Turvallisuusjohtamiseen tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä

Koulun arjessa turvallisuus nähdään usein ensisijaisesti konkreettisina käytännön ratkaisuna, teknisinä järjestelyinä, erilaisina laitteistoina ja välineinä. Toimivan turvallisuuskulttuurin luominen käsittää kuitenkin paljon enemmän kuin koulukiinteistön turvallisuustekniikan ylläpidon. Kaiken takana on huolellinen suunnittelutyö, toiminnan sujuvuuden varmistaminen ja turvallisuustilanteen systemaattinen seuranta. Tehokkaan järjestelmän luomiseksi tarvitaan turvallisuusjohtamisen osaamista.

ONNI-hankkeen pilottikoulut ovat saaneet jo viime lukuvuoden aikana valittavakseen kattavan kokoelman eri turvallisuuden osa-alueisiin keskittyviä koulutuspaketteja. Turvallisuusosaamisen noutopöydän viisi ensimmäistä koulutuspakettia käsittelevät juuri turvallisuusjohtamista. Ne on kohdennettu ensi sijassa rehtoreille sekä muulle koulun johdolle, joilla on vastuu toiminnan turvallisuudesta. Turvallisuusjohtamisen koulutuspaketit sisältävät nimensä mukaisesti turvallisuusjohtamista ja riskienhallintaa, tietoa turvallisuuskulttuurista, oppilaitoksen turvallisuussuunnittelusta, turvallisuusviestinnästä sekä toiminnan turvallisuudesta. Koulutusten tavoitteena on tarjota koulun johdolle kokonaisvaltainen käsitys siitä, minkälaisista asioista oppilaitoksen turvallisuussuunnittelu ja -johtaminen koostuvat, ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon näitä asioita kehitettäessä.

Turvallisuuskulttuuria käsittelevä koulutus pureutuu turvallisuuteen ja turvallisuuskulttuuriin käsitteinä. Se tarjoaa tietoa turvallisuuden hallinnasta, johtamisesta sekä turvallisuuskulttuurin mallintamisesta. Turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan koulutuksessa puolestaan fokus on riskienhallintaprosessissa ja turvallisuusjohtamisessa toimintana ja käsitteenä. Näiden lisäksi koulutuksissa käsitellään oppilaitoksen turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusviestintää.

Turvallisuussuunnittelun koulutuksessa syvennytään muun muassa pelastussuunnitelmaan, alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, omavalvontaan, väestönsuojeluun ja kriisisuunnitelmaan. Turvallisuusviestinnän koulutuksessa puolestaan tarjotaan tietoa esimerkiksi kriisiviestinnästä, turvallisuustyöhön osallistamisesta sekä turvallisuustiedottamisesta arjessa. Viimeinen turvallisuusjohtamisen koulutuspaketti käsittelee laajasti oppilaitoksen toiminnan turvallisuuteen vaikuttavia asioita, kuten työsuojelua, väkivalta- ja uhkatilanteita, erityistilanteisiin varautumista, suojelu- ja pelastustoimintaa, tietoturvallisuutta ja kriisijohtamista.

Kuten koulutuspakettien monipuolisista sisällöistä käy ilmi, turvallisuusjohtamisen koulutuksella tavoitellaan laaja-alaista ymmärrystä siitä, mistä kaikesta turvallisuus koulussa koostuu. Kokonaisvaltaisen käsityksen luominen on ensisijaista toiminnan systemaattisen ja tehokkaan turvaamisen kannalta. Vain ymmärtämällä turvallisuuden ulottuminen hyvin laajasti monille eri osa-alueille voidaan toimintaa johtaa oikeaan suuntaan. On myös huomattava, ettei lakisääteisen tason saavuttaminen ole tae kestävästä turvallisuuskulttuurista. Tilanne ei ole hyvä, mikäli turvallisuustyön suhteen asiat toteutuvat vain paperilla.

Turvallisuusjohtaminen muodostaa koulun turvallisuuden kivijalan. Sen tärkeästä roolista huolimatta kukaan – edes rehtori – ei voi varmistaa koulun turvallisuutta yksin. Olennaista kuitenkin on, että systemaattiseen turvallisuusjohtamiseen tarvittava tietotaito on hallussa koulun turvallisuudesta vastaavilla johtohenkilöillä. He puolestaan voivat omaan osaamiseensa pohjaten jakaa proaktiivista, eteenpäin katsovaa suhtautumista turvallisuuteen muille kouluyhteisön jäsenille. Turvallisuustyöhön osallistamista käsitellään koulutuksessa osana turvallisuusviestintää. Osaavan turvallisuusjohtamisen kautta luodaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja synnytetään koko yhteisössä halua ylläpitää ja kehittää oman koulun turvallisuutta käytännössä. Kaikki kouluyhteisön jäsenet voidaan sitouttaa turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen, sillä turvallinen koulu tehdään yhdessä.