Yhteiskuntaoppi

Oppiaineen tehtävä

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijan käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta ja antaa hänelle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan rakenteita ja keskeisiä ilmiöitä sekä valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisesta, eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteen sisällöistä.

Yhteiskuntaoppi luo opiskelijalle edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen, niiden arviointiin sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi se vahvistaa opiskelijan talousosaamista ja oikeudellista ymmärrystä sekä kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lähtökohtana on omakohtaisen kiinnostuksen herättäminen yhteiskunnallisiin asioihin ja maailman tapahtumiin. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin.

Yhteiskuntaopin opetuksen arvopohjassa korostuvat demokratian peruslähtökohdat, kuten tasa-arvo, sosiaalinen vastuu, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mielipiteen vapaus ja aktiivinen kansalaisuus sekä työn ja yrittäjyyden arvostaminen.

Laaja-alainen osaaminen oppiaineessa

Yhteiskuntaoppi tukee opiskelijan oman identiteetin kehittymistä ja kasvua eettisesti toimivaksi, aktiiviseksi ja vastuuntuntoiseksi demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi.

Yhteiskuntaoppi kehittää opiskelijan hyvinvointiosaamista vahvistamalla oman elämän ja taloudenhallinnan taitoja sekä syventämällä oikeudellista ymmärrystä. Oppiaine syventää opiskelijan sosiaalisia taitoja ja kykyä yhteistyöhön sekä aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokraattiseen vaikuttamiseen yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi tukien vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden saavuttamista.

Yhteiskuntaoppi kehittää opiskelijan monilukutaitoa digiajassa vahvistamalla hänen kykyään valita, tulkita kriittisesti ja soveltaa tutkimuspohjaista tietoa. Se vahvistaa yhteiskunnallisia ja kriittisiä teksti- ja argumentointitaitoja. Oppiaine rohkaisee opiskelijaa toimimaan monialaisessa yhteistyössä sekä yhdistelemään asioita uudenlaisella tavalla jatkuvan oppimisen periaatteen sekä monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskuntaopin opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan korkeakouluyhteistyötä.

Yhteiskunnallisen osaamisen ydinoppiaineena yhteiskuntaoppi edistää opiskelijan edellytyksiä kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja arviointiin. Opiskelijaa harjaannutetaan toimimaan monitulkintaisen informaation ja informaatiovaikuttamisen maailmassa. Oppiaine syventää opiskelijan monipuolista yhteiskunnallista osaamista vahvistamalla demokratiataitoja. Se kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamaan turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseen Suomen ja EU:n kansalaisena sekä globaalisti. Oppiaine vahvistaa oma-aloitteisuutta, yrittäjämäistä asennetta sekä jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.

Yhteiskuntaoppi korostaa yksilön arvolähtöistä ja eettistä toimintaa yhteiseksi hyväksi sosiaalinen vastuu mukaan lukien. Oppiaine syventää ymmärrystä kiertotalouden periaatteista ja kestävästä kuluttajuudesta lähiympäristössä ja globaalisti. Näin yhteiskuntaoppi vahvistaa opiskelijan eettisyyttä ja ympäristöosaamista.

Yhteiskuntaoppi tukee opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista vahvistamalla kansainvälisyysvalmiuksia ja maailmankansalaisen asennetta sekä syventämällä ymmärrystä kulttuurisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta. Oppiaine harjaannuttaa opiskelijaa eettiseen toimijuuteen globaalissa media- ja teknologiaympäristössä.

Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen yleiset tavoitteet liittyvät yhteiskuntaopin merkitykseen, arvoihin ja asenteisiin, yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen sekä yhteiskunnallisen tiedon hankkimiseen ja soveltamiseen. Tavoitealueittain opetuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat.

Merkitys, arvot ja asenteet

Tavoitteena on, että opiskelija

pystyy rakentamaan vastuuntuntoisen, demokraattisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja moninaisuutta ymmärtävän yhteiskuntakäsityksen
ymmärtää omien yhteiskunnallisten käsitystensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä
motivoituu syventämään kiinnostustaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ymmärrystään niiden merkityksellisyydestä.

Yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee yhteiskuntaa koskevan tiedon muodostumisen perusteet sekä hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, oikeusjärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja niiden taustalla vaikuttaneen historiallisen kehityskulun sekä osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa muuttuvan demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla ja on motivoitunut toimimaan aktiivisena ja vastuullisena kansalaisena kestävän kehityksen mukaisesti.

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen

Tavoitteena on, että opiskelija

pystyy hankkimaan monipuolista yhteiskunnallista ja taloudellista ajankohtaista aineistoa eri lähteistä myös tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti sanallista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

osaa muodostaa monipuolisesti perusteltuja näkemyksiä arvosidonnaisista ja kiistanalaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
osaa eritellä moniulotteisten yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä, vertailla yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen vaihtoehtoja sekä arvioida yhteiskunnallisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen erilaisia motiiveja ja vaikutuksia eri väestöryhmien ja ympäristön kannalta.

Arviointi

Osaamisen arviointi kohdistuu yhteiskuntaopin yleisten tavoitteiden saavuttamiseen opintojaksokohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä painottaen. Oppimisprosessin aikana annettu arviointipalaute tukee opiskelijaa tulemaan tietoiseksi oppimisestaan ja osaamisestaan sekä kehittämään omia työskentelytapojaan yhteiskunnalliselle ajattelulle ominaisten tietojen ja taitojen saavuttamiseksi.

Yhteiskuntaopin arvioinnin keskeisiä kohteita ovat yhteiskunnalliselle ajattelulle ja toiminnalle keskeisten tietojen ja taitojen hallinta: taito ymmärtää yhteiskuntaa koskevan tiedon rakentumisen periaatteita, yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä sekä niiden syitä ja vaikutuksia sekä arvioida kriittisesti yhteiskuntaa ja taloutta sekä niiden kehitystä koskevia tulkintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Arviointi kohdistuu yhteiskunnallisen tiedon käsittelyn taitoihin, kuten taitoon hakea tietoa erilaisista lähteistä, erotella olennainen tieto epäolennaisesta sekä käyttää sitä perustellun mielipiteen muodostamisen välineenä. Arvioinnissa otetaan huomioon taidot hankkia, ymmärtää, analysoida, arvioida ja soveltaa yhteiskunnallista tietoa, muodostaa siitä jäsentyneitä kokonaisuuksia sekä tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamisen näyttöön sekä opiskelijan kykyyn soveltaa oppimaansa.

Pakolliset opinnot

YH1 Suomalainen yhteiskunta (2 op)

Opintojakso perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Opintojakso keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, ihmisoikeudet, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta sekä vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

osaa lukea ja tuottaa oppiaineelle ominaista asiatekstiä
ymmärtää suomalaisen yhteiskuntarakenteen perusteet
tuntee kansalaisen perusoikeudet ja vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet,
osaa toimia aktiivisena kansalaisena sekä kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta
tuntee hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion perusteet ja pystyy vertailemaan erilaisia hyvinvointimalleja Pohjoismaissa, Euroopassa ja muualla maailmassa
osaa tarkastella ja arvioida median välityksellä tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista
pystyy tarkastelemaan demokratian mahdollisuuksia ja haasteita analyyttisesti erilaisista näkökulmista
osaa arvioida kriittisesti yhteiskunnallista tietoa ja yhteiskunnallisten päätösten perusteita paikallisella ja valtiollisella tasolla sekä niiden vaikutuksia eri väestöryhmien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kannalta
osaa suunnitella tarkoituksenmukaisia keinoja käyttävää poliittista kansalaisvaikuttamista paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kysymysten ratkaisemisessa.

Keskeiset sisällöt

Suomen yhteiskunnan rakenne

Suomen väestön demografinen ja sosiaalinen rakenne
väestörakenteen muutoksiin vaikuttavat tekijät

Demokratia ja oikeusvaltio

ihmisoikeudet, kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet
oikeuslaitos sekä tuomio- ja järjestysvalta

Hyvinvointi ja tasa-arvo

yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
pohjoismaisen hyvinvointivaltion tehtävät, edut ja haasteet

Valta, osallistuminen ja vaikuttaminen

yhteiskunnallisen vallankäytön muodot, demokraattinen päätöksenteko ja
suomalainen sopimusyhteiskunta
kansalaisen vaikuttamiskeinot ja aktiivisen kansalaisuuden merkitys
Suomen paikallinen ja valtiollinen päätöksentekojärjestelmä
median muuttuva merkitys ja mediavaikuttaminen

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1–3. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Yhteiskuntaopille tyypillisiä tehtäviä ovat yhteiskunnallisen tiedon lähteiden tulkitseminen, tuottaminen ja päättely. Yhteiskuntaopin taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Summatiivinen arviointi perustuu yhteiskuntaopin opintojaksojen kohdalla opintojakson aikaisen tietojen ja taitojen osaamisen osoittamiseen ja erilaisiin opintojakson päättävien arviointimuotojen käyttämiseen. Arvioinnin tavoitteena on osoittaa oppijalle tietojen ja taitojen sen hetkinen kehitysvaihe. Opintojaksojen kokonaisarviointi antaa oppijalle selkeän kuvan osaamisesta eri opintojaksojen jälkeen. Arvioinnista ja oman oppimisen reflektoinnin käytänteistä sovitaan oppilaiden kanssa opintojakson alussa.

Oppiminen on monimuotoista, ei sidottu aikaan, eikä paikkaan. Opiskelija osallistuu oppimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Oppimisen aikana arvioidaan myös työskentelyä, opintojaksossa arvioidaan opiskelijan taitoa ymmärtää, selittää ja analysoida suomalaisen yhteiskunnan muutosta. Tekstin ymmärtämisen, yhteiskunnallisen tiedon käyttöä sekä yhteiskunnallisen tiedon esittämistä (kirjallisesti ja muuten) arvioidaan monella eri tavalla.

Laaja-alainen osaaminen

YH1 opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon monitieteinen ja luova sekä vuorovaikutusosaaminen. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijan muita laaja-alaisen osaamisen alueita. Yhteiskunnallisen tiedon opiskelu kehittää oppijan demokratiataitoja.

YH2 Taloustieto (2 op)

Taloustieteisiin pohjautuva opintojakso johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Opintojaksossa käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden näkökulmista. Opintojaksossa perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää talouteen liittyviä uutisia ja kiinnostuu seuraamaan niitä
tuntee kansantaloustieteen käsitteet ja peruslähtökohdat
osaa tulkita talouteen liittyviä tilastoja ja kuvioita
ymmärtää työnteon ja yrittäjyyden merkityksen taloudessa ja yhteiskunnassa
osaa tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä sekä hallita ja suunnitella omaa talouttaan
osaa tarkastella taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ymmärtäen

Suomen kytkeytymisen globaaliin talouteen

osaa arvioida kriittisesti taloutta koskevassa keskustelussa esitettyjä argumentteja sekä analysoida talouspoliittisten ratkaisujen erilaisia vaihtoehtoja, niiden taustoja ja vaikutuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansantalous ja sen toimijat

talouden peruskäsitteet ja taloutta koskevan tiedon luonne ja muodostuminen
kansantalouden kiertokulku sekä kotitalouksien, yritysten ja kansantalouden

vuorovaikutus

oman talouden hoito: säästäminen, kuluttaminen ja velkaantuminen

Markkinat, suhdanteet ja talouselämä

vapaa kilpailu ja hinnanmuodostus markkinoilla
työ, yrittäjyys ja yritykset

Suomi globaalin talouden osana

rahoitusmarkkinat, säästäminen, sijoittaminen ja riskien hallinta
talouden häiriöt, suhdannevaihtelut, niiden taustat ja seuraukset

Talouspolitiikka

kestävän talouskasvun lähtökohdat, edut ja ongelmat
julkinen talous ja sen tasapaino
talouspolitiikan toimijat, keinot ja haasteet

Opintojakson arviointi

Laaja-alainen osaaminen

YH2-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon globaali-,eettinen ja ympäristöosaaminen. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijan muita laaja-alaisen osaamisen alueita. Taloustieto lisää oppijan hyvinvointia.

YH3 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (2 op)

Opintojakso perehdyttää Suomen ja Euroopan asemaan globalisoituvassa maailmassa sekä Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen. Opintojaksossa seurataan ajankohtaisia maailman tapahtumia käyttäen monipuolisia tietolähteitä. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun ja toimimaan globaalikansalaisena. Opintojaksossa on mahdollista toteuttaa tutkivaa oppimista.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa laaja-alaisesti globalisaatiota ja Suomen asemaa osana sitä
ymmärtää eurooppalaista ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä

ja verkottumista

tuntee Euroopan unionin toimintaa sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti

sitä koskevaa tietoa

ymmärtää vaikutusmahdollisuutensa ja osaa toimia EU- ja globaalikansalaisena
osaa eritellä globalisaation ja Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja

oman elämänsä ja Suomen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän kannalta

osaa eritellä ja arvioida kansalaisten turvallisuuteen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön liittyviä muutoksia, uhkia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Globaalit haasteet, globalisaatio ja verkottuminen

ympäristö, ilmastonmuutos, väestö ja kestävä tulevaisuus
kansainvälisen yhteistyön toimijat ja mahdollisuudet
Suomi ja Pohjoismaat osana globaaleja verkostoja
kansalaisuus ja vaikuttaminen Euroopassa ja globaalisti

Eurooppalaisuus ja Euroopan yhdentyminen

eurooppalainen identiteetti, arvot ja yhteiskuntien moninaisuus
Suomi osana EU:n päätöksentekoa
EU:n talous- ja aluepolitiikka
EU globaalina toimijana

Turvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä

paikallinen ja kansallinen turvallisuus
Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikka
muuttuvat turvallisuusuhat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

Opintojakson arviointi

Laaja-alainen osaaminen

YH3-opintojakso laaja-alaisen osaamisen alueista arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon globaali- ja kulttuuri-, ympäristö- sekä vuorovaikutusosaaminen. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijan muita laaja-alaisen osaamisen alueita. Opintojakso kehittää oppijan eurooppalaisen identiteetin vahvistumista.

Valtakunnalliset valinnaiset opinnot

YH4 Lakitieto (2 op)

Opintojaksossa perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Opintojaksossa harjaannutaan oikeudelliseen ajatteluun, tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen. Painopiste on yksilön kannalta keskeisissä oikeudellisissa näkökulmissa.

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

tuntee Suomen oikeusjärjestyksen ja ymmärtää sen toimintaa ohjaavat oikeudellisen ajattelun periaatteet
osaa etsiä oikeudellisen tiedon lähteitä, tulkita niitä ja soveltaa niiden antamaa tietoa
tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana sekä osaa soveltaa tätä tietoa tavanomaisia oikeusasioita koskeviin kysymyksiin
osaa eritellä oikeudellisia kysymyksiä koskevaa julkista keskustelua ja arvioida siinä esitettyjä näkemyksiä.

Keskeiset sisällöt

Oikeusjärjestyksen perusteet

juridiikan peruskäsitteet ja perusoikeudet
oikeudellisen tiedon lähteet ja niiden käyttö
oikeus ja oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena ilmiönä
oikeusjärjestys ja tuomioistuinlaitos

Kansalaisten yleisimpien oikeustoimien perusteet seuraavilla alueilla

sopimus- ja vahingonkorvausoikeus
perhe- ja jäämistöoikeus
varallisuusoikeus
tekijänoikeudet ja kuluttajaoikeus
työoikeus
asumiseen liittyvä sopimusoikeus
hallinto-oikeus ja hyvä hallintotapa
prosessi- ja rikosoikeus
ympäristöoikeus

Opintojakson arviointi

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikainen arviointi kohdistuu opintojaksokohtaisesti oleelliseen tietoon ja taitoihin, jotka syvenevät opintojaksoissa 1–4. Formatiivinen arviointi haastaa oppijan osoittamaan tietojaan ja taitojaan, sekä laaja-alaisten osaamisalueiden kehittymistä eri keinoin. Yhteiskuntaopille tyypillisiä tehtäviä ovat yhteiskunnallisen tiedon lähteiden tulkitseminen, tuottaminen ja päättely. Yhteiskuntaopin taitojen osoittaminen on usein suullista ja kirjallista itseilmaisun harjoittelua (lähdekriittisyys), yksin ja osana ryhmää. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia.

Laaja-alainen osaaminen

YH4-opintojaksossa laaja-alaisen osaamisen alueista arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon monitieteellinen ja luova sekä eettinen ja ympäristöosaaminen. Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistaa opiskelijan muita laaja-alaisen osaamisen alueita.

Koulukohtaiset valinnaiset opinnot

YH5 Yhteiskuntaopin kertausta (2op)

Opintojaksossa kerrataan ja syvennetään yhteiskuntaopin keskeisiä sisältöjä ja harjoitellaan vastaamista erilaisiin ylioppilaskirjoitustehtäviin. Opintojaksossa voidaan nostaa esiin ajankohtaisia asioita. Lähdetulkintaan ja tiedon kriittisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojaksossa hyödynnetään verkossa olevaa materiaalia ja osa opetuksesta voi olla verkko-opiskelua. Opintojakso on tarkoitettu erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen.

Opintojakso arvioidaan numeroilla. Opintojakson päätteeksi pidetään preliminäärikoe.

Oppimisen aikainen arviointi: ottaa huomioon laaja-alaiset ja ainekohtaiset tiedolliset ja taidolliset tavoitteet opintojaksokokonaisuuteen sopivalla tavalla. Oppimisen aikaisen arvioinnin välineet ovat usein verkkoavusteisia. Arvioinnista ja oman oppimisen reflektoinnin käytänteistä sovitaan oppilaiden kanssa opintojakson alussa.

Opiskelija osoittaa osaamistaan laaja-alaisten kokonaisuuksien hallinnasta osana opintojakson muuta arviointia. Yhteiskunnallinen osaaminen ja kriittinen medialukutaito ovat jakson keskeisiä sisältöjä.

YH6 Ympäristöpolitiikan opintojakso (2 op)

Opintojakso on yhteiskuntaopin koulukohtainen valinnainen opintojakso, jolla täydennetään yhteiskuntaopin pakollisten opintojen tietoutta ympäristöasioista ja niitä koskevasta päätöksenteosta. Yhtymäkohtia on maantieteen ja biologian opetukseen.

Teemoja tarkastellaan monipuolisesti korostaen yksilön vaikutusmahdollisuuksia ympäristökysymyksissä.

Opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat: ympäristöhistoria, ympäristölainsäädäntö, ympäristöteknologia ja sen tuomat mahdollisuudet, ilmastosopimukset, kiertotalous, talous- ja ympäristöasiat, paikallinen ympäristötoiminta, Itämeren suojelu, Suomen ja EU:n ympäristöpolitiikka sekä poliittiset puolueet ja ympäristökysymykset. Ajankohtaisia aiheita hyödynnetään tilanteen mukaan. Opintojakso toteutetaan verkko-opiskeluna. Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty – periaatteella. Opintojakso on tarjolla e-norssitarjottimella ja Turun seudun etärenkaassa.

Laaja-alainen osaaminen

Opintojakson aikana opiskelu kehittää eettistä ja ympäristöosaamista. Tavoitteena on myös antaa eväitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Yhteiskunnallinen osaaminen on keskeinen osa opintojaksoa.