Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Oppiaineen tehtävä
Kieliaineet ovat sekä taito- ja välineaineita että oma tiedonalansa. Kieltenopetus syventää perusopetuksen aikana saavutettua eri kielten taitoa, kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä.
Toinen kotimainen kieli ruotsi on osa lukion kielikasvatusta, joka pyrkii tunnistamaan ja tekemään näkyväksi lukion kaikkia kieliaineita yhdistäviä tehtäviä ja toisaalta kielten roolia opetuksessa ja oppimisessa ylipäätään. Lukion kieltenopetuksessa kehitetään opiskelijan monikielistä kompetenssia, joka koostuu äidinkielten, kansalliskielten ja vieraiden kielten sekä niiden murteiden ja rekistereiden eritasoisesta hallinnasta. Kielikasvatus vahvistaa opiskelijan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä, monilukutaidon kehittymistä sekä taitoja toimia eri kieliyhteisöissä. Opiskelijaa rohkaistaan käyttämään eri kieliä monipuolisesti kielitaidon eri osa-alueet huomioon ottaen ja kaikkea kielitaitoa arvostaen.
Ruotsin kielen opiskelu perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat monimuotoisia, esimerkiksi kirjoitettuja, puhuttuja, visuaalisia, audiovisuaalisia tai näiden ilmaisumuotojen yhdistelmiä. Oppiaineelle tyypilliset tekstit voivat olla kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä, fiktiivisiä tai asiatekstejä sekä arkisia tai institutionaalisia, erilaisia keskustelutaitoja vaativia tilanteita.
Ruotsin kielen opetuksen tehtävä on kehittää opiskelijan ruotsin kielen taitoa monipuolisesti. Monipuolinen kielitaito kehittyy erilaisten tekstien ja tekstilajien tulkitsemisesta ja tuottamisesta. Opiskelija etenee perustaidoista laaja-alaisuuteen ja arkikielestä kohti akateemisempaa kielitaitoa. Opiskelijaa ohjataan kehittämään eri kielten taitoaan, laajentamaan monikielistä kompetenssiaan ja kehittämään metakielellisiä taitojaan, joilla tarkoitetaan kykyä hahmottaa ja hyödyntää tietoa kielestä, kielen rakenteista ja funktioista sekä kielten välisistä yhteyksistä. Opiskelija harjaantuu laaja-alaiseen kielenkäyttöön vaihtelevissa teksti- ja asiayhteyksissä. Opiskelija oppii hankkimaan, muokkaamaan, tuottamaan ja jakamaan sekä arvioimaan ja arvottamaan tietoa.
Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa
Toisen kotimaisen kielen ruotsin opetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla oppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun asiakokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Toisen kotimaisen kielen eri oppimäärät toimivat yhteistyössä sekä toistensa että vieraiden kielten eri oppimäärien ja eri oppiaineiden kanssa. Samalla rakennetaan ymmärrystä ja yhteyksiä lukion ulkopuolelle sekä lukiota seuraaviin elämänvaiheisiin, opintoihin ja työelämään. Väline- ja taitoaineina kielet tarjoavat työkaluja laaja-alaisen osaamisen taitojen tunnistamiseen, harjoittamiseen, kehittämiseen ja omaksumiseen sekä arvojen ja asenteiden tarkasteluun. Kieltenopetuksen taustalla on myös omat tiedon- ja tieteenalansa, joiden ulottuvuuksia, kuten sosiolingvistiikkaa, kognitiivista kielitiedettä tai tekstintutkimusta, voi hyödyntää laaja-alaisten asiakokonaisuuksien tarkastelussa.
Laaja-alaisen osaamisen alueet tarjoavat opetuksessa käsiteltäviä sisältöjä, tavoitteita toiminnalle sekä perusteita erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen tai -menetelmien valinnalle. Toisen kotimaisen kielen opetuksessa laaja-alainen osaaminen näyttäytyy muun muassa miksi-kysymyksinä ja syy-seuraussuhteiden pohtimisena. Kielet tarjoavat mahdollisuuden kehittää luovaa toimintaa eri opiskelutapoja kokeillen, mutta myös älyllisyydestä ja kielen estetiikasta nauttien.
Toisen kotimaisen kielen opiskelun kautta tarkastellaan yksilön ja yhteisön identiteettien rakentumista ja ryhmässä toimimista. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa arvostetaan ja pyritään hyödyntämään, mikä mahdollistaa opiskelijan hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen sekä minäpystyvyyden kasvattamisen. Empatia, hyvät tavat ja rakentavan vuorovaikutuksen (mediaation) elementit ilmentyvät kaikissa kieliaineissa osana laaja-alaista osaamista. Rakentavan vuorovaikutuksen tekijöitä tutkimalla ja sen taitoja omaksumalla opiskelija syventää ymmärrystään toiseudesta ja harjaantuu rakentamaan ymmärrystä tilanteissa, joissa sitä ei kielellisistä tai kulttuurista syistä ole.
Opiskelija kehittää kielenopiskelutaitojaan tunnistamalla itselleen sopivia strategioita oppia toista kotimaista kieltä ja arvioimalla oman oppimisensa edistymistä. Häntä ohjataan ymmärtämään monipuolisen kielitaidon merkitys jatko-opinnoissa ja työelämässä sekä kieli-identiteetin rakentamisessa.
Eri tieteen- ja tiedonaloja sekä taiteita yhdistävänä oppiaineena kielet avaavat yhtymäkohtia muihin oppiaineisiin sekä monitieteiseen ja luovaan osaamiseen. Temaattiset opinnot ja oppiainerajat ylittävät opintokokonaisuudet kannustavat opiskelijaa hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja monikielistä kompetenssiaan. Tärkeää on asiakokonaisuuksien, kysymysten ja ratkaisujen työstäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opetuksessa tavoitellaan tilanteita, joissa opiskelija pääsee turvallisesti haastamaan oman osaamisensa rajoja. Toisen kotimaisen kielen opiskelu ja osaaminen avaavat mahdollisuuksia päästä käsiksi monenlaisiin diskursseihin, tietoihin, tietolähteisiin ja taidemuotoihin. Samalla voidaan kyseenalaistaa vakiintuneita käytänteitä ja hakea uusia, luovia tarkastelukulmia sekä tunnistaa ja ymmärtää monimuotoisuutta. Kieltenopetuksessa tavoitteena on ajattelun- ja analysointitaitojen kehittäminen käyttämällä monipuolisia ja opiskelijakeskeisiä menetelmiä sekä tarjoamalla merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu vahvistaa opiskelijan yhteiskunnallista osaamista. Opetus antaa kielellisiä ja kulttuurisia valmiuksia sekä eväitä osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen yhteiskunnassa ja kansainvälisessä maailmassa. Samalla rakennetaan yhteyksiä demokratiakasvatukseen ja tasa-arvonäkökulmiin sekä kieliä koskeviin pohdintoihin, kuten enemmistö- tai vähemmistökysymyksiin, kielipolitiikkaan tai kielidiversiteetin vähenemiseen. Toisen kotimaisen kielen ruotsin opintojen mahdollistamat taidot ja kontaktit helpottavat opiskelijan siirtymistä jatko-opintoihin, työelämään ja kansalaisaktiivisuutta edellyttäviin tehtäviin.
Toisen kotimaisen kielen opinnot vahvistavat eettisyyttä ja ympäristöosaamista mahdollistamalla myötäelämisen ja ongelmien ymmärtämisen oman kielen asettamia rajoja laajemmin. Globaalit ympäristökysymykset, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kestämättömät kulutustottumukset, ovat yksilöön ja yhteisöihin vaikuttavia ongelmia. Opintojen aikana vahvistetaan taitoja ja haetaan kontakteja yhteisten ratkaisujen etsimiseksi ja työstämiseksi. Tiedon hakemisen ja tuottamisen lisäksi opiskelijaa ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä sekä kehittämään vastuuntuntoaan ja taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä.
Globaali- ja kulttuuriosaamisen osalta toisen kotimaisen kielen ruotsin opinnoissa vahvistetaan opiskelijan uteliaisuutta, motivaatiota ja taitoa toimia kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä. Monipuolinen kielitaito ja ymmärrys toisen kotimaisen kielen käyttökelpoisuudesta kansallisessa, pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä globaalien kysymysten tarkastelussa syventävät opiskelijan maailmankansalaisen taitoja ja tarjoavat mahdollisuuksia monenkeskiseen, luovaan yhteistyöhön. Kieliopinnot vahvistavat kulttuuriperintöjen tuntemista ja tarjoavat luontevasti eri näkökulmia asioiden tarkasteluun.
Ruotsin opetuksen yleiset tavoitteet
Ruotsin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen, opiskelutaitoihin sekä vuorovaikutustaitoihin ja tekstin tulkinta- ja tuottamistaitoihin. Tavoitealueittain yleiset tavoitteet ovat seuraavat.
Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus
Tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä ja toimijana kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisessa maailmassa kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa ruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista ja joissa tavoitteena ei ole äidinkielenään ruotsia puhuvan tasoinen kielitaito vaan rakentavan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen kasvattaminen
- ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä
- osoittaa tietoa, taitoa ja tahtoa toimia rakentavasti ja luovasti ruotsin kielellä
- kokee kielellisen repertuaarinsa kasvattamisen mielekkääksi.
Opiskelutaidot
Tavoitteena on, että opiskelija
- osaa asettaa tavoitteita ja arvioida kehittymistään osana jatkuvaa oppimisprosessia
- tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohtiaan kielenoppijana
- osaa käyttää tehokkaasti erilaisia kielenopiskelustrategioita ja työvälineitä
- muodostaa käsityksen kielitaidon jatkuvasta kehittämisestä myös lukio-opintojen päättymisen jälkeen.
Vuorovaikutustaidot, tekstin tulkinta- ja tuottamistaidot
Tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu ja rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä laaja-alaisesti ja monipuolisesti
- saa kokemuksia monenlaisista ruotsinkielisistä opiskelu- ja kielenkäyttöympäristöistä
- osaa suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon taitotasoihin (liite 2) alla olevan taulukon mukaisesti sekä asettaa omia tavoitteitaan, arvioida taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen.
| Kieli ja oppimäärä | Taito toimia vuorovaikutuksessa(suluissa perusopetuksen päättövaiheessa asetetut taitotasotavoitteet) | Taito tulkita tekstejä (suluissa perusopetuksen päättövaiheessa asetetut taitotasotavoitteet) | Taito tuottaa tekstejä(suluissa perusopetuksen päättövaiheessa asetetut taitotasotavoitteet) |
| A-oppimäärä | B2.1 (A2.2) | B2.1 (A2.2) | B1.2 (A2.1) |
| B1-oppimäärä | B1.1 (A1.3) | B1.1 (A1.3) | B1.1 (A1.3) |
| B3-oppimäärä | A2.2 | A2.2 | A2.1 |
| Äidinkielenomainen oppimäärä | B2.2 (B1.2) | B2.2 (B1.2) | B2.2 (B1.2) |
Arviointi
Arvioinnin tehtävä toisessa kotimaisessa kielessä ruotsissa on tukea opiskelijan kehittymistä ruotsin kielellä toimijana. Monipuolinen arviointi ja onnistunut, kannustava palaute tukevat opiskelijan minäpystyvyyttä ja vahvistavat opiskelumotivaatiota.
Arviointi ja muu palautteen antaminen kohdistuvat oppimäärän tavoitteiden mukaiseen osaamiseen ja keskeisten sisältöjen hallintaan. Itse- ja vertaisarviointia käytetään oman ja ryhmän osaamisen sekä oppimisprosessin ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi.
Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan vuorovaikutusosaaminen, tekstin tulkinta- ja vuorovaikutustaidot sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden tavoitealueeseen kytketty osaaminen. Arvioinnin kohteena ovat myös opiskelijan opiskelutaidot, kuten opiskelustrategioiden kehittämisen taidot sekä oppimisen edistämistä tukevat työskentelytaidot.
Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetään soveltuvin osin eurooppalaiseen viitekehykseen (CEFR) perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa (liite 2). Arvioinnin tukena voidaan myös hyödyntää toisen kotimaisen kielen ruotsin taidon sertifiointiin tarkoitettuja kansallisesti tunnustettuja tutkintojärjestelmiä.
Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä.
Arvosanan muodostamisessa otetaan systemaattisesti huomioon kaikki tavoitealueet, mukaan lukien opiskelutaitojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet, joskin opintojaksokohtaiset painotukset voivat vaihdella.
Suullisen kielitaidon arviointi
Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa voidaan arvioida erillisellä kokeella. (Lukiolaki 714/2018, 37 § 4 mom.)
Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärän suorittamisesta annetaan todistus. – – [Lukiolain 39 §:n] 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen todistusten liitteenä annetaan lisäksi erillinen todistus lukiodiplomin ja suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta. (Lukiolaki 714/2018, 39 § 3 mom.)
Toisen kotimaisen kielen ruotsin pakollisten ja valinnaisten opintojen aikana arvioidaan myös opiskelijan suullista kielitaitoa.
Valinnaisiin opintoihin kuuluvan toisen kotimaisen kielen ruotsin A-oppimäärän moduulin 8, B1-oppimäärän moduulin 6 sekä äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän moduulin 8 opintojen aikana suullisen kielitaidon arviointi perustuu opintojen aikaisiin näyttöihin sekä Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti annetuista näytöistä saatuun arvosanaan. Kyseisistä moduuleista koostuvien opintojaksojen arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut opintojakson suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut Opetushallituksen tuottaman erillisen kokeen tai antanut Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaiset näytöt.
Opintoihin kuuluva suullisen kielitaidon kokeen suoritus tai muut Opetushallituksen ohjeistuksen mukaiset näytöt arvioidaan ruotsin kielelle ja asianomaiselle oppimäärälle lukion opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten.
Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta tai erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Oppimäärän vaihtaminen
Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään opintojaksoja luetaan hyväksi seuraavasti:
| Opintojakso | A-oppimäärä | B1-oppimäärä | |
| Opintojakso | 1 | → | 1 |
| Opintojakso | 2 | → | 2 |
| Opintojakso | 3 | → | 3 |
| Opintojakso | 4 | → | 4 |
| Opintojakso | 5 | ||
| Opintojakso | 6 | → | 5 |
| Opintojakso | 7 | → | 7 |
| Opintojakso | 8 | → | 6 |
Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän valinnaisia opintojaksoja tilanteen mukaan päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän opintojaksoja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat opintojaksot voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän valinnaisiksi opintojaksoiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.
Ruotsi, A-oppimäärä
Pakolliset opinnot
Pakollisten opintojen opintojaksojen 1-2 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen opintojakson yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.
Opintojakso 1 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä. Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön, mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.
Opintojaksosta 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa. Opintojaksojen 4–6 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon ruotsin kielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.
Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.
Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.
Minä ruotsin opiskelijana (4op)
Kostuu moduuleista:
RUA1 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op)
RUA2 Ruotsin kieli ja vuorovaikutusosaaminen (3 op)
Opintojakson tehtävänä on avata lukion ruotsin kielen opiskelun tavoitteita suhteessa jatkuvaan oppimiseen ja tulevaisuuden tarpeisiin muutosten monikielisessä maailmassa. Opintojakso totuttaa opiskelijaa lukion kieltenopiskeluun, jossa ruotsin kieltä käytetään mahdollisimman paljon. Tehtävänä on kehittää opiskelijan kielitietoisuutta ja kieli-identiteettiä sekä itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä vahvistaa opiskelijan ja ryhmän hyvinvointiosaamista.
Opintojakson tehtävänä on tarkastella ruotsin kieltä lähiympäristöstä käsin Suomessa laajentaen näkökulmaa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sekä globaalille tasolle. Tehtävänä on myös tarkastella, miten kieli ja kielitaito vaikuttavat eettisesti kestävään toimintaan kaikessa viestinnässä. Opintojaksossa avataan rakentavan vuorovaikutuksen (mediaatio) käsitettä keskeisenä kielitaidon osa-alueena. Opintojaksossa harjaannutetaan vuorovaikutusta kieli- ja kulttuurirajoja ylittävissä tilanteissa.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu kehittämään ruotsin kielen taitoaan
- syventää käsitystään kielitietoisuudesta ja monikielisyydestä
- soveltaa ja kehittää kieltenopiskelustrategioitaan sekä itse- ja vertaisarviointitaitojaan
- oppii hyödyntämään tarkoituksenmukaisia kielenopiskelun apuvälineitä
- pystyy suhteuttamaan ruotsin kielen osaamistaan oppimäärän opiskelulle määriteltyyn taitotasoon B2.1 (taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä) ja B1.2 (taito tuottaa tekstejä).
- harjoittelee kielenkäyttöä monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa
- tunnistaa tapoja kehittää rakentavaa vuorovaikutusta
- kehittää rakentavan vuorovaikutuksen strategioitaan ja ongelmanratkaisutaitojaan
- vahvistaa vuorovaikutuksessa toimimisen taitojaan sekä kielellistä itsetuntoaan
- syventää tietoaan ruotsin kielen asemasta kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
- vertailua äidinkieleen ja muihin kieliin ruotsin näkökulmasta
- tavoitteiden asettelu lukion A-ruotsin opiskelulle
- oman kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen ruotsin kielen näkökulmasta
- monikielisyys voimavarana
- erilaisiin teksti- ja tyylilajeihin tutustuminen
- toisiin tutustuminen, arkitiedon vaihtaminen ja vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen keskustellen
- pohjoismaiset ja kansainväliset suhteet arjessa ja lähiympäristössä, liikkuvuus
- rakentava vuorovaikutus, merkitysneuvottelut ja kielentäminen hyvinvoinnin ja itsetunnon rakentajana
- erilaiset ruotsin puhujat autenttisissa ympäristöissä, puhujien eri taustat ja statusvaikutukset
- ruotsin kielen äänteiden muodostuminen ja puheen tuottaminen, ruotsin eri variantit ja vertailua muihin kieliin
- viestintätyylit eri medioissa
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: omien vahvuuksien tunteminen ja käyttäminen sekä (kieli-)identiteetin rakentaminen ja opiskelutaitojen kehittäminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito (yhteistyö ja sosiaaliset taidot)
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito ja oppimistaitojen kehittäminen
Globaali ja kulttuuriosaaminen: valmius pohjoismaiseen kanssakäymiseen, kulttuuriperintöjen tuntemus
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUA3 Kieli ja kulttuuri luovan ilmaisun välineenä (2 op)
Opintojakson tehtävänä on syventää kulttuurista ymmärrystä tarkastelemalla suomenruotsalaisia, ruotsalaisia sekä muita pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä sekä yksilön ja yhteisön arvojen moninaisuutta. Kulttuurin ja taiteiden merkitystä tarkastellaan niiden vaikuttavuuden kautta. Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään muita opintoja tai oppimisympäristöjä sekä omia kiinnostuksen kohteita. Opintoihin voidaan sisällyttää laajahko luovan ilmaisun tuotos.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tekee omia tulkintoja erilaisista aihepiiriin liittyvistä teksteistä
- pystyy tuottamaan tekstejä itselle tärkeistä kulttuuriaiheista tai -ilmiöistä
- vahvistaa taitoa käyttää reflektointia kielenoppimisen välineenä.
Keskeiset sisällöt
- luova toiminta
- pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt
- ruotsinkieliset mediat
- kulttuurin ja taiteen merkitys yksilölle ja yhteisölle
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito digiajassa, lähdekriittisyys sekä taiteen merkityksen ymmärtäminen.
Globaali ja kulttuuriosaaminen: suomalaisen (ja eurooppalaisen) kulttuuriperinnön tuntemus sekä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen.
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Myös luovan ilmaisun tuotos arvioidaan.
RUA4 Ruotsin kieli vaikuttamisen välineenä (2 op)
Opintojaksossa kehitetään opiskelijan ajattelu- ja opiskelutaitoja harjoittelemalla kriittisiä luku- ja tiedonhankintataitoja sekä niihin pohjautuvia soveltamisen ja tuottamisen taitoja. Opintojaksossa tarkastellaan osallisuuden, aktiivisen toimijuuden ja demokratian rakentumista ruotsin kielellä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisessa maailmassa.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tutustuu medioissa esillä oleviin ajankohtaisiin aiheisiin ruotsiksi
- kehittää taitoaan ilmaista ja arvioida mielipiteitä sekä argumentoida tiedon perusteella
- hyödyntää eri tietolähteitä, oppimisympäristöjä tai tapoja tuottaa tekstejä.
Keskeiset sisällöt
- pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen tausta
- vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa
- ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvo
- yksilön vastuut ja velvollisuudet, sananvapaus
- neuvottelemisen taidot (arkiset–institutionaaliset)
- median rooli asenteiden muokkaajana
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: vaikuttaminen ja mielipiteen ilmaiseminen.
Monitieteinen ja luova osaaminen: lähdekriittisyys ja monilukutaito.
Yhteiskunnallinen osaaminen: demokratiataidot sekä vaikuttaminen turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta, omien taitojen kehittäminen ja uudistaminen, aktiivinen kansalainen.
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUA5 Kestävä tulevaisuus ja tiede (2 op)
Opintojakson tehtävänä on syventää opiskelijan tiedonhankinnan taitoja, erityisesti lähteen luotettavuuden tarkastelun näkökulmasta, sekä vahvistaa hänen tekstin tulkitsemisen ja tuottamisen taitojaan. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia tai hahmotella ratkaisuja itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- oppii käyttämään asiayhteyteen sopivia lukustrategioita ja harjoittelee tiivistämisen taitoja
- kehittää taitojaan kertoa havainnoista itseään kiinnostavista aiheista yksin ja ryhmässä.
Keskeiset sisällöt
- opiskelijoita kiinnostavat tiedon- ja tieteenalat
- erilaiset tulevaisuudenvisiot
- kestävää tulevaisuutta rakentavat innovaatiot; mahdollisuudet ratkaista monimutkaisia ongelmia
- yleistajuiset tekstit, lähdekriittisyys
- esimerkkejä tieteellisistä teksteistä
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: aktiivinen kansalaisuus osana ryhmää (ja itsenäisesti).
Monitieteinen ja luova osaaminen: uteliaisuus ja luovuus sekä monilukutaito.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: kestävä tulevaisuus, arvolähtöinen ja eettinen toiminta yhteiseksi hyväksi.
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUA6 Ruotsin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op)
Opintojakson tehtävä on syventää opiskelijan käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Opintojaksossa pohditaan jatko-opinto- ja urasuunnitelmia sekä työntekoa ruotsin kielellä erityisesti pohjoismaisessa kontekstissa. Opintojaksossa käsitellään asioita, jotka liittyvät itsenäistyvän nuoren elämänpiiriin.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa tietämystään tekstilajeista, jotka ovat tyypillisiä mahdollisille jatko-opinto- tai urasuunnitelmille
- rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
- kehittää taitoaan ilmaista itseään ruotsiksi myös muodollisissa asiayhteyksissä.
Keskeiset sisällöt
- ruotsin kielen rooli jatkossa opiskelijan elämässä ja kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten
- jatko-opinto- ja urasuunnitelmat; urajoustavuus
- pohjoismaiset yhteisöt tai yritykset työnantajina (vapaaehtoistoiminta, kansalaisjärjestöt)
- itsenäistyvän nuoren elämänhallinta
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: identiteetin rakentaminen, minäpystyvyys
Vuorovaikutusosaaminen: kyky käyttää tilanteeseen sopivaa kieltä
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito, linkitys jatko-opintoihin ja näkymiä työelämään
Yhteiskunnallinen osaaminen: työelämävalmiudet, yrittäjämäinen asenne
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Oppimäärän pakollisten opintojen aikana käsiteltyjä aiheita kerrataan ja täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kieliprofiilia täydennetään tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan.
RUA7 Ympäristö ja kestävä elämäntapa (2 op)
Opintojakson tehtävä on valmistaa opiskelijaa maailmankansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja tahtoa osallistua globaaleista ympäristökysymyksistä käytäviin keskusteluihin ruotsin kielellä. Näkökulmia tarkastellaan opiskelijan omasta elinpiiristä käsin, mutta opintojaksossa tutustutaan myös kansainvälisten organisaatioiden tapoihin käsitellä kestävään elämäntapaan liittyviä kysymyksiä. Opintojaksossa pyritään hyödyntämään yhteistyökontakteja ruotsinkielisten tai pohjoismaisten koulujen kanssa.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- hakee aiheeseen liittyvää tietoa ja laajentaa ilmaisuvarastoaan
- osallistuu myös laajempiin suullisiin ja kirjallisiin vuorovaikutustilanteisiin
- kehittää ajattelun taitojaan hyödyntämällä kielitaitoaan erilaisten syy-seuraussuhteiden analysoimiseksi.
Keskeiset sisällöt
- globaalit ympäristökysymykset, esimerkiksi ilmastonmuutos
- kestävä elämäntapa opiskelijan omassa elinpiirissä
- esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista tai sopimusneuvotteluista
- ratkaisukeskeisyys
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: yhteydet ympäröivään maailmaan
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja tutkimustietoon perustuva ilmasto-osaaminen, kestävä kehitys
Gloobali- ja kulttuuriosaaminen: eettinen toimijuus globaalissa maailmassa
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUA8 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op)
Opintojakson tehtävä on harjaannuttaa opiskelijan monipuolista suullista kielitaitoa, jota tarvitaan pohjoismaiseen ja kansainväliseen toimijuuteen, ja tarjota opiskelijalle jatkuvan oppimisen välineitä oman suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävänä on myös vahvistaa neuvottelemisen taitoja sekä toisen arvostamista ja huomioon ottamista. Opintojakson sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- syventää ymmärrystään suullisiin vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavista tekijöistä
- vahvistaa suullisen vuorovaikutuksen taitojaan
- vahvistaa taitoaan ymmärtää puhuttua ruotsin kieltä ja sen eri variantteja
- harjoittelee valmistelua edellyttävää suullista tuottamista.
Keskeiset sisällöt
- puhumisen eri piirteet
- ruotsin puhujien taustojen tai äidinkielten vaikutus puhetilanteissa
- dialogisuus
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: neuvottelemisen taidot, taito toimia dialogissa ja yhdessä oppimisen taidot
Globaali- ja kulttuuriosaaminen: kansainvälinen toimijuus, monimuotoisuuden arvostaminen
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan erityisesti suullista, mutta myös kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Myös Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe arvioidaan.
Koulukohtaiset valinnaiset opinnot
RUA9 Yo-kertaus (2 op)
Opintojakson tehtävänä on kerrata jo opittua ja valmentaa opiskelijoita yo-kokeisiin. Opintojakso suunnitellaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vankentaa ruotsin kielen taitojaan
- valmentautuu yo-kokeeseen.
Sisällöt
- keskeisen sanaston ja kieliopin kertaus
- yo-kokeen harjoittelu
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito
Hyvinvointiosaaminen: sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa, opiskelutaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUA10 Arkielämän ruotsia (2 op)
Osa opintojaksosta suoritetaan luokkatyöskentelynä, osa käytännön harjoitteluna, tekemällä matka tai retki esimerkiksi Ruotsiin, Ahvenenmaalle tai muulle ruotsinkieliselle paikkakunnalle. Matka on omakustanteinen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa suullista kielitaitoaan
- rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä arkisissa viestintätilanteissa.
Keskeiset sisällöt
- esimerkiksi itsestä kertominen
- asiointitilanteet
- matkustaminen
- opiskelu ja työ
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: kielellisen identiteetin rakentuminen ja vahvistuminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen: kasvaminen pohjoismaalaiseksi kansalaiseksi ja ruotsin kielen käyttäjäksi luokkahuoneen ulkopuolella
Arviointi
Opiskelijaa arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty. Arviointi perustuu osallistumiseen ja aktiivisuuteen.
RUA11 Ruotsia kerraten (2 op)
Opintojakson tehtävänä on kerrata perusasteella opittua keskeistä sanastoa ja kielioppia sekä valmistaa ruotsin kielen lukio-opintoihin. Tehtävänä on myös kerrata keskeisimmät puhekielen fraasit ja rohkaista käyttämään ruotsin kieltä. Opintojakson aikana vahvistetaan opiskelutaitoja.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- kertaa keskeistä sanastoa
- harjoittelee kuullun ja luetun ymmärtämistä
- kertaa keskeiset kielioppiasiat
- rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä.
Keskeiset sisällöt
- peruskoulun kielioppia (esim. substantiivin ja verbien taivutus sekä aikamuodot, adjektiivit, pronominit, sanajärjestys)
- arkielämän tilanteita
- viestinnälliset tilanteet
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Hyvinvointiosaaminen: sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa, opiskelutaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
Ruotsi, B1-oppimäärä
Pakolliset opinnot
Pakollisten opintojen opintojaksojen 1–3 aikana painotetaan opiskelijan kielten opiskelutaitojen ja opiskelu- ja vuorovaikutusstrategioiden kehittämistä hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija tulee tietoiseksi vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja vahvistaa perusopetuksessa luotua pohjaa jatkuvalle kielten opiskelulle. Tätä tarkoitusta varten opiskelija laatii kieliprofiilin ensimmäisen opintojakson yhteydessä tai täydentää sitä. Kieliprofiilia työstetään oppimisprosessin edetessä lukio-opintojen aikana.
Opintojaksojen 1–2 aikana opiskelija luo kokonaiskuvan omasta kehittymisestään ruotsin kielen oppijana ja osaajana sekä ruotsista Suomen kansalliskielenä. Samalla tarkastellaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteisön, mutta myös opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Opiskelija tarkastelee kieliprofiilissaan itseään myös muiden kielten, mukaan lukien äidinkielten, käyttäjänä, osaajana ja oppijana.
Opintojaksosta 3 lähtien kiinnitetään entistä enemmän huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen muodollisuusasteeltaan erityyppisissä kielenkäyttötilanteissa. Opintojaksojen 4–5 opinnoissa painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä ottaen huomioon kohdekielen kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tavoitetaso lukio-opinnoille.
Pakollisten opintojen loppuvaiheessa huomio kiinnittyy vahvistamaan taitoja, joita opiskelija hyödyntää pystyäkseen jatkamaan osaamisensa omaehtoista kehittämistä.
Opintojen aikana varataan aikaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Kaikkien opintojen aikana harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta.
Minä kielten opiskelijana (4op)
Koostuu moduuleista:
RUB11 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetin rakentaminen (1 op)
RUB12 Ruotsin kieli arjessani (3 op)
Opintojakson tehtävä on johdattaa ja motivoida opiskelijaa lukion toisen kotimaisen kielen opintoihin ja kasvattaa opiskelijan tietoisuutta omasta kieli- ja kulttuuritaustastaan vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Moduulin tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan tietoisuutta ruotsin kielen taustasta, historiasta ja asemasta Suomessa sekä ohjata opiskelijaa löytämään ruotsin kielen vaikutuksesta kertovia kielellisiä ja kulttuurisia piirteitä omasta arjesta ja yhteiskunnasta.
Opintojakson tehtävänä on myös kannustaa opiskelijaa käyttämään ruotsia rohkeasti ja kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan eri tilanteissa.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tunnistaa olemassa olevaa kielitaitoaan ja omia vahvuuksiaan
- rohkaistuu käyttämään ruotsin taitoaan arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa painottaen suullista viestintää
- kehittää omia opiskelustrategioitaan ja vuorovaikutustaitojaan ja löytää itselle sopivia työtapoja
- syventää tietämystään suomen ja ruotsin kielten vaikutuksesta toisiinsa sekä Suomessa vallitsevista kieliolosuhteista
- pystyy suhteuttamaan ruotsin kielen osaamistaan oppimäärän opiskelulle määriteltyyn taitotasoon B1.1.
- osaa kertoa ruotsiksi omasta elämästään, ihmissuhteistaan ja lähiympäristöstään eri tilanteissa erilaisia viestintäkanavia käyttäen
- kehittää keskustelu- ja kuuntelutaitojaan ruotsiksi
- kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen sekä osaamisensa arvioinnin taitoja
Keskeiset sisällöt
- opiskelijan kieliprofiilin laatiminen tai täydentäminen sekä omien tavoitteiden asettaminen
- kielitietoisuus, monikielisyys, kielten väliset suhteet
- omaa oppimista edistävien työkalujen löytäminen ja hyödyntäminen
- ruotsin kielen käyttö opiskelijan arkipäivään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
- oma elämä, ihmissuhteet ja lähiympäristö
- yksilön ja yhteisön hyvinvointi
- ääntämisen harjaannuttaminen
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: omien vahvuuksien tunteminen ja käyttäminen sekä (kieli-)identiteetin rakentaminen ja opiskelutaitojen kehittäminen ja huolenpito itsestä ja muista
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taidot sekä sosiaaliset taidot, yhteistyökyky ja yhdessä oppimisen taidot
Monitieteinen ja luova osaaminen: oppimisen säätely ja jatkuva oppimistaitojen kehittäminen sekä tiedon etsiminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen: suomalaisen ja pohjoismaalaisen kulttuuriperinnön tuntemus
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUB13 Kulttuuri ja mediat (2 op)
Opintojakson tehtävänä on vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja erilaisten tekstien tulkitsemis- ja tuottamistaitoja ruotsinkielisiä medioita hyödyntäen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- tuntee suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja muita pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä
- tuntee ruotsinkielisiä medioita
- osaa hyödyntää ruotsinkielisiä lähteitä tiedonhaussa
- pystyy seuraamaan ruotsinkielisiä uutistekstejä ja ymmärtää pääasiat niistä.
Keskeiset sisällöt
- suomenruotsalaiset ja muut pohjoismaiset kulttuuri-ilmiöt
- ruotsinkieliset mediat
- opiskelijoita kiinnostavat ajankohtaiset aiheet ruotsiksi
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito digiajassa sekä oppimistaitojen kehittäminen
Globaali ja kulttuuriosaaminen: suomalaisen (ja eurooppalaisen) kulttuuriperinnön tuntemus sekä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa. Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUB14 Ympäristömme (2 op)
Opintojakson tehtävänä on vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja erilaisten tekstien tulkitsemis- ja tuottamistaitoja hyödyntäen erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelija tutustuu Opintojaksossa erilaisiin tekstityyppeihin.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- osaa tulkita erilaisia tekstejä, jotka käsittelevät maailman erilaisia elinympäristöjä, kulttuureja ja yhteiskuntia
- harjoittaa erityisesti kirjallisia tekstintuottamistaitojaan aiheena mielipiteen ilmaisu
- pystyy tuottamaan lyhyen ohjatun tekstin opintojakson aihepiiristä.
Keskeiset sisällöt
- kulttuurinen moninaisuus
- erilaiset elinympäristöt
- ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet nuorten näkökulmasta
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito digiajassa
Yhteiskunnallinen osaaminen: demokratiataidot sekä vaikuttaminen turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: arvolähtöinen ja eettinen toiminta yhteiseksi hyväksi
Globaali ja kulttuuriosaaminen: eettinen toimijuus globaalissa media- ja teknologiamaailmassa
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUB15 Opiskelu- ja työelämä (2 op)
Opintojakson tehtävänä on, että opiskelija tutustuu mahdollisuuksiin opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä ja tutustuu pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu ruotsin kielen käyttäjänä erilaisissa opiskeluun ja työntekoon liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
- kehittää tietämystään tekstilajeista, jotka liittyvät keskeisesti nuoren opiskeluun, työelämään ja itsenäistymiseen
- pohtii jatko-opintojaan, urasuunnitelmiaan sekä valmiuksiaan elinikäiseen oppimiseen.
Keskeiset sisällöt
- opiskelu, ammatit ja työelämä opiskelijan ja yhteiskunnan näkökulmasta
- tulevaisuuden suunnitelmat
- vuorovaikutustilanteet ja tekstit, jotka liittyvät jatko-opiskeluun ja työelämään
- itsenäistyvän nuoren elämänhallinta
- kieliprofiilin täydentäminen tulevaisuuden tarpeita varten
- erilaisten hakemusten laatiminen
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: opiskelutaidot sekä huolenpito itsestä ja muista
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito
Yhteiskunnallinen osaaminen: osaamisen käyttäminen omaksi ja yhteiskunnan hyväksi sekä uudistumiskyky, työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
Valtakunnalliset valinnaiset opinnot
Valinnaisten opintojen erityisenä tavoitteena on ohjata opiskelijaa muodostamaan kokonaiskäsitys kielitaitonsa tasosta opintojen päättövaiheessa sekä auttaa opiskelijaa löytämään keinoja kehittää osaamistaan. Valinnaisissa opinnoissa kerrataan oppimäärän pakollisissa opintojaksoissa käsiteltyjä aihepiirejä tai täydennetään niitä opiskelijoiden mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Kieliprofiilia täydennetään tavoitteellisesti opiskelijan omien tarpeiden mukaan.
RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen (2 op)
Opintojakson tehtävänä on syventää opiskelijan taitoa tuottaa ruotsin kieltä suullisesti, ymmärtää puhuttua ruotsin kieltä ja rakentaa dialogia. Opintojaksoon sisältyy Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen tai erillisen ohjeistuksen mukaisten näyttöjen suorittaminen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vankentaa puhumisen sujuvuutta
- tuottaa valmistelua edellyttävän suullisen esityksen
- tiedostaa suullisen osaamisensa tason ja kehittämistarpeensa ja saa tästä palautetta.
Keskeiset sisällöt
- vuorovaikutustilanteet, dialogin rakentaminen
- puhumisen eri piirteet
- aitojen ruotsinkielisten kontaktien monipuolinen tarjoaminen opiskelijalle erilaisissa ympäristöissä
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: opiskelutaidot ja omien vahvuuksien tunnistaminen, sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa
Vuorovaikutusosaaminen: yhdessä oppimisen taidot sekä kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan erityisesti suullista, mutta myös kirjallista kielitaitoa, sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Suoritettu Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe arvioidaan myös.
RUB17 Kestävä elämäntapa (2 op)
Opintojakson tehtävänä on syventää oppimäärän pakollisten opintojaksojen teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- syventää taitoaan tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille
- laajentaa sosiaalisen median tuntemustaan käyttäen ruotsin kieltä
- tutustuu kansallisissa kielitutkinnoissa vaadittavaan ruotsin taidon osaamiseen.
Keskeiset sisällöt
- kestävä kehitys ja elämäntapa erityisesti opiskelijan näkökulmasta
- eettisyys ja vastuullisuus sosiaalisen median käytössä, sananvapaus
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa
Eettisyys ja ympäristöosaaminen: luonnon monimuotoisuuden arvostaminen ja tutkimustietoon perustuva ilmasto-osaaminen, kiertotalouden ymmärtäminen ja kestävä kuluttajuus
Yhteiskunnallinen osaaminen: demokratiataidot, vaikuttaminen turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden hyväksi
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti. Opintojaksossa on mahdollisuus teettää preliminääri.
Koulukohtaiset valinnaiset opinnot
RUB18 Yo-kertaus (2 op)
Opintojakson tehtävänä on kerrata jo opittua ja valmentaa yo-kokeisiin. Opintojakso suunnitellaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vankentaa ruotsin kielen taitojaan
- valmentautuu yo-kokeeseen.
Keskeiset sisällöt
- keskeisen sanaston ja kieliopin kertaus
- yo-kokeen harjoittelu
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen: monilukutaito
Hyvinvointiosaaminen: sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa, opiskelutaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.
RUB19 Arkielämän ruotsia (2 op)
Osa opintojaksosta suoritetaan luokkatyöskentelynä, osa käytännön harjoitteluna, tekemällä matka tai retki esimerkiksi Ruotsiin, Ahvenenmaalle tai muulle ruotsinkieliselle paikkakunnalle. Matka on omakustanteinen.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa suullista kielitaitoaan
- rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä arkisissa viestintätilanteissa.
Keskeiset sisällöt
- esim. itsestä kertominen
- asiointitilanteet
- matkustaminen
- opiskelu ja työ
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen: kielellisen identiteetin rakentuminen ja vahvistuminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen: kasvaminen pohjoismaalaiseksi kansalaiseksi ja ruotsin kielen käyttäjäksi luokkahuoneen ulkopuolella
Arviointi
Opintojakso arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty.
Arviointi perustuu osallistumiseen ja aktiivisuuteen.
RUB110 Ruotsia kerraten (2 op)
Opintojakson tehtävänä on kerrata perusasteella opittua keskeistä sanastoa ja kielioppia sekä valmistaa ruotsin kielen lukio-opintoihin. Tehtävänä on myös kerrata keskeisimmät puhekielen fraasit ja rohkaista käyttämään ruotsin kieltä. Opintojakson aikana vahvistetaan opiskelutaitoja.
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- kertaa keskeistä sanastoa
- harjoitelee kuullun ja luetun ymmärtämistä
- kertaa keskeiset kielioppiasiat
- rohkaistuu käyttämään ruotsin kieltä.
Keskeiset sisällöt
- peruskoulun kielioppia (esim. substantiivin ja verbien taivutus sekä aikamuodot, adjektiivit, pronominit, sanajärjestys)
- arkielämän tilanteita
- viestinnälliset tilanteet
Laaja-alainen osaaminen
Vuorovaikutusosaaminen: kielitietoisuus ja rakentavan viestinnän taito
Hyvinvointiosaaminen: sinnikkyys muutosten ja yllätysten maailmassa, opiskelutaidot, omien vahvuuksien tunnistaminen
Arviointi
Arviointiperusteista sovitaan opintojakson alussa opiskelijoiden kanssa.
Arvioidaan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Monipuolisessa arvioinnissa arvioidaan suullista ja kirjallista kielitaitoa sekä formatiivisesti että summatiivisesti.