintojaksoja. Opintokokonaisuus päättyy toisena opintovuonna filosofian pakollisten opintojen päättyessä. Opintokokonaisuuden osat on lueteltu aineittain ja moduuleittain yllä.

Opintokokonaisuuden tavoitteena on tukea laajasti opiskelijan hyvinvointia. Opintokokonaisuus harjaannuttaa tarkastelemaan rakentavasti omaa ja toisten osaamista. Opiskelija saa välineitä ajatustensa, tunteidensa ja kokemustensa sanallistamiseen. Hänen käsityksensä elämästä, ihmisestä ja maailmasta syvenee. Tavoitteena on myös luoda opiskelijalle ymmärrys siitä, että eri aineissa käsitellään samantyyppisiä asioita, kuten hyvinvointia, vaikka käsittelyn näkökulma voi olla erilainen tieteenalaeroista johtuen.

Hyvinvoinnin tukemisen tavoite näkyy jokaisen opintokokonaisuuteen kytketyn oppiaineen opintojaksossa kullekin oppiaineelle ominaisella tavalla. Oppiaineittain määritellyt opintokokonaisuuden osatehtävät opiskelija kokoaa sähköiseen Oman kasvun kansioon. Huom. Mainitut Oman kasvun kansion tehtävät ovat kunkin oppiaineen opintojaksossa pakollisia tehtäviä ja niiden arviointikriteerit ovat kunkin oppiaineen sisäiset, ja ne annetaan joka tehtävän kohdalla erikseen.

Opiskelija lukee ja arvioi jakson lopussa kansionsa kokonaisuudessaan ja laatii kokonaisuuttaan reflektoivan esseen. Opintokokonaisuus arvioidaan tämän jälkeen hyväksytty / hylätty -merkinnällä.

OPINTOJAKSOKOHTAISET TEHTÄVÄT OPPIAINEITTAIN:

Äidinkieli ja kirjallisuus 1:

Opintokokonaisuuteen kytketään omia työskentelytaitoja ja niiden kehittymistä reflektoiva kirjallinen tehtävä, joka voi olla oppimispäiväkirja tai esimerkiksi luetusta teoksesta kirjoitettu omia havaintoja pohtiva lukupäiväkirja. Tarkempi, oppiaineen opintojaksoon kytkeytyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

(TAI)

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 1:

Liikunta 1:

Opintojakson tehtävä koostuu kahdesta osatehtävästä, jossa opiskelija suunnittelee ja toteuttaa liikuntasuorituksen. Ensiksi oppilas suunnittelee reitin, jonka varrelta löytyy kiinnostavia kohteita. Suunnitelma tehdään kirjallisesti ja siinä kuvataan reitin varrelta löytyvät historialliset kohteet, kauniit luonnonpaikat tai muuten vain hyvinvointia tukevat kohteet. Toisessa osatehtävässä opiskelija toteuttaa suunnitelmansa. Suunniteltu reitti toteutetaan GPS-mittausta hyödyntäen jollakin itse valitulla kulkupelillä tai jalan. Opiskelijan tehtävänä on analysoida ja verrata suunnitelman ja toteutuneen reitin asioita.

Elämänkatsomustieto 1:

Opintojakson aikana pohditaan katsomusaineen merkitystä, johon liittyy oman katsomuksellisen ajattelun pohdinta sekä katsomuksellinen vuoropuhelu. Katsomuksia tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää, mikä tukee opiskelijan identiteetin kehitystä. Pohdinnasta tehdään opintojakson aikana kirjallinen kooste.

TAI

Uskonto 1:

Opintojakson aikana pohditaan katsomusaineen merkitystä, johon liittyy oman katsomuksellisen ajattelun pohdinta sekä katsomuksellinen vuoropuhelu. Uskontoja ja katsomuksia tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä osana yksilöiden ja yhteisöjen elämää, mikä tukee opiskelijan identiteetin kehitystä. Opintojakso auttaa opiskelijaa jäsentämään uskontoja ja uskonnottomuutta ilmiönä. Pohdinnasta tehdään opintojakson aikana kirjallinen kooste.

Psykologia 1:

Opintojaksoon sisältyy kirjallinen tehtävä, jossa opiskelija tarkastelee psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä ja sitä, millä keinoin voi itse pitää yllä omaa psyykkistä hyvinvointiaan. Kirjallisen työn muoto ja arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Musiikki 1:

Musiikki ja minä. Kokemuksia, elämyksiä ja pohdintoja musiikin vaikutuksista. Opintojakson aikana havaintoja kirjataan muistiin. Tarkempi toteutustapa ja opintojaksoon liittyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Kuvataide 1:

Mistä tulen, kuka olen nyt, mihin olen menossa? Sukellus minuuteen kuvataiteen keinoin: omakuva / minäkuva. Tarkemmat, oppiaineen opintojaksoon kytkeytyvät työskentelytekniikat, materiaalit ja välineet sekä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Filosofia 2:

Essee, jossa pohditaan hyvän elämän kysymystä filosofian keinoin. Miten eri filosofit/koulukunnat ovat määrittäneet elämän tarkoitukseksi, ja miten hyvä tai onnellinen elämä on mahdollista saavuttaa? Tarkempi, oppiaineen opintojaksoon kytkeytyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Terveystieto 1:

Kirjallinen tehtävä (esim. oppimispäiväkirja), jossa opiskelija seuraa ja pohtii omaa terveyttään niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Opintojaksossa terveyttä tarkastellaan yksilökohtaisen lähestymistavan lisäksi myös yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Tarkempi toteutustapa ja opintojaksoon liittyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä.

Ilmastonmuutoksen opintokokonaisuus (6-8 op)

KE2 (1op), FY2 (1op), (FY3 (2op),) HI2 (2op), GE1 (2op), BI3 (1op)Ilmastonmuutoksen opintokokonaisuus kerää yhteen ensimmäisen lukuvuoden biologian, fysiikan, historian, kemian ja maantieteen opintojen sisällöt ilmastonmuutoksesta ja tuo opiskelijoille näkyväksi eri tieteenalojen lähestymistavat maailman suurimpaan ympäristöongelmaan. Opettajat koordinoivat keskenään eri opintojaksojen puitteissa opetettavat sisällöt ja rakentavat oman opetuksensa aiemmissa opintojaksoissa omaksutun tiedon varaan. Opiskelijat pitävät oppimisestaan oppimispäiväkirjaa, johon tallentavat oppimiskokemuksiaan ja pohdintojaan. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisen tavoitteena on oppia esittämään asioita omin sanoin, yhdistelemään opittua aiempaan tietoon, soveltamaan, analysoimaan ja arvioimaan tietoa. Opiskelija toimittaa opettajalle linkin oppimispäiväkirjaansa aina uuden opintojakson ja oppiaineen alkaessa. Oppimispäiväkirja voidaan myös toteuttaa esimerkiksi Moodlessa. Kukin opettaja sopii opintojaksonsa alussa, miten oppimispäiväkirjaa käytetään osana opintojakson arviointia. Opettaja voi antaa oppimispäiväkirjan tekoa ohjaavia kysymyksiä. Kokonaisuuden suorittaminen kestää koko ensimmäisen lukuvuoden ja se koostuu pääasiassa pakollisista perusopinnoista.

Arviointi

Arviointi kohdistuu biologian, fysiikan, historian, kemian ja maantiedon yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Yhteisenä arvioinnin välineenä käytetään ilmastonmuutoksen oppimispäiväkirjaa.

Kuvaukset opintojaksojen sisällöistä ja arviointi opintojaksoittain

Kemia

Oppiaine ja tehtävä

Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Se ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, yhteiskunnassa ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.

Opetuksen keskeisiin lähtökohtiin kuuluu havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Opiskelijat harjaantuvat ottamaan vastuuta yhteisestä turvallisuudesta, jolloin myös työelämässä tarvittava turvallisuusosaaminen kehittyy.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Kemian opetuksessa opiskelija omaksuu tietoja ja taitoja, jotka auttavat ymmärtämään kemian merkityksen oman arjen, terveyden ja elinympäristön kannalta, mikä tukee hyvinvointiosaamisen tavoitteita. Kemian opetuksen kokeellisuus ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Opiskelija kehittää vuorovaikutusosaamistaan ja oppii pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottamista omasta työskentelystään monipuolisten työtapojen avulla, esimerkiksi projektioppimisella ja ryhmässä työskentelemällä.

Myös tieto- ja viestintäteknologia on osa nykyaikaista ja monitieteistä osaamista tukevaa kemian opetusta. Sitä käytetään muun muassa tiedon etsimiseen, kokeellisten havaintojen keräämiseen, mittaustulosten käsittelyyn ja tulkitsemiseen, tuotosten laatimiseen ja esittämiseen sekä mallintamiseen ja simulointiin. Tietokonepohjaisella mittausjärjestelmällä voidaan korvata perinteisiä välineitä, ja tutkimusaineistoa on mahdollista taltioida myös kuvina ja videoina.

Luonnontieteellisessä työskentelyssä luova osaaminen näkyy kykynä muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä soveltaa, arvioida, yhdistellä ja analysoida hankittuja tietoja. Kemian opetus tukee opiskelijan yhteiskunnallista osaamista sekä globaali- ja kulttuuriosaamista. Kemian opetus vahvistaa eettisyyttä ja ympäristöosaamista syventämällä opiskelijan ymmärrystä erilaisista ympäristöongelmista ja niihin johtaneista syistä. Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä, käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden kannalta. Opiskelija tunnistaa kemian tarjoamia ratkaisuja erilaisiin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen riittävyyteen.

Tavoitteet

Kemian opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kemian merkitykseen, arvoihin ja asenteisiin, tutkimisen taitoihin sekä kemian tietoihin ja niiden käyttämiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Merkitys, arvot ja asenteet

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa arvioida kemian ja siihen liittyvien teknologioiden tarjoamia ratkaisuja sekä niiden merkitystä yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta
saa mahdollisuuksia perehtyä kemian sovelluksiin vierailujen, korkeakouluyhteistyön tai työelämäyhteistyön kautta paikallisella tai kansainvälisellä tasolla
saa riittävät jatko-opintovalmiudet luonnontieteellisille ja kemiaa soveltaville aloille.

Tutkimisen taidot

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kemian turvalliset työskentelytavat ja osaa käsitellä syntyneet kemikaalijätteet asianmukaisesti
osaa muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä ja kehittää kysymyksiä edelleen tutkimusten ja ongelmanratkaisun lähtökohdiksi
osaa toteuttaa kokeellisia tutkimuksia käyttäen kemialle tunnusomaisia työmenetelmiä.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen

Tavoitteena on, että opiskelija

osaa käyttää ja soveltaa kemian keskeisiä käsitteitä
osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä
osaa käyttää monipuolisesti asianmukaisia ohjelmia mallintamisen, laskennallisten ja graafisten ratkaisujen sekä tulosten ilmaisemisen välineenä.

Arviointi

Arviointi kohdistuu kemian yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute sekä itsearviointi tukevat opiskelijaa kemian osaamisensa tiedostamisessa ja kehittämisessä.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, havainnollistaa ja esittää kemiallista tietoa. Kemiallisen tiedon soveltaminen, luonnontieteellisten lainalaisuuksien ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä kokonaisuuksien hahmottaminen ovat myös arvioinnin kohteita. Kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi arvioidaan opiskelijan työskentelyä, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon taito työskennellä kokeellisesti, hankkia tietoa ja soveltaa sitä.

KE2 Kemia ja kestävä tulevaisuus

Moduulissa opiskelija syventää käsitystään kemiallisista sidoksista ja niiden merkityksestä aineen ominaisuuksille. Kokeellisessa työskentelyssä harjoitellaan erityisesti johtopäätösten tekemistä havainnoista. Opinnoissa tutustutaan myös luonnontieteiden ratkaisuihin kestävän elämäntavan edistämisessä. Moduulissa korostuvat monitieteisen ja luovan osaamisen sekä yhteiskunnallisen osaamisen laaja-alaiset tavoitteet.

Yleiset tavoitteet

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti
osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.

Keskeiset sisällöt

tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä luonnontieteissä
alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla

Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä: vesi ja ilma, alkuaineiden kierto ja riittävyys, elinkaariajattelu ja kiertotalous, vihreä kemia sekä atomi- tai sidosmallien historiallinen kehittyminen.

Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeellisilla tutkimuksilla: aineiden ominaisuuksien tutkiminen ja selittäminen sidosten avulla sekä veden ominaisuuksien tutkiminen.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen

Opiskelija arvioi ja suunnittelee toimintaansa eettisyyden ja vastuullisuuden lähtökohdista. Opiskelija ymmärtää, miksi ihmisen toiminta on sovitettava luonnonympäristöjen kantokykyyn sekä rajallisiin luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön. Kokemukset ihmisiin ja luontoon kohdistuvasta huolenpidosta vahvistavat luottamusta siihen, että arkisilla hyvillä teoilla on vaikutusta.

Opiskelija tutustuu tutkimustietoon ja käytäntöihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Hän saa mahdollisuuksia havainnoida, suunnitella, tutkia ja arvioida toimintaa, jolla näitä ilmiöitä voidaan muuttaa kestävään suuntaan.

Hyvinvointiosaaminen

Opiskelija ymmärtää terveyden ja terveellisten elämäntapojen merkityksen sekä vaalii fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Opiskelija omaksuu hyvinvointiaan tukevia ja iloa tuottavia toimintatapoja sekä tunnistaa niitä edistäviä yhteisöjä. Riittävä fyysinen aktiivisuus, uni, opiskelupäivän aikaiset tauot ja terveellinen ravinto tukevat oppimista sekä opiskelijan jaksamista ja palautumista.

Vuorovaikutusosaaminen

Hyvän vuorovaikutuksen lähtökohta on myötätunto, joka mahdollistaa merkityksellisyyden kokemisen. Vuorovaikutusta opitaan yhdessä ja yhteistyössä sekä erilaisissa ympäristöissä. He ymmärtävät niiden keskeisen merkityksen tiedon tuottamisessa ja tulkinnassa sekä ratkaisujen etsimisessä. Vuorovaikutusosaaminen tukee opiskelijoita heidän asettaessaan tavoitteita opiskelulleen ja muulle toiminnalleen. Lukio-opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen.

Yhteiskunnallinen osaaminen

Yhteiskunnallinen osaaminen tukee opiskelijaa hänen suuntautuessaan jatko-opintoihin, työelämään ja kansalaistoimintaan. Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskelija sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämänalueilla. Hän harjaantuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan avarakatseisesti sekä rohkaistuu ottamaan perusteltuja riskejä ja sietämään epävarmuutta, turhautumista ja epäonnistumisia. Opiskelija omaksuu aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitoja.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Opiskelija oppii tunnistamaan ja reflektoimaan kulttuuriperintöjä, arvoja, ihmisten erilaisia toimintaympäristöjä ja muita seikkoja, joiden pohjalle kulttuuri-identiteetit ja elämäntavat rakentuvat omassa arjessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, Euroopassa ja globaalisti. Samalla hän harjaantuu arvostamaan ihmisten ja yhteisöjen oikeutta kulttuuriseen identiteettiin sekä toimimaan kulttuurisen moninaisuuden puolesta.

Opiskelija saa monenlaisia tilaisuuksia tutkia, harjoitella ja kartuttaa maailmankansalaisen taitoja ja etiikkaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n mukaisesti. Samalla hän oppii erittelemään kansainvälistymistä ja globalisaatiota ilmiöinä. Opiskelija vahvistaa ihmisoikeuksien tuntemustaan ja toimijuuttaan ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eettisesti vastuullisten elintapojen edistämiseksi.

Monitieteinen ja luova osaaminen

Monitieteinen osaaminen tukee opiskelijan ajattelun, näkemysten ja toiminnan eettisten, esteettisten ja ekologisten arvolähtökohtien pohdintaa. Hän tutustuu erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantuu käyttämään niitä. Samalla hän vahvistaa kykyään arvioida tiedon luotettavuutta.

Opiskelija tottuu arvioimaan erilaisen tiedon tarpeellisuutta ja merkittävyyttä elämänhallinnan, opiskelun ja työ- ja jatko-opintosuunnitelmiensa sekä eri yhteisöjensä kannalta. Opiskelija pohtii tulevaisuuden kannalta kestäviä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ympäristön, talouden, teknologian ja politiikan yhteyksiä, ja oppii tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.

Arviointi

Arviointi kohdistuu biologian, fysiikan, historian, kemian, maantiedon yleisten tavoitteiden saavuttamiseen moduulikohtaisia tavoitteita ja keskeisten sisältöjen hallintaa painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointi ja palaute sekä itsearviointi tukevat opiskelijaa oppiaineiden osaamisen tiedostamisessa ja kehittämisessä.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kyky ymmärtää, havainnollistaa ja esittää luonnontieteellistä tietoa. Biologisen ja kemiallisen tiedon soveltaminen, luonnontieteellisten lainalaisuuksien ja syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä kokonaisuuksien hahmottaminen ovat myös arvioinnin kohteita. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan taitoon arvioida tietoa kriittisesti.

Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön ja opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen havainnointiin. Biologisen ja kemiallisen tiedon ymmärtämistä ja soveltamista voidaan osoittaa eri tavoin. Erilaisten tuotosten lisäksi, kuten esim. oppimispäiväkirja arvioidaan opiskelijan työskentelyä, kuten kysymysten muodostamista ja tutkimisen taitoja. Arvioinnissa otetaan huomioon taito työskennellä kokeellisesti, hankkia tietoa ja soveltaa sitä.

Fysiikka

FY2 Fysiikka, ympäristö ja yhteiskunta

Opintojaksossa perehdytään siihen, miten energiaa tuotetaan, siirretään ja käytetään, sekä mitä vaikutuksia eri energiantuotantotavoilla on ilmastonmuutokseen. Opintojaksossa käsitellään kasvihuoneilmiötä fysikaalisena ilmiönä. Opiskelija ymmärtää energiantuotannon ympäristövaikutukset ja kestävän kehityksen käsitteen.

Osana opintojakson arviointia opiskelija tekee ryhmässä esityksen yhden energiatuotantotavan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, ja esittää sen ryhmälleen. Opiskelija reflektoi omaa työskentelyään yksilönä ja ryhmän jäsenenä oppimispäiväkirjaan. Tarkempi, oppiaineen opintojaksoon kytkeytyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä opintojakson alussa.

FY3 Energia ja lämpö

Opintojaksossa perehdytään siihen, miten luonnon energiatasapaino vaikuttaa ilmastoon ja miten energiataloudellisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Opintojaksossa käsitellään energiantuotantoa, ilmastonmuutosta ja rakentamisen vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Osana opintojakson arviointia opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja raportoi parinsa kanssa tutkimuksen, jossa tutkitaan eri lämmönsiirtymistapojen tehokkuutta. Opiskelija reflektoi tutkimuksessa tekemiään valintoja oppimispäiväkirjaan. Tarkempi, oppiaineen opintojaksoon kytkeytyvä arviointi sovitaan opiskelijoiden kanssa yhdessä opintojakson alussa.

Historia

HI1 Ihminen, ympäristö ja historia

Opintojaksossa tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäristöön ja yhteiskunnallista kehitystä pitkällä aikavälillä. Opetuksen näkökulma on sekä historiallisten ilmiöiden tarkastelussa, että nykyisyyden selittämisessä.

Ilmiöitä tarkastellaan sekä eurooppalaisesta että globaalista näkökulmasta. Opintojaksossa tutustutaan yhteiskunnallistaloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Opintojaksossa harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen lukutaidon
ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida niitä kriittisesti
tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit
ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta ympäristöstä
osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle

ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
rahatalouden ja kaupan kehitys

Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen

eurooppalaiset tutkimassa ja valloittamassa maailmaa
kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön

Teollistuminen ihmisen ja luonnon suhteen muuttajana

teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
väestökehitys ja muuttoliikkeet
jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1–3. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Historialle tyypillisiä tehtäviä ovat historian erilaisten lähteiden tulkitseminen ja päättely. Historian taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Summatiivinen arviointi perustuu historian opintojaksojen kohdalla opintojakson aikaisen tietojen ja taitojen osaamisen osoittamiseen ja erilaisiin opintojakson päättävien arviointimuotojen käyttämiseen. Arvioinnin tavoitteena on osoittaa oppijalle tietojen ja taitojen sen hetkinen kehitysvaihe. Opintojaksojen kokonaisarviointi antaa oppijalle selkeän kuvan osaamisesta eri opintojaksojen jälkeen. Arvioinnista ja oman oppimisen reflektoinnin käytänteistä sovitaan oppilaiden kanssa opintojakson alussa.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, esimerkiksi Hi1 opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää, selittää ja analysoida ympäristön ja yhteiskunnan muutosta historiassa. Tekstin ymmärtämisen, historiallisen tiedon käyttöä sekä historiallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

HI1 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioidaan erityisesti eettisyys- ja ympäristö- sekä globaaliosaamista. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Opintojakson opiskelu vahvistaa opiskelijan myös muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

Maantiede

GE1 Maailma muutoksessa

Opintojakso perehdyttää opiskelijan muuttuvaan maailmaan ja sen alueellisten ilmiöiden tarkasteluun ympäristön ja ihmiskunnan muutosten kautta. Ilmastonmuutos on opintojakson keskeistä sisältöä, ja sen syitä, mekanismia ja seurauksia käsitellään laajasti. Opintojaksossa seurataan ajankohtaisia uutisia eri puolilta maailmaa ja hahmotetaan maailmanlaajuisia muutoksia luonnon, ympäristön ja ihmiskunnan kannalta. Opintojaksossa käsitellään myös eri puolilla maailmaa tapahtuvaa myönteistä kehitystä sekä mahdollisuuksia ennakoida ja hillitä ilmastonmuutoksen tuomia muutoksia sekä toisaalta varautua ja sopeutua näihin.

Ilmastonmuutoksen opintokokonaisuuden kannalta opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa analysoida ilmastonmuutosten syitä ja arvioida meneillään olevan muutoksen seurauksia eri alueilla. Opiskelija oppii tuntemaan keinoja ja ratkaisuja, joiden avulla muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia lieventää eri alueilla. Opiskelija oppii eri hallinnontasojen tekemiä kestävän kehityksen sitoumuksia (esim. kansainväliset sitoumukset ja hiilineutraali Turku), ja osaa käyttää niitä eettisten perustelujen pohjana. Opiskelija oppii hankkimaan, analysoimaan ja esittämään asianmukaista ja luotettavaa tietoa ilmastokriisistä geomediaa hyödyntäen, sekä arvioimaan kriittisesti ajankohtaisia alueellisia uutisia eri medioissa.

Keskeiset sisältöjä opintojaksossa ovat ilmastonmuutoskokonaisuuden kannalta

ilmastonmuutosten mekanismit
nykyisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia
ilmastonmuutosmallit ja -skenaariot
ilmastokriisiin kytkeytyvät seuraukset kuten kuivuus, aavikoituminen, myrskyt, tulvat, puhtaan veden puute ja nälkäongelma
ilmastonkriisin vaikutukset maailman väestöön, muuttoliikkeeseen ja ilmastopakolaisuuteen, elinkeinoihin, hyvinvoinnin globaaliin jakautumiseen ja köyhyyteen
ympäristön muutoksiin sopeutuminen ja keinot hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia
sopeutumiseen liittyvät kuluttamiseen vaikuttavat keskeiset tekijät ja käsitteet kuten hiilineutraalius, hiilijalanjälki, päästökauppa ja kiertotalous
kestävän kehityksen sitoumukset
geomedia, mediakriittisyys ja alueelliset ajankohtaiset uutiset

Opintojakson arviointi on kokonaisuutena monipuolista ja siitä sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arviointiin sisältyy oppimispäiväkirjan pitäminen osana ilmastonmuutoksen opintokokonaisuutta.

Laaja-alaisen osaamisen alueista opintojaksossa arvioidaan erityisesti hyvinvointiosaamista, monitieteistä ja luovaa osaamista sekä eettistä osaamista. Opiskelussa opitaan tuntemaan ratkaisuja, joiden avulla ympäristön muutoksia voidaan hillitä tai vaikutuksia voidaan lieventää eri alueilla parantaen näin ihmisten mahdollisuuksia hyvinvointiin. Opintojakso tukee ymmärrystä ilmastonmuutoksesta hyvin monelle tieteenalalle ja laajalti ympäristöön ja yhteiskuntiin kohdistuvana ympäristöongelmana. Opiskelija havainnoi tätä esimerkiksi arvioimalla kriittisesti ajankohtaisia alueellisia uutisia ilmastonmuutoksesta eri medioissa. Opiskelija oppii myös tuntemaan yhteistä eettistä vastuuta ilmastonmuutosta vastaa toimimisesta ja siihen sopeutumisesta, sekä tuntemaan kestävän kehityksen sitoumuksia ja käyttämään niitä eettisten perustelujen pohjana valintoja tehtäessä.

Biologia

BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin

Opintojakson keskeisinä teemoina ovat ympäristöongelmat Suomessa ja muualla maailmassa. Opintojaksossa opiskelija perehtyy useisiin ympäristöongelmiin kuten ilmastonmuutokseen, ihmisen toiminnan vaikutuksiin ekosysteemeissä sekä menetelmiin, joilla ympäristön tilaa voidaan tutkia ja seurata. Opinnoissa perehdytään ympäristöongelmien ratkaisukeinoihin eri tasoilla sekä arvioidaan yksilön omaa toimintaa ekologisen kestävyyden kannalta.

Ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä sisältöjä ovat ilmastonmuutokset vaikutukset ekosysteemeihin Suomessa ja globaalisti ja ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Oleellista on myös toiminta kestävän elämäntavan edistämiseksi ja ympäristön tilaan vaikuttaminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja torjumiseksi.

Laaja-alaisen osaamisen alueista opintojaksossa arvioidaan erityisesti eettisyyttä ja ympäristöosaamista sekä yhteiskunnallista osaamista, jotka luonteenomaisesti liittyvät ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkaisemiseen osana teknologista ja yhteiskunnallista kehitystä. Työskentelymuotona voidaan käyttää esimerkiksi syventävää pienryhmätyöskentelyä.