Terveystieto

Oppiaineen tehtävä

Terveystieto on monitieteinen oppiaine, jonka tehtävänä on opiskelijan terveysosaamisen kehittäminen. Terveysosaaminen ilmenee asiatietojen ja käsitteiden hallintana, terveyteen liittyvinä taitoina, kykynä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun, itsetuntemuksen syventymisenä sekä eettisenä vastuullisuutena. Se mahdollistaa terveyden laaja-alaisuuden hahmottamisen sekä antaa valmiuksia tunnistaa ja muokata tekijöitä, jotka mahdollistavat opiskelijan oman ja muiden ihmisten terveyden sekä ympäristön terveellisyyden arvostamisen, edistämisen ja ylläpitämisen. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toimintakykynä. Oppiaineen arvopohja rakentuu elämän kunnioittamisen, ihmisoikeuksien mukaisen arvokkaan elämän, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, vastuullisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden perustalle.

Opetuksessa haastetaan tarkastelemaan terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä näihin liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalin maailman näkökulmasta. Olennaista on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana, jonka pohjalta monet muut arkielämän toiminnot rakentuvat. Opetuksessa perehdytään oppiaineen taustalla olevien tieteenalojen kieleen, käsitteistöön ja tapoihin rakentaa tietoa. Opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan valmiuksia yksilölliseen ja yhteisölliseen tiedon hankintaan, rakentamiseen ja käyttämiseen sekä taitoa arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää. Oppiaineen tehtävänä on myös kehittää opiskelijan valmiuksia omien terveyteen liittyvien valintojen ja tottumusten taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin sekä itselle sopivien oppimisen tapojen tunnistamiseen. Opetuksessa kehitetään opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi terveyden osalta edistetään valmiuksia tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen valintojen tekemiseen sekä omien voimavarojen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa

Laaja-alainen osaaminen toteutuu terveystiedon opetuksessa monipuolisesti ja auttaa siten osaltaan opiskelijaa kehittymään tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi.

Terveystiedon opetus tuottaa hyvinvointiosaamista kehittämällä ymmärrystä keskeisistä hyvinvointiin liittyvistä yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista edellytyksistä sekä lisäämällä valmiuksia oman ja muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveystiedossa kehitetään opiskelijan itsetuntemusta, mikä auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja rakentamaan identiteettiä.

Vuorovaikutusosaaminen kehittyy terveystiedossa sekä oppiaineen sisältöjen että käytettävien opetusmenetelmien avulla. Opetuksessa käsitellään mielen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yhteisöllinen tiedonrakentaminen edistää sosiaalisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön.

Eri tieteenaloihin perustuvana oppiaineena terveystiedolle on luontevaa kehittää monitieteistä ja luovaa osaamista. Terveystiedossa opiskelija ohjataan yhdistelemään eri tieteenalojen tuottamaa tietoa ja muodostamaan näin itselle uutta tietoa. Oppiaine sisältää tavoitteita, jotka ohjaavat tiedon soveltamiseen ja kriittiseen tulkintaan. Terveystiedon tavoitteet tukevat myös oppimisen säätelyä ohjaamalla opiskelijaa löytämään itselle sopivia oppimisen tapoja ja pohtimaan oppiaineen aihepiirien merkitystä itselle.

Oppiaineen tavoitteet ja arvoperusta ohjaavat opiskelijaa pohtimaan esimerkiksi turvallisen ympäristön edellytyksiä, terveyden eriarvoisuutta sekä elintapavalintojen seurauksia. Näiden aihepiirien tarkastelu tuottaa aineksia turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden hahmottamiseen ja kehittävät siten yhteiskunnallista osaamista.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyy terveystiedon opetuksessa erilaisten ympäristöjen terveysvaikutuksiin liittyvien omien kulutustottumusten analysointina ja seurausten arviointina sekä eettisten kysymysten ratkomisena.

Terveystiedossa etsitään selityksiä erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden syntymiselle ja arvioidaan niiden merkitystä. Lisäksi tarkastellaan globaaleja terveyskysymyksiä ja niihin vaikuttamista. Tällaisten aihepiirien käsittely vahvistaa osaltaan globaali- ja kulttuuriosaamista.

Terveystiedon opetuksen yleiset tavoitteet

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• pystyy luomaan kokonaiskuvaa terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä, yhteiskunnallisista ja globaaleista edellytyksistä, pystyy tekemään perusteltuja ehdotuksia siitä, miten omaa, muiden ihmisten sekä ympäristön terveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää tai edistää, sekä osaa käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti
• osaa hakea tietoa eri lähteistä, soveltaa ja analysoida terveyteen liittyvää tietoa sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja pätevyyttä, ymmärtää tieteellisen tiedon ja arkitiedon eron terveyden ja sairauksien riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä sekä osaa perustella näkemyksiään tutkimustiedon avulla
• osaa analysoida ja arvioida omien tarpeiden, käsitysten, kokemusten, asenteiden ja arvojen ohjaavaa vaikutusta terveyteen liittyvissä valinnoissa sekä omien elintapojen ja kulutustottumusten vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön
• osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä kestävän kehityksen edellytyksiä ja vaikutuksia terveyteen
• osaa valita itselle sopivia ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia oppimisen tapoja ja asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen sekä pystyy arvioimaan niiden saavuttamista realistisesti.

Arviointi

Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista sekä antaa opiskelijalle tietoa hänen edistymisestään ja oppimistuloksistaan. Arviointi perustuu oppiaineen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, ja se koostuu monipuolisesta oppimisprosessin aikaisesta ja osaamisen summatiivisesta arvioinnista sisältäen myös itse- ja vertaisarviointia. Kriteerien avaaminen opiskelijoille opintojakson alussa sekä opintojakson aikana suoritettu arviointi ja palaute auttavat opiskelijaa suuntaamaan oppimistaan.

Arviointi kohdistuu oppimäärän asiatietojen hallintaan ja käsitteiden täsmälliseen käyttöön, opiskelijan tiedonhankintataitoihin sekä kykyyn soveltaa, analysoida, arvioida ja yhdistellä terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä rakentaa sille perusteluja. Arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan kyky tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan opiskelijan kyky asettaa oppimistavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista. Arviointi ei saa kohdistua opiskelijan arvoihin, asenteisiin, terveyskäyttäytymiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sinänsä, vaan arviointi keskittyy opiskelijan valmiuksiin analysoida, arvioida sekä perustella näkemyksiään ja erilaisia terveystottumuksia.

Pakolliset opinnot

TE1 Terveys voimavarana (2 op)

Opintojaksossa luodaan kokonaiskuvaa ihmisen voimavaroista, terveyden edistämi­sestä sekä terveyttä määrittävistä tekijöistä ja niiden yhteyksistä ja vaikutusme­kanismeista. Lisäksi syvennetään ja laajennetaan perusopetuksen aikana han­kittua ymmärrystä elintapojen merkityksestä terveydelle ja arvioidaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, perheessä ja lähiyhteisöissä.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• pystyy kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja ter­veyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusme­kanismeja terveyteen
• osaa selittää erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvi­oida niiden merkitystä terveydelle sekä soveltaa keskeisiä sosiaalipsykologi­sia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä
• tunnistaa omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja pystyy arvioimaan elinta­pavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan yllä­pitää ja vaarantavia ehkäistä.

Keskeiset sisällöt

Terveyden kokonaisvaltaisuus

• terveyttä määrittävät keskeiset tekijät ja niiden vaikutusmekanismit
• terveyttä ja elintapoja selittävät keskeiset sosiaalipsykologiset teoriat ja mallit: suunnitellun käyttäytymisen teoria, sosiaalis-kognitiivinen teoria, ter­veys-uskomusmalli, muutosvaihemalli
• terveyskulttuurisia ilmiöitä: terveyden arvostamisen ja käyttäytymisen välinen ristiriita, medikalisaatio ja terveyteen sairastuminen, elintapoihin puuttumi­nen, uskomus- eli vaihtoehtohoidot

Kehon ja mielen hyvinvoinnin keskeiset perusteet

• terveyttä edistävä ravinto, liikunta, lepo, uni sekä painonhallinta
• seksuaalisuus, seksuaaliterveys, seksuaalioikeudet
• mielenterveyttä suojaavat yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät; stressi ja kriisit mielenterveyttä kuormittavina tekijöinä; keinoja kuormituk­sen hallintaan
• opiskeluhyvinvointi

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen:

Opiskelussa harjoitellaan kuvailemaan ja jäsentelemään keskeisiä ihmisen voimavaroja ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä analysoimaan niiden yhteyksiä ja vaikutusmekanismeja terveyteen. Opitaan tunnistamaan omiin elintapoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja arvioimaan elintapavalintojen merkitystä omalle ja lähiympäristön terveydelle sekä antamaan perusteltuja ehdotuksia siitä, miten terveyttä edistäviä elintapoja voidaan ylläpitää ja vaarantavia ehkäistä.

Vuorovaikutusosaaminen:

Opitaan selittämään erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioimaan niiden merkitystä terveydelle sekä soveltamaan keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä.

Monitieteinen ja luova osaaminen:

Opitaan selittämään erilaisten terveyskulttuurien ilmiöiden muodostumista ja arvioimaan niiden merkitystä terveydelle sekä soveltamaan keskeisiä sosiaalipsykologisia malleja ja teorioita elintapojen omaksumisen selittämisessä.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Arvioinnissa pyritään monipuolisuuteen.

Opintojakso on osa opintokokonaisuutta Hyvinvoiva minä.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

TE2 Terveys ja ympäristö (2 op)

Opintojaksossa kehitetään valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa ja viestintää sekä perehdytään tutkimustiedon hankkimisen periaatteisiin. Kes­keistä on mediaympäristön ohella tarkastella myös muiden elinympäristöjen ter­veysvaikutuksia sekä arvioida omien valintojen merkitystä ympäristön terveelli­syydelle. Lisäksi opintojaksossa syvennytään riippuvuuksiin ja niiden vaikutuksiin.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• tietää tutkimustiedon hankkimisen periaatteista ja tutkimusprosessin vai­heista sekä osaa soveltaa näitä tietoja ja kuvata perustellen, miten terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja toimintakykyyn liittyvistä aiheista voidaan saada luotettavaa ja monipuolista tutkimustietoa
• osaa hakea tietoa ja pystyy vertailemaan eri lähteiden luotettavuutta
• osaa kuvata terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja sekä analysoida ter­veysviestinnän merkitystä ihmisten terveyskäsityksille ja terveydelle
• osaa esitellä ja analysoida fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioida omien elintapojen ja kulutustottumus­ten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle
• osaa eritellä riippuvuuden muotoja ja niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä analysoida riippuvuuksiin liittyviä terveys- ja muita haittoja.

Keskeiset sisällöt

Terveyteen liittyvän tiedon hankinta, arviointi ja tulkinta

• tieteellinen tieto ja arkitieto, ajattelun vinoumia, tutkimusprosessin vaiheet, tutkimustiedon luotettavuuden arviointi
• terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja, terveysviestinnän merkityksen ja luotettavuuden arviointi

Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus

• rakennetun ympäristön, luonnonympäristön ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen
• kestävä kehitys ja terveys
• ympäristöjen turvallisuus ja väkivallan ehkäisy
• työhyvinvointi

Mielihyvä ja riippuvuus

• riippuvuuteen vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset mekanismit
• keskeiset aine- ja toiminnalliset riippuvuudet, riippuvuuksien syitä ja ehkäisykeinoja, riippuvuuksien aiheuttamia haittoja

Laaja-alainen osaaminen

Monitieteinen ja luova osaaminen:

Opiskelussa opitaan hakemaan tietoa ja vertailemaan eri lähteiden luotettavuutta. Opitaan kuvaamaan terveysviestinnän muotoja ja vaikutuskeinoja sekä analysoimaan terveysviestinnän merkitystä ihmisten terveyskäsityksille ja terveydelle.

Yhteiskunnallinen osaaminen:

Opitaan esittelemään ja analysoimaan fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioimaan omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle. 

Eettisyys ja ympäristöosaaminen:

Opitaan esittelemään ja analysoimaan fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön yhteyksiä ja vaikutuksia terveydelle sekä arvioimaan omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä ympäristön terveydelle ja terveellisyydelle. 

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Arvioinnissa pyritään monipuolisuuteen.

TE3 Terveys ja yhteiskunta (2 op)

Opintojaksossa ohjataan tarkastelemaan laajasti terveyden edistämisen ja sairauk­sien ehkäisyn historiallisia kehityslinjoja sekä tulevaisuuden haasteita yhteiskun­nassa. Tehtävänä on avata keskeisiin tarttumattomiin ja tartuntatauteihin liittyviä tekijöitä sekä tarkastella sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoidon merkitystä terveydelle. Olennaista on myös perehtyä terveyteen ja sairauksiin liittyviin eettisiin kysymyksiin sekä globaaleihin terveyshaasteisiin.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kuvata ja analysoida yhteiskunnallisten olosuhteiden, sosiaali- ja ter­veyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteen sekä teknologian muu­tosta, kehitystä ja yhteyksiä väestön terveyteen
• pystyy erittelemään keskeisten tarttumattomien ja tartuntatautien riskiteki­jöitä, esittämään perusteltuja ratkaisuja näiden ehkäisemiseksi sekä arvioi­maan sairauksien ja tautien merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä elinta­pojen vaikutuksia tarttumattomien ja tartuntatautien näkökulmasta
• osaa esitellä perustellen, mihin sosiaali- tai terveyspalveluihin yksilö voi hakeutua erilaisissa tilanteissa, arvioida kriittisesti palvelujen järjestämistä ja tuottamista sekä
• arvioida sosiaali- ja terveyspalvelujen, itsehoidon ja omahoi­don merkitystä terveydelle
• osaa analysoida terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvata ja arvioida terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suo­messa ja globaalisti sekä analysoida terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeiset sisällöt

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy eri aikakausina

• terveyskäsityksiä ja sairauksien selitysmalleja
• keskeisiä väestöjen terveyteen vaikuttaneita yhteiskunnallisia, tieteeseen ja teknologiaan liittyviä tekijöitä
• tulevaisuuden terveyshaasteita ja mahdollisuuksia

Sairaudet ja hoito

• epidemiologinen siirtymä, keskeiset tarttumattomat ja tartuntataudit
• sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen
• itsehoito ja omahoito

Eettiset kysymykset

• eettisen analysoinnin näkökulmia: hyveet, seuraukset, oikeudet, velvollisuu­det, motiivit, arvot ja normit
• keskeisiä terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyk­siä, kuten hedelmöityshoidot, abortti, elintapoihin liittyvä vapaus ja vastuu, seulonnat, geeniteknologia, eutanasia
• terveydenhuollon eettiset periaatteet, potilaan oikeudet, priorisointi
• terveys ja terveyden eriarvoisuus Suomessa ja globaalisti sekä niihin vaikuttaminen

Laaja-alainen osaaminen

Yhteiskunnallinen osaaminen:

Opiskelussa opitaan kuvaamaan ja analysoimaan yhteiskunnallisten olosuhteiden, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteen sekä teknologian muutosta, kehitystä ja yhteyksiä väestön terveyteen. Opitaan erittelemään keskeisten tarttumattomien ja tartuntatautien riskitekijöitä, esittämään perusteltuja ratkaisuja näiden ehkäisemiseksi sekä arvioimaan sairauksien ja tautien merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle sekä elintapojen vaikutuksia tarttumattomien ja tartuntatautien näkökulmasta. 

Globaali- ja kulttuuriosaaminen:

Opitaan analysoimaan terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvaamaan ja arvioimaan terveyteen ja terveyden eriarvoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa ja globaalisti sekä analysoimaan terveyserojen kaventamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Arviointi

Arvioinnista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Arvioinnissa pyritään monipuolisuuteen.