Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2023: Hudsonin tikkailla – Oppilaitoksen turvallisuusjohtamisen laadun varmistaminen

Tapahtuma:

Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 15.-17.11.2023, Åbo Akademi, Turku.

Otsikko:

Hudsonin tikkailla: Oppilaitoksen turvallisuusjohtamisen laadun varmistaminen 

Tekijät: 

B. Somerkoski

Abstrakti:

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen kouluissa ei ole vapaaehtoista, vaan turvallisuuden edistäminen on määritelty organisaation johdon tehtäväksi ja vastuuksi työturvallisuuden, opetustoimen ja pelastustoiminnan sääntelyssä.   

Normiohjaus määrittelee turvallisuustoiminnan tavoitteet, mutta ei juurikaan sen menetelmiä. Lisäksi normiohjaus kuvaa turvallisuuden edistämisen vähimmäistason. Kouluihin ei ole aiemmin kehitetty sopivaa menetelmää, joilla koulut voisivat itse arvioida omaa turvallisuuskulttuuriaan kokonaisvaltaisesti ja laajasti. Hudsonin (2007) teollisuusympäristöön kehittämässä tikasmallissa erotellaan turvallisuuskulttuurin tasoja siten, että sekä rakenteelliset että ihmisen käyttäytymiseen liittyvät asiat on otettu huomioon. Tutkimuskirjallisuuden perusteella jaoimme oppilaitosten turvallisuuskulttuurin neljään päätasoon: turvallisuuden johtaminen, vaarojen ennakointi, sosiaalinen turvallisuusympäristö ja kompetenssin varmistaminen. Sovelsimme Hudsonin (2007, 2016) tikasmallia oppilaitosympäristöön ja kuvasimme turvallisuuskulttuurin viidellä laatutasolla: haavoittuva, reaktiivinen, normatiivinen, proaktiivinen ja resilientti. Haavoittuva taso kuvaa turvallisuuskulttuuria tilana, jossa poikkeamia käsitellään sattumanvaraisesti tai intuitiivisesti. Reaktiivisella tasolla riskitilanteisiin puututaan poikkeamien jälkeen.  Normatiivinen taso perustuu lainsäädännön ja opetussuunnitelmien tulkintaan. Proaktiivisella tasolla oppilaitokseen on luotu järjestelmiä, joissa riskeihin voidaan puuttua systemaattisesti ja ennakoiden. Resilientillä tasolla turvallisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa laajasti.  

Osana ONNI on turvallinen koulu -hanketta tutkimme koulujen turvallisuuskulttuuria toteuttamalla 15 koulun fokusryhmähaastattelut. Analysoimme koulun turvallisuustiimien puheen merkitysyksikköjä ja tarkastelimme, miten turvallisuuden johtamiseen liittyvä turvallisuuspuhe sijoittuu tikasmallin tasoille.  Turvallisuusjohtamisen laatutekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa viestinnän, resursoinnin, dokumenttien ja vastuunjaon näkökulmasta.   

Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että kokonaisvaltainen lähestymistapa turvallisuuden kehittämiseen näyttäisi puuttuvan useissa kouluissa. Aineistoanalyysi antaa viitteitä siitä, että kouluissa, joissa käsitellään turvallisuuspoikkeamia aktiivisesti, turvallisuuskulttuuri on muutenkin kehittynyttä. Normatiivinen ohjeistus näyttää olevan jokseenkin riittämätön takaamaan turvallista koulupäivää.  Tämä voi aiheuttaa tilanteen, jossa koulut noudattavat opetussuunnitelman, järjestyksen tai lainsäädännön turvallisuusnäkökohtia, mutta lähestymistapa on edelleen enemmän reaktiivinen kuin ennakoiva.

Lisätietoa:

Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2023 -tapahtuma