Yhteistyöllä kohti varhaiskasvatuksen opettajan vahvaa asiantuntijuutta ja identiteettiä

Koulutuksen, työelämän ja yliopistojen yhteistyöllä kohti varhaiskasvatuksen opettajan vahvaa asiantuntijuutta ja identiteettiä

Kirjoittajat: Tuulikki Ukkonen-Mikkola, Tarja Liinamaa, Elina Lehtinen, Raija Perko ja Katja Annala, Jyväskylän yliopisto

Harjoittelu ja työelämässä toteutuva opiskelu on todettu useissa tutkimuksissa välttämättömäksi opiskelijan varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden ja identiteetin kehittymisen kannalta (Liinamaa, 2014; Matengu 2020; Ukkonen-Mikkola & Turtiainen, 2016.) Kun tarkastellaan ohjattua harjoittelua tarkemmin, voidaan todeta opiskelijan toimivan harjoittelun aikana työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä (Liinamaa 2014; Ukkonen-Mikkola & Turtiainen 2016). Opiskelijan oppimisen kannalta merkityksellistä on koko tiimin sitoutuminen opiskelijan ohjausprosessiin sekä opiskelijan osallisuus ja pääsy osaksi työyhteisöä (Liinamaa 2014). Harjoitteluprosessin tärkeimpinä vaiheina on puolestaan hahmotettu ennakkovalmistautumisen ja harjoittelun aloitusvaiheiden merkityksellisyys (mm. Liinamaa 2014; Liinamaa & Perko 2018).  Muun muassa nämä lähtökohdat ovat ohjanneet Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ohjattujen harjoittelujen kehittämistyötä. Keskeistä tässä kehittämistyössä on ollut tiivis alueellinen yhteistyö päiväkotien ja varhaiskasvatuspalveluiden kanssa.

Vuonna 2019 koulutuksen ja työelämän vastavuoroista yhteistyötä on rakennettu ja laajennettu edelleen OKM:n rahoittamassa Yhdessä! Varhaiskasvatuksen harjoittelupäiväkotitoiminnan –hankkeessa. Tavoitteena on ollut kirkastaa yhteistä vastuuta varhaiskasvatuksen opettajien koulutustehtävästä sekä siten varmistaa opiskelijoiden asiantuntijuuden rakentuminen vastaamaan koulutuksen ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.  Yhdessä -hankkeen aikana on muodostettu Jyväskylän ja Keski-Suomen alueelle kehittäjäpäiväkotiverkosto, jossa on mukana yhteensä 23 päiväkotia, päiväkotikoulua tai esiopetusyksikköä seitsemästä kunnasta. Lisäksi mukana ovat päiväkoti Kuopiosta ja päiväkotikoulu Kokkolasta. Verkostossa toimitaan yliopiston ja päiväkotien rajavyöhykkeellä, jossa on mahdollista yhdessä neuvotellen ja reflektoiden löytää ratkaisuja muuttuviin varhaiskasvatuksen haasteisiin ja vaatimuksiin (Edwards 2010; Ukkonen-Mikkola & Turtiainen 2016).  Tavoitteena on rakentaa yhteistyön ja toiminnan muotoja, jotka vahvistavat sekä opiskelijoiden että koulutuksen ja työelämän henkilöstöjen asiantuntijuutta. Lisätietoa on luettavissa Yhdessä! -hankkeen sivuilta.

Luontevana jatkumona Yhdessä! –hankkeelle on meneillään oleva kuuden yliopiston yhteistyönä toteutettava OHOSKE-hanke, jonka tavoitteena on varhaiskasvatuksen ohjatun harjoittelun ja työelämäopiskelun kehittäminen sekä tavoitteiden ja sisältöjen yhtenäistäminen kansallisesti. Jyväskylän yliopistossa kehittämiskohteet liittyvät: 1. yliopistossa harjoittelua ohjaavien opettajien ohjauskoulutukseen ja sen rakentamiseen, 2. kehittäjäpäiväkotien henkilöstön ohjauskoulutuksen jatkamiseen ja 3. näiden kahden ohjauskoulutuksen suhde toisiinsa sekä jatkokehittämiseen. Keskeisenä tarkastelun kohteena koulutuksissa ovat ohjaussuhteet (Liinamaa 2014), vuorovaikutus (esim. NLP) sekä ammatillinen toimijuus ja reflektiivisyys (Eteläpelto, Vähäsantanen & Hökkä 2013; Ukkonen-Mikkola 2018).  Hankkeessa on tavoitteena myös vahvistaa ja vakiinnuttaa ensisijaisesti kehittäjäpäiväkotiverkostojen toimintaa sekä yliopiston opettajien ja tutkijoiden verkkopedagogiikan ja etäohjauksen osaamista ja käytäntöjä siten, että ohjauskoulutus on päiväkotien henkilöstölle yhdenvertaisesti saavutettavissa.

OHOSKE-hankkeen myötä Jyväskylään on perustettu paikallinen kehittäjäryhmä, joka koostuu yliopiston, työelämän ja opiskelijoiden edustajista. Tapaamisissa on arvioitu muun muassa varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen ja työelämän yhteistyön tämän hetken vahvuuksia, yhteisen koulutustehtävän kehittämiskohteita sekä mahdollisia tutkimustarpeita. Näissä tapaamisissa on todettu, että ohjausosaamista, yhteistyötä ja halukkuutta yhteistyöhön yliopiston ja työelämän välillä on mutta myös kehitettävää. Esimerkiksi kaivataan laajempaa ja yhdenmukaisempaa orientaatiota ohjaukseen. Tämä onkin tärkeää, kun tarkastellaan opiskelijan roolia työelämän ja koulutuksen rajavyöhykkeellä.

Kehittäjäryhmän keskusteluissa on tuotu esille edelleen tiimin merkitystä opiskelijan oppimiselle sekä koko tiimin sitoutumista opiskelijan ohjaukseen. Moniammatillisen ohjauksen prosessin vaiheisiin liittyvä ennakkovalmistautuminen ennen harjoittelun alkua (Liinamaa & Perko 2018) onkin tunnistettu merkittäväksi tekijäksi onnistuneelle oppimisprosessille harjoittelussa. Sekä opiskelijoiden että työyhteisöjen ennakkovalmistautuminen alkavaan yhteistyöhön luo hyviä edellytyksiä opiskelijan ja myös henkilöstön oppimiselle.

Kehittäjäryhmässä on korostettu myös työyhteisötaitojen merkitystä tämän päivän työelämässä ja niiden oppimisen tärkeyttä jo koulutusvaiheessa.  Yleisesti tunnistetaan, että harjoittelujen aikana opitaan ammatillisten taitojen ohella myös työyhteisötaitoja (Virtanen, Helin & Tynjälä 2020). On kuitenkin huomattava, että myös muiden opintojen aikana opitaan paljon yleisiä työelämätaitoja, mutta näitä ei aina tunnisteta (Virtanen & Penttilä 2021; Virtanen, Helin & Tynjälä 2020). Osaamisen sanoittamisen ja tunnistamisen taitoja ja välineitä sekä reflektiotaitoja tulisi vielä kehittää niin opiskelijan, työelämän ohjaavan opettajan/tiimin että koulutuksen ohjaavan opettajan tasolla, sillä kehittäjäryhmän mukaan nämä taidot eivät vielä ole tarpeeksi vahvoja valmistuvalla varhaiskasvatuksen opettajalla.

Vastaamalla hankkeen tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin Jyväskylän yliopistossa ollaan aloittamassa varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden harjoittelua ohjaaville yliopiston opettajille “OhO! Minä ohjaajana – yliopiston opettajana kohti opiskelijakeskeistä, reflektiivistä ja dialogista ohjausta” kolmen opintopisteen koulutusta. Tämän koulutuksen tavoitteena on toisaalta harjoittelua ohjaavien yliopiston opettajien ohjausajattelun ja -osaamisen kehittäminen sekä toisaalta työelämän ja koulutuksen yhteisen ohjausorientaation laajentaminen.  Tätä vahvistamaan koulutukseen on sisällytetty muun muassa päiväkodeissa toteutuva “OhO-työelämäpäivä”. Koulutuksen suunnittelussa on ollut mukana myös Jyväskylän yliopiston yliopistopedagogiikan asiantuntijoita. Lisäksi meneillään olevan OHOSKE-hankkeen yliopiston opettajankoulutustehtävissä toimiville suunnatussa Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun ohjaaminen -kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään koulutuksen sisällöissä.

Seuraavana vaiheena Jyväskylän yliopistossa on OHOSKE-hankkeen tutkimusteemojen kirkastaminen. Tulemme tarkastelemaan ohjatun harjoittelun luomia mahdollisuuksia aktivoida ja tukea yliopiston opettajien ja tutkijoiden, opiskelijoiden ja koko kasvattajatiimin relationaalisen asiantuntijuuden kehittymistä osana jatkuvaa oppimista (Edwards 2010; Liinamaa 2014; Ukkonen-Mikkola & Turtiainen 2016). Tärkeää on tutkimuksellinen yhteistyö ja jatkuvan oppimisen mahdollistava vuoropuhelu. Jyväskylän paikallinen kehittäjäryhmä on tunnistanut keskeisiksi tutkimuksellisiksi kiinnostuksen kohteiksi kasvattajatiimin ja -yhteisön merkityksen opiskelijoiden ohjauksessa, ohjausosaamisen vahvistamisen, koulutuksen ja työelämän sekä eri oppilaitosten yhteistyön kehittämisen ja tutkimisen.  Tärkeänä on nähty myös opiskelijan ammatillisen toimijuuden mahdollisuuden tarkastelu ohjatun harjoittelun kontekstissa.

OHOSKE-hanke tarjoaakin erinomaisen verkoston yliopistojen varhaiskasvatuksen opiskelijoiden harjoittelun ohjauksen kehittämiselle. Verkostossa on tunnistettavissa sekä koulutuksen ja työelämän rajavyöhyke että yliopistojen välinen rajavyöhyke. Tällöin mahdollistuu rikas ja monipuolinen kokemusten jakaminen ja yhteinen asiantuntijuuden kehittyminen.

LÄHTEET:

Edwards, A. (2010). Being an expert professional practitioner. The relational turn in expertise. London: Springer.

Edwards, A. 2011. Building common knowledge at the boundaries between professional practices: Relational agency and relational expertise in systems of distributed expertise. International Journal of Educational Research. 50 (2011), 33-39.

Ek, T. & Liinamaa, T. tulossa. Varhaiskasvatuksen työyhteisö aikuisen oppimisen ympäristönä: opiskelijan ammatillinen toimijuus varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen ohjatuissa harjoitteluissa.

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, & Paloniemi, S. 2013. What is agency?  Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, 45–65. doi:10.1016/j.edurev.2013.05.001

Liinamaa, T. 2014 Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus lastentarhanopettajien ohjatussa harjoittelussa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 504. Jyväskylän yliopisto.

Liinamaa, T. & Perko, R. 2018. Harjoittelua ohjaavien opettajien ja kasvattajatiimien koulutus: Tutkimusmatka ohjaussuhteisiin.

Matengu, M., Ylitapio-Mäntylä, O., & Puroila, A.-M. 2020. Early childhood teacher education practicums: A literature review. Scandinavian Journal of Educational Research. https://doi.org/10.1080/00313831.2020.1833245

OHOSKE 2021. Varhaiskasvatuksen opettajankouluttajien tutkimusperustaisen ohjausosaamisen kehittäminen muuttuvissa oppimisympäristöissä – OHOSKE https://sites.utu.fi/ohoske/. Viitattu 29.9.2021

Rantavuori, L. 2019. Kohti relationaalista asiantuntijuutta joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Ukkonen-Mikkola, T (2018). Mature ECEC student teachers’ perceived professional agency during work placements. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 17(7), 59-79. https://doi.org/10.26803/ijlter

Ukkonen-Mikkola, T., & Turtiainen, H. (2016). Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Journal of early childhood education research, 5(1), 44–68, http://jecer.org/fi/wp-content/uploads/2016/02/Ukkonen-Mikkola-Turtiainenissue5- 1.pdf

Virtanen, A. & Penttilä, J. 2012. Harjoittelut kasvualustoina yliopisto-opiskelijoiden osaamisen konkretisoitumiselle ja uusien taitojen oppimiselle. Kasvatus 43 (3), 268–278.

Virtanen, A., Helin, J. & Tynjälä, P. (toim.). 2020. Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. https://www.tyopeda.fi/julkaisut/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf