Tutkimustiimi

Projektin johtaja:

Professori Taina Syrjämaa:

Taina Syrjämaa on yleisen historian professori. Hän on tutkinut laajasti 1800- ja 1900-luvun yhteisöjä ja on erikoistunut ihmisten ja eläinten vuorovaikutuksen historiaan. Eläinten ja ihmisten jaettua historiaa käsittelevissä tutkimuksissaan Syrjämaa on erikoistunut kesyihin eläimiin ja hän on myös kehittänyt lajienvälisen historian metodologiaa. Hän on myös johtanut Suomen Akatemian johtamaa “Animal Agency in Human Society: Finnish Perspectives 1890–2040”-projektia 2014–2018.

 

Keskeinen teema Syrjämaan tutkimuksessa on edistysuskon historia erityisesti popularisoinnin ja näyttelyiden kautta esitetty edistysusko. Oletettu edistys on liitetty teknologisoitumiseen, kulutuskulttuurin muodostumiseen ja urbanisaatioon, jotka kaikki liittyvät oleellisesti ihmisten muuttuneisiin asenteisiin ja toimintaan ei-inhimillisiä eläimiä ja luontoa kohtaan. Tässä projektissa Taina Syrjämaa tutkii erityisesti tätä historiallista prosessia, jossa elävät eläimet tehdään näkymättömiksi modernissa ja nykyisessä tuotantotaloudessa.

Julkaisuja: https://research.utu.fi/converis/portal/Person/744090

 

Tutkijat:

Professori Marja Jalava:

Marja Jalava työskentelee kulttuurihistorian professorina Turun yliopistossa. Hän on erikoistunut pohjoismaiden aatehistoriaan 1800-luvulta 1900-luvulle. Yksi hänen keskeisimpiä tutkimusintressejä on modernin subjektiivisuuden muodostuminen ja modifikaatio keskittyen erityisesti ihmisten eettiseen suhtautumiseen toisiaan, muita eläviä ja muuta ympäristöä kohtaan. Hän on tarkastellut edistysuskoa ja sosiaalista manipulaatiota sotienjälkeisen pohjoisen hyvinvointivaltion kontekstissa.

Tässä projektissa Jalava keskittyy ihmisten ja eläinten suhteen muodostumiseen kasvavan lihankulutuksen näkökulmasta Suomessa 1870-luvulta eteeenpäin. Kasvavasti teollistuvan maataloustuotannon menetelmät ja sodan jälkeinen muutos pienimuotoisesta maanviljelystä suurempiin tuotantoyksikköihin huomioiden keskeinen kysymys Jalavan tutkimuksessa on, miten lihan käyttö, julkinen näkemys eläimistä ja arjen elintavat ovat muuttuneet tutkittavan ajanjakson aikana. Kriittisesti analysoiden miten eläimiä on objektisoitu ja hyödynnetty ruokateollisuudeen tuotanto- ja kulutuskäytännöissä sekä taloudellisessa diskurssissa, hänen tutkimuksensa liittyy laajempaan kestävyyden määrittelyyn, joka sisältää myös eläinetiikan ulottuvuuden.

Julkaisuja:

 

FT Taija Kaarlenkaski:

Taija Kaarlenkasken tausta on folkloristiikassa ja kulttuurisessa eläintutkimuksessa. Hän on erikoistunut ihmisen ja karjan suhteeseen ja historiaan suomalaisessa maidontuotannossa. Kaarlenkasken aiemmassa Suomen Akatemian 2016-2019 rahoittamassa tutkimusprojektissa hän tutki teknologisoitumisen ja modernisaation vaikutksia karjanhoitoon ja näistä seuraavaa ihmisten ja eläinten suhdetta Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle. Teoreettisesti häntä kiinnostavat posthumanismi ja uusmaterialismi sekä sukupuolentutkimuksen näkökulmien tarkastelua ihmisten ja eläinten suhteen tutkimuksessa. Tässä projektissa Kaarlenkaski jatkaa aiempaa tutkimustaan teknologisoituneesta maitotaloudesta, kiinittäen huomiota monitahoisiin suhteisiin ihmisten, eläinten ja teknologian välillä. Hän tarkastelee lisäksi kulttuurisia, poliittisia, kansallisia ja taloudellisia merkityksiä, joita Suomessa liitetään maitoon ja maidon kulutukseen.

Julkaisuja:

 

FT Otto Latva:

Otto Latva on ihmisten ja eläinten välisiä suhteita käsittelevään tutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan keskittynyt historioitsija ja monilajisen historian dosentti. Hän on aiemmissa tutkimuksissaan erikoistunut ihmisten ja merieläinten sekä nilviäisten historialliseen suhteeseen. Latva on kuitenkin tutkinut myös turkiseläinten ja ihmisten jaettua menneisyyttä. Latvan keskeisimpiä kiinnostuksen kohteita ovat merkityksenantoprosessit sekä lajienvälinen historia. Hän on myös erikoistunut digitaalisen historiantutkimuksen menetelmiin. Tässä projetkissa, Latva keskittyy ihmisten ja turkiseläinten jaetun menneisyyden tutkimukseen mutta myös ihmisten ja viljeltyjen kalojen historialliseen suhteeseen.

Publications:

 

Professori Markku Lehtimäki:

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. Hänen asiantuntemusalueitaan ovat kertomuksen teoria, visuaalinen kulttuuri, ekokritiikki ja amerikkalainen kirjallisuus. Hänen tutkimusprojektejaan ovat olleet Suomen Akatemian rahoittamat ”Luonnollinen narratologia, kognitiivinen poetiikka ja ekokritiikki” (2009–2011) ja ”Pohjoisen muuttuva ympäristö: Kulttuuriset representaatiot ja veden käyttötavat” (2017–2021) sekä Koneen Säätiön rahoittama ”Romaanin tieto: Kirjan ja kirjailijan muuttuvat roolit yhteiskunnassa” (2022–2024).

Lehtimäen kontribuutio tässä projektissa liittyy luonnon ja kertomusten suhteeseen erityisesti muuttuvaa pohjoista ympäristöä käsittelevässä kaunokirjallisuudessa, keskittyen erityisesti veden historiallisiin, kulttuurisiin ja materiaalisiin ulottuvuuksiin. Tutkimuksessa esitetään, että kertomusmuotoa tarvitaan ilmastonmuutoksen ja muiden laajamittaisten ilmiöiden tuomiseksi inhimillisen kokemuksen tasolle. Uudemmassa ympäristökeskeisessä kertomuksen teoriassa korostetaan myös sitä, kuinka niin inhimilliset kuin ei-inhimilliset mielet ja kokemukset ovat osa sitä ympäristöä, jossa ne toimivat, ja kyseinen osatutkimus kytkeytyy tähän lähestymistapaan.

Publications:

 

FM Eeva Nikkilä

Eeva Nikkilä on opiskellut historiaa ja hänen pro gradu -työnsä keskittyi eläinhistoriaan. Hän kirjoitti sen suomalaisten maanviljelijöiden ja heidän eläinteen suhteesta 1800-luvun lopulla sekä siitä miten eläinten kanssa työskentelevät ihmiset kunnioittivat niitä maatalouden muutoksessa. Hän kerää ja etsii aineistoja projektin käyttöön.

 

 

 

 

Apulaisprofessori Tuomas Räsänen:

Tuomas Räsänen on ympäristö- ja eläinhistorian dosentti. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt tutkimaan 1900-luvun jälkipuolen ympäristökriisien syitä ja seurauksia. Räsänen on kiinnostunut erityisesti ympäristöliikkeen, ympäristötieteiden historian ja luonnonsuojelun historian tutkimuksesta. Tässä projektissa hän tutkii suomalaista kalastusta kalastustutkimuksen ja -politiikan näkökulmasta.

 

 

Julkaisuja:

FM Helinä Ääri:

Helinä Ääri työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Hänen kotimaisen kirjallisuuden alan väitöstutkimuksensa käsittelee broilereita ja broilerintuotantoa suomalaisessa proosafiktiossa ja sarjakuvassa. Hän tarkastelee erityisesti sitä, millaisina broilerit kirjallisuudessa esitetään – ruokana, kanoina, jätteenä tai jonain muuna. Proosafiktion ja sarjakuvan broilerien lisäksi Ääri on laajasti kiinnostunut kanojen ja ihmisten yhteiselosta, kanoja koskevista kulttuurisista käsityksistä ja kanakuvauksesta kirjallisuuden eri lajityypeissä. Tässä projektissa hän jatkaa kanojen ja ihmisten välisten suhteiden tarkastelua keskittyen 1900-luvun kananhoito-oppaisiin. Äären erityisenä kiinnostuksenkohteena on se, miten oppaissa näkyy sekä kanojenpidon teollistuminen että sen rinnalla elävä pienkanalaperinne.

Julkaisuja:

FM Tiina Ollila:

Tiina Ollila työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Hänen väitöstutkimuksensa käsittelee tuotantoeläinten teurastamista. Tutkimus käsittelee tuotannossa pidettävien eläinten teurastukseen liittyviä käytänteitä ja diskursseja. Hän tarkastelee teurastamista piilossa olevana työnä ja epäeläimellistämisen prosessina, johon kytkeytyy ihmistunteiden etäännyttäminen ja ei-inhimillisten tunteiden sivuuttaminen. Väitöskirjan tavoitteena on tuottaa monista näkökulmista tietoa teurastamotyön käytänteistä, siihen opastamisesta sekä ihmisen ja muunlajisen eläimen suhteesta. Ollila haluaa avata keskustelua siitä, miten teuraseläimyyttä tuotetaan ja millainen toimijuus tai näkyvyys eläimelle prosessissa muodostuu.

Julkaisuja: