Ajattelurutiini
Ajattelurutiinit ovat systemaattisesti käytettäviä työtapoja ja menetelmiä ajattelutaitojen opettamisessa. Treenaa ajattelua -välineissä olevia materiaaleja ja menetelmiä voidaan myös käyttää rutiininomaisesti opetuksessa. Työtapojen syvällinen omaksuminen ja harjoittaminen auttaa oppilaita kehittymään itsenäisemmiksi ajattelijoiksi. Näin rutiinit mallintavat, kehittävät ja antavat tilaa ajattelun kehittymisessä. Ajattelurutiineja voidaan opetuksessa käyttää ajatusten, ideoiden ja ongelmien
- esittelyyn ja tarkasteluun
- yhdistämiseen, vertailuun ja järjestämiseen sekä
- perusteelliseen syventymiseen
Rutiinit tuovat näkyväksi ajattelua ja strategioita. Esimerkkinä ajattelurutiineista on helposti toteutettava Katso-mieti-ihmettele -työtapa.
Katso-mieti-ihmettele
Harjoituttaa: tarkka katsominen, keskittynyt havainnointi, eri näkökulmien huomaaminen, perusteleminen, kysymyksien tekeminen, ajatusten kertominen ja toisten kuunteleminen.
Materiaali: kuva (joko heijastettuna tai yksi per pari) tai esine. Sen pitäisi olla mielenkiintoinen ja sisältää yksityiskohtia, jotka eivät ole heti selviä. Se voi liittyä johonkin uuteen opittavaan asiaan.
Tehtävä: Kuvan tai esineen tarkkaa katsominen kolmessa vaiheessa. Sopii hyvin jakson aloitukseen.
Ajattelu ja työskentelytaidot: Ennen tehtävää voi näyttää oppilaille, mitä ajattelutaitoja ja työskentelytaitoja he tulevat käyttämään tehtävän eri vaiheissa. Esimerkkejä niistä on annettu jokaisen vaiheen selostuksen yhteydessä. ’Pilvet’ ja lauseet voivat olla konkreettiset apuvälineet.
Aloitus: Anna oppilaille tarpeeksi aikaa tarkastella kohdetta muutaman minuutin ajan ilman keskustelua. Joskus kirjallinen yksityiskohtien listaaminen voi tuntua oppilaasta rasittavalta ja varsinainen tarkastelu jää lyhyeksi. Tehtävän aikana oppilaat voivat tehdä muistinpanoja tai lopussa voi kirjata kysymyksiä ylös.
- KATSO: Pyydä oppilaita kertomaan mitä näkevät, ei tulkita vielä nähtyä. Voidaan jakaa huomioita parin kanssa (ajattele-keskustele-jaa).
Arvioidaan kehittymistä yksityiskohtien näkemisessä.
Bloomin verbit: nimetä, kuvailla, listata, luetella, kirjata
Työskentelytaidot: uskallan kertoa kohteesta huomaamani asian, keskityn kuuntelemaan muita hyvin
- MIETI: Mistä kohteessa on kysymys? Mitä tämä kohde saa meidät ajattelemaan? Mitä muuta huomaat vielä? Mikä saa sinut ajattelemaan noin? Kannustetaan oppilaita perustelemaan olettamuksiaan kuvasta löytyvän faktan avulla. Ohjataan oppilaita harkitsemaan vastauksiaan ja siirtymään pois arvaamisesta tai ilman perusteita olevista mielipiteistä. Miten otsikoisit kohteen asian?
Arvioidaan perusteluja esitetyille asioille. Miten hyvin kohteesta löydettyä informaatiota käytetään perusteluissa. Pääsevätkö oppilaat irti omista mielipiteistään ja olettamuksistaan, joille ei löydy perusteita kohteesta.
Bloomin verbit: kertoa omin sanoin, selittää, perustella, tulkita
Työskentelytaidot: uskallan kertoa kohteesta huomaamani asian, keskityn kuuntelemaan muita hyvin
- IHMETTELE: Mitä jäät ihmettelemään/ pohtimaan tarkastelun ja ajatusten jälkeen? Voidaan tuottaa laajempia kysymyksiä tarkasteltavaan kohteeseen liittyen.
Arvioidaan esiin tuotujen asioiden laajuutta ja luovuutta. Oppilaiden kysymykset ja ihmettelyn aiheet kertovat heidän ymmärryksestään käsiteltävästä kohteesta ja voivat johtaa tiedonhakuun.
Bloomin verbit: tutkia, päätellä, löytää uusi ongelma
Työskentelytaidot: arvostan muiden mielipiteitä, perustelen asiaani, uskallan kertoa ajatuksiani, kommentoin toisen asiaa rakentavasti
Jaa ajatuksia
Jaetaan ajatuksia jokaisen vaiheen jälkeen muiden kanssa. On suositeltavaa dokumentoida vaiheiden tuotoksia yhteisesti. Asian ymmärrys laajenee yhteisen keskustelun avulla. Oppilaat hyötyvät yhteisestä jakamisesta ja ymmärrys kohteesta kasvaa.
Työskentelytaidot: pohdin mitä haluan oppia/miten haluan oppia, arvioin omaa työskentelyä/tavoitteen saavuttamista
Miten tätä rutiinia voisi soveltaa omaan opetukseen?
Ajattelurutiineja (Making Thinking Visible: Ron Ritchhart, Mark Church, Karin Morrison, 2011)