Yliopisto-opettajat ja lehtorit ohjausosaamistaan kehittämässä

Kirjoittanut: Katja Annala, Tarja Liinamaa ja Tuulikki Ukkonen-Mikkola, Jyväskylän yliopisto

OHOSKE-hankkeen Jyväskylän yliopiston toimijoilla oli hakemusta kirjoittaessa vahvana jo mielessä räätälöidä varhaiskasvatustieteen oppiaineen yliopisto-opettajille ja lehtoreille ohjausosaamisen kehittämiseen liittyvä koulutus. Aiemmassa Yhdessä -hankkeessa kehitettiin työelämässä olevien ohjaajien ohjausosaamista, joten nyt oli aika keskittyä myös yliopiston henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Suunnittelutyö aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston koulutuksen kehittämisen ja yliopistopedagogiikan asiantuntijoiden kanssa. Tästä syntyi lopulta OhO-koulutus: Minä ohjaajana – yliopiston opettajana kohti opiskelijakeskeistä, reflektiivistä ja dialogista ohjausta 3 op (myöhemmin lyhennettynä OhO-koulutus). Nämä opinnot ovat mahdollista hyväksilukea tulevissa ohjausalan tai opettajan pedagogisissa opinnoissa Jyväskylän yliopistossa. Koulutukseen ilmoittautui 14 Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatustieteen oppiaineen yliopiston opettajaa ja lehtoria.

OhO-koulutuksen tavoitteeksi muodostuivat varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden harjoittelua ohjaavien opettajien ohjausajattelun ja -osaamisen kehittäminen sekä työelämän ja koulutuksen yhteisen ohjausorientaation laajentaminen. Koulutuksen aikana rakentuva asiantuntijuus tukee osaltaan varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden pedagogisen asiantuntijuuden ja identiteetin vahvistumista. Keskeisinä teemoina koko koulutuksen ajan ovat olleet ohjaussuhteet, vuorovaikutus, ammatillinen toimijuus ja reflektiivisyys. Koulutuksen tavoitteena oli myös yliopiston opettajien verkkopedagogiikan ja etäohjauksen kehittäminen.

OhO-koulutus koostui kolmesta osiosta. Ensimmäinen osa Orientoituminen ohjausajatteluun alkoi syksyllä 2021, keväällä 2022 jatkettiin Yhdessä työskennellen -osiolla ja koulutus päättyi syksyllä 2022 Uudistuneella ohjausajattelulla eteenpäin. Moodle-oppimisympäristö toimi koko koulutuksen ajan keskeisenä tiedon jakamisen ja vertaisoppimisen alustana.

Kuvio 1. OhO-koulutuksen rakenne

Koulutus alkoi ns. flipped classroom-menetelmällä, joka sisälsi itsenäistä tutustumista tavoitteisiin, oppimistehtäviin ja -muotoihin sekä muutamia opetusvideoita. Koulutukseen sisältyi myös 3 lähitapaamista, 2–3 OHOSKE-hankkeen valtakunnallista seminaaria sekä itsenäistä ja pienryhmätyöskentelyä. Koulutuksen aluksi ja jokaisen lähipäivän jälkeen jokainen sai tuottaa oppimispäiväkirjan haluamallaan tavalla. Oppimispäiväkirjojen tarkoitus oli toimia reflektoinnin välineenä omien tavoitteiden asettamiselle ja oman oppimisen tarkasteluun.

OHOSKE-hankkeen valtakunnalliset seminaarit toimivat areenana yliopistojen väliselle yhteistyölle ja keskusteluille. Seminaarien jälkeen oli mahdollisuus jakaa hyviä ideoita, käytänteitä sekä kehittämiskohteita Oho-koulutuksen verkkokeskusteluissa Moodle-oppimisympäristössä. Tämä mahdollisti myös oman osaamisen tarkastelun yhteisöllisesti ja samalla loi foorumin ohjattujen harjoittelujen kehittämiselle. Lisäksi kehittämisideat verkkokeskusteluista kootaan vielä yhteiseen käyttöön jatkokehittämisen materiaaliksi.

Pienryhmätyöskentely muodosti keskeisen osan OhO-koulutusta. Ryhmät oli jaettu valmiiksi ja ne kokoontuivat oman aikataulunsa mukaisesti. Pienryhmissä toteutettiin lukupiiri, jossa tutustuttiin harjoittelua käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin. Lisäksi koulutukseen sisältyi OhO-päivä, joka oli kuuden tunnin mittainen vierailu Jyväskylän yliopiston kehittäjäpäiväkotiverkoston päiväkoteihin. Vierailujen tarkoitus oli selvittää, millaista on varhaiskasvatuksen opettajan työ 2020-luvulla. Yliopiston opettajat ja lehtorit valitsivat Varhaiskasvatuksen opettajan pedagogisen asiantuntijuuden ja osaamisalueiden jäsennyksestä joitakin osaamisalueita havainnoinnin ja keskustelun pohjaksi päiväkotivierailun ajaksi. Näitä havaintojaan he jakoivat pienryhmätapaamisessa ja kirjasivat Moodleen muiden nähtäville. Pienryhmien yhteisissä tapaamisissa rakennettiin uutta ymmärrystä itsenäisesti luettujen artikkelien ja OhO-päivän annin pohjalta.

OhO-koulutukseen liittyi myös kehittämistehtävät pienryhmissä. Näiden suunnitteleminen aloitettiin jo 1.lähipäivässä ja 2. lähipäivässä oli mahdollisuus saada kehittämistyöhön mukaan varhaiskasvatuksen työelämän edustajia sekä varhaiskasvatustieteen oppiaineen opiskelijoita. 3. lähipäivässä esiteltiin neljä hienoa ohjattujen harjoittelujen kehittämistehtävää. Nämä liittyivät opiskelijoiden resilienssin vahvistamiseen harjoittelun aikana, pedagogisen suunnittelulomakkeen kehittämiseen, koulutuksen ohjaavan opettajan ohjauskeskustelujen sisältöihin sekä orientoiviin iltapäiviin, jossa koulutuksen ja päiväkodin ohjaavat opettajat tapaavat opiskelijan kanssa. Näitä kehittämistehtäviä pilotoidaan kuluvan lukuvuoden aikana. Kehittämistehtäviin voi tutustua tarkemmin Materiaalit –osiossa.