Naiset kokevat miehiä useammin yksinäisyyttä – ero painottuu opiskelijoihin

Yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa, osoittaa INVEST Seurantatutkimus. Ero on havaittavissa myös työttömien keskuudessa, joskin tutkimukseen osallistuneiden työttömien määrän vähäisyys aiheuttaa tilastollista epävarmuutta. Työssäkäyvien ja eläkeläisten keskuudessa sukupuolten väliset erot yksinäisyyden kokemuksessa ovat pieniä.

Viime aikoina on uutisoitu runsaasti tyttöjen mielenterveysongelmista, joihin yksinäisyyden kokemus kietoutuu läheisesti. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 34 ja pojista 8 prosenttia kokivat ahdistuneisuutta. Myös yksinäisyyden tunne oli tytöillä (21 %) poikia (9 %) yleisempää.

Tutkimustulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien yksinäisyys eroaa luonteeltaan toisistaan: Poikien on havaittu olevan useammin emotionaalisesti yksinäisiä, kärsivän siis luotettavan ystävän puutteesta. Vastaavasti tytöt ovat herkempiä sosiaaliselle yksinäisyydelle, joka kumpuaa ystäväverkostojen, kuten harrastusporukan, puutteesta.  

Tutkimme INVEST Seurantatutkimuksessa Suomessa asuvien hyvinvointia sekä mielipiteitä yhteiskunnan toiminnasta. Kyselyn avulla pystyimme selvittämään, näkyykö sukupuolten ero yksinäisyyden kokemuksessa myös täysi-ikäisillä opiskelijoilla, joita koettelevat elinkustannusten nousun lisäksi sosiaalisen median luomat paineet, esimerkiksi ulkonäön suhteen, sekä sotien ja ilmastonmuutoksen tuoma ahdistus. Lisäksi opiskelu merkitsee monilla nuorilla aikuisilla sosiaalisten piirien muutosta sekä mahdollisesti muuttoa paikkakunnalta toiselle, minkä vuoksi opiskelijat ovat haavoittuvaisia yksinäisyyden kokemukselle.

Eroa ei näy käytettäessä mittarina onnellisuutta tai elämään tyytyväisyyttä

Tulostemme mukaan yksinäisyys on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta tämä ero korostuu etenkin opiskelijoiden keskuudessa (Kuvio 1). Myös THL:n Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa vuonna 2021 havaittiin naisten kokevan miehiä useammin yksinäisyyttä. Selvä ero on havaittavissa myös työttömien keskuudessa, mutta tämä tulos sisältää tilastollista epävarmuutta johtuen työttömien vähäisestä määrästä aineistossamme. Sen sijaan työssäkäyvien ja eläkeläisten keskuudessa sukupuolten väliset erot yksinäisyyden kokemuksessa ovat pieniä.

Ero nais- ja miesopiskelijoiden kokeman yksinäisyyden välillä voi heijastaa sitä, että he kokevat yksinäisyyden eri tavoin. Opiskeluelämän tuoma muutos nuorten sosiaalisissa piireissä voi tarkoittaa juurikin sosiaalisen yksinäisyyden lisääntymistä, jolle naiset voivat olla miehiä haavoittuvampia. Naisilta voi siis puuttua miehiä useammin ystävyyssuhteiden ylläpitoon opiskelu- tai harrastusporukka, johon kuulua. Vaihtoehtoisesti erot nais- ja miesopiskelijoiden yksinäisyydessä voivat johtua siitä, että nuorten miesten on vaikeampi myöntää kyselyissä olevansa yksinäisiä. Lisäksi on ehdotettu, että naiset ovat miehiä alttiimpia sosiaalisen median luomille paineille, jotka voivat heijastua yksinäisyyden kokemuksena.

Vastaavia sukupuolten välisiä eroja ei havaittu, kun subjektiivisen hyvinvoinnin mittarina yksinäisyyden sijaan käytettiin esimerkiksi onnellisuuden tai elämään tyytyväisyyden mittareita.

Nuorten kokema yksinäisyys on vakava asia, joka voi pitkittyessään johtaa useiden kielteisten tekijöiden kasautumiseen. Tiedetään esimerkiksi, että yksinäisyys kytkeytyy muun muassa masennukseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Yksinäisyys voidaankin käsittää ns. terveyden sosiaalisena determinanttina, johon on edelleen syytä kiinnittää huomiota opiskelijaterveydenhuollossa. Yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä opiskelijajärjestöjen sekä -yhdistysten asema on keskeinen, sillä ne voivat tukea esimerkiksi toiselta paikkakunnalta muuttaneiden kiinnittymistä opiskeluyhteisöihin.

Seuraava INVEST Seurantatutkimus toteutetaan vuoden 2025 aikana. Tällöin pääsemme tutkimaan, kuinka yksilöiden yksinäisyyden kokemus on kehittynyt vuoden aikana, sekä kuinka erilaiset muutokset yksilöiden elämässä heijastuvat yksinäisyyden kokemukseen. Tutkimusryhmä haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita osallistumisesta tutkimukseen. Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa meitä tuottamaan arvokasta tietoa suomalaisten hyvinvoinnista.

Kuvio 1. Yksinäisyys työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan vuonna 2024. Luottamusvälit ovat 95 % luottamustasolla. Kuvion tulokset perustuvat lineaarisella regressioanalyysillä ennustettuihin UCLA3-yksinäisyysasteikon pistemääriin. Mallissa on huomioitu lisäksi vastaajan ikä, koulutus sekä parisuhdeasema. UCLA3-yksinäisyysasteikko on muodostettu kolmen kysymyksen pohjalta: Kuinka usein sinusta tuntuu, 1) että sinulta puuttuu seuraa, 2) että sinut on jätetty ulkopuoliseksi ja 3) että olet eristyksissä muista? Vastausvaihtoehdot olivat harvoin, joskus ja usein.

Kirjoittajat:
Markus Laaninen, väitöskirjatutkija, tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST
Mikko Niemelä, sosiologian professori, tutkimuskeskus ja lippulaiva INVEST

Uutisointia aiheesta:

Tutkimustietoa: