Kaikki digimarkkinointi ei ole kaikki markkinointi

Turun Kauppakorkeakoulu järjestää kaksipäiväisen Digi-do digi-day II -digimarkkinoinnin seminaarin (jonnet ei tiedä mistä nimi tulee) johon minut on pyydetty puhumaan.

Hieman poikkeuksellisesti aiheekseni ei olekaan annettu markkinoinnin mittaamista, vaan digimarkkinoinnin kanavat ja ulkoistetun kompetenssin hallinta.

Samalla tulin miettineeksi digimarkkinoinnin kanavia itselleni vähän uudella tavalla. Aloittaen vanhanaikaisesti alusta.

Mitä markkinointi ja digimarkkinointi on?

Tavallinen markkintointi on 1960-luvulta lähtien esitetty markkinointimixinä, joka muodostuu neljästä P-kirjaimella alkavasta osa-alueesta. Tämän E. Jerome McCarthyn (ei siis Kotlerin keksintö) klassisen 4P:n mukaan tarkasteltuna markkinoinnin työkalut koostuvat näistä neljästä tekijästä

1. Product – tuote
2. Price – hinta
3. Placement – sijainti ja jakelu
4. Promotion – mainostaminen

Viime aikoina on esitetty huolestuneita käsityksiä siitä, että digimarkkinointi olisi jotenkin unohtanut 3/4 markkinoinnin tehtävistä. Sillä jos markkinointi ei ole pelkkää mainostamista, miksi digimarkkinointi olisi pelkkää digimainostamista?

Digimarkkinoinnin tuote (product)

Tuote voi edelleen olla

• fyysinen (kengät)
• digitaalinen (ohjelmisto)
• jotain näiden väliltä (elokuvalippu)
• abstrakti (konsultointipalvelu).

Se voi olla itsenäinen tuote tai toisen tuotteen ilmainen tai maksullinen lisäosa.

Ehkä paras esimerkki konkreettisen ja fyysisen tuotteen digitaalisesta lisäosasta on Suunto Sports Tracker -ohjelmisto.

Sen lisäksi, että seurantaohjelmisto näyttää miten sykemittarin arvot ovat viime aikoina kuljeskelleet, se voi myös sijoittaa arvot kartalle. Kartta puolestaan voi olla todellinen tai sosiaalinen. GPS-paikannus kertoo missä käyttäjä on kulkenut ja kuinka lujaa. Suoritukset voi jakaa suosikkisomekanavaan tai ohjelmistossaa voi olla oma käyttäjäyhteistö sisäänrakennettuna.

Sports Tracker on alunperin suunniteltu Suunto sykemittarien lisäpalveluksi, mutta nykyään sitä käyttää myös monet sellaiset, joilla ei ole sykemittaria laisinkaan. Joskus voikin olla hyvin epäselvää kumpi on päätuote ja kumpi sivutuote.

Vaikka ohjelmisto onkin tässä fyysisen tuotteen lisäosana, voi sykemittari puolestaan olla lisäosana jollekin ohjelmistolle. Joskus voi olla hyvinkin epäselvää kumpi on päätuote ja kumpi sivutuote.

Digimarkkinoinnin tulevaisuuden haaste tuotteiden osalta on nimenomaan jatkaa fyysisen tuotteen käyttökokemusta. Viinipullo ei maksa ravintolassa Alkoa enemmän veron vuoksi, vaan ravintolamiljöön ja asiantuntevan tarjoilijan vuoksi. Ravintolaympäristö täydentää varsinaisen juoman ja ruuan kokemusta. Digitalisaatio täydentää ruuan kokemusta kotona lähinnä Pirkan reseptikirjastolla, vaikka tekniikka mahdollistaisi monet muutkin sovellusvaihtoehdot.

Digitalisaation tuotetta täydentävä osuus voi jopa pelastaa kuolevan liiketoiminta-alueen.

Digimarkkinoinnin hinta (price)

Kun olin töissä valokuvaustarvikeliikkeessä (eli kamerakaupassa) myymälään käveli ajoittain sisään ihmisiä, joilla ei vielä ollut digikameraa. Vanhasta filmikamerasta digitaaliseen siirtyminen tuntui vaikealta ja tuntemattomalta ajatukselta. Ehkä koko kameraa ei käytetty kovinkaan paljoa ja digikamera tuntui hömpötykseltä. Näille ihmisille tuli usein sanottua, kuinka halpaa digikameran filmi oli. Yhden 24 kuvan filmirullan kehityksellä sai helposti satakunta kuvaa tiedostosta.

Digitaalisuus murtaa hinnoittelua kaikkialla. Kun investoidun teknologian hinta on kuitattu, lopputuotetta voi yleensä monistaa lähes loputtomasti tai melkein ilmaiseksi.

Yhtenä hintoja suurimmin musertavana tekijänä on tiedonvaihdon nopeuden suhde omistajuuteen. Koska tieto liikkuu niin nopeasti, jälleenmyyjällä ei tarvitse olla tuotetta varastossaan niin paljoa tai ollenkaan.

Tässä kohtaa tavataan sanoa, kuinka maailman suurin taksiyhtiö ei omista autoja tai suurin majoitusyhtiö ei omista kiinteistöjä. Mutta ei tarvitse katsoa edes näitä hype-ilmiöitä. Esimerkiksi kotimaisessa kuluttajakaupan varastossa ei välttämättä ole paljoakaan kaupan omistamia tuotteita, vaan ne on edelleen valmistajan omistamia. Kauppa ostaa niitä sitä mukaa kun onnistuu myymään. Kaupan kannalta ajateltuna hävikki laskee ja pääomaa on vähemmän sidottuna tuotteisiin. Teoriassa voisi siis myös laskea yksittäisen tuotteen hintaa.

Myös loppukäyttäjä voi olla ostamatta tuotetta omistaakseen, vaan maksaa vain sen käyttöoikeudesta. Hän voi lisäksi maksaa siitä yhden kerran, määräajasta tai käyttöperusteisesti. Kullakin maksuvaihtoehdolla voi taas olla omat omistamiseen liittyvät liikkumavaransa.

Digimarkkinoinnin sijainti ja jakelu (placement)

Tämä menee niin limittäin tuotteen ja hinnan kanssa, että ei välttämättä tarvitse kovin syvällistä omaa tarkastelua. Digimarkkinoinnin kannalta katsottuna asiakas-yritys-pari voi olla läsnä missä tahansa. Tarvitaan vain internetyhteys, joita nykyisten pöytätietokoneiden ja puhelimien lisäksi tulemme entistä enemmän näkemään myös autoissa, ruohonleikkureissa, kodeissa ja lemmikeissä.

Koska merkittävä osa edes osittain digitaalisen tuotteen asiakaskokemuksesta syntyy ohjelmistoissa, on tuotteen logistiikka mullistunut. Tuotetta ei tarvitse enää valmistaa vaan sen voi monistaa. Se on fyysisesti pienempi ja siten edullisempi sekä varastoinniltaan että kuljettamiseltaan. Joitain fyysisiäkään tuotteita ei tarvitse enää valmistaa ja kuljettaa, vaan ne voidaan tulostaa ostajan päässä.

Digimarkkinoinnin mainostaminen (promotion)

Vaikka kaikissa ylläolevissa on suunnattomasti potentiaalia, digimarkkinointi yleensä jää pelkkään mainostamiseen. Todetaan että yrityksellä on verkkosivut, johon ohjataan liikennettä eri digimarkkinointikanavia (sic) hyödyntäen. Ja niitähän riittää.

Ennen kuin mennään itse kanaviin, palaan promootion kohteeseen eli verkkosivuihin. Ja yhteen lemmikkikysymyksistäni:

Mikä on yrityksen verkkosivuston tarkoitus?

Minulla on ollut tapana suututtaa kuulijat sanomalla, ettei heidän hartaudella työstämällään verkkosivustolla ole tarkoitusta.

Nykyään rajaan väittämästä yleensä verkkokaupat pois ja tarkennan tarkoituksen liiketoiminnalliseksi tarkoitukseksi. Aivan liian usein kuulee vastauksia, joiden mukaan sivuston tarkoituksena on

• jakaa ajankohtaista ja
• hyödyllistä tietoa
• yrityksen sidosryhmille.

Kuitenkaan vastaaja ei yleensä osaa määritellä sidosryhmää tai hyödyllisyyttä. Eikä tietenkään sitä, milloin tehtävä on täytetty.

Sanottakoon se vielä yksinkertaisesti: Yrityksen verkkosivuston tarkoitus ei välttämättä ole sama kuin yrityksen tarkoitus. Kannattaakin vaihtaa sanan verkkosivusto tilalle sana digipresenssi.

Digipresenssin tarkoitus on

1. myydä tuotetta tai välillisesti mahdollistaa myyminen
2. synnyttää tuotteelle riskiä suurempi arvo
3. edistää yrityksen ja asiakkaan välistä suhdetta tai
4. oppia asiakkaasta

Näistä helpoiten hahmotettavissa on myyminen verkkokaupassa. Mutta myös muilla verkkosivuistoilla tapahtuu myyntiä joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi tarjouspyynnön muodossa. Riski-arvo-akselin kääntäminen on käytännössä markkinointiviestintää, suhde syntyy vuoropuhelusta ja asiakkaasta oppiminen perustuu erilaisiin kyselyihin, joista on avoimia ja osa salaisia.

(Erilaiset kilpailut on hyvä esimerkki salaisista kyselyistä. Muistathan: jos et ole maksaja, olet tuote. En uskalla kuvitellakaan mitä kaikkea Pokemon Go -peli kerää ja tuottaa lavasteiden takana.)

Jos verkkosivuston tehtävä ei mahdu näihin, se ei ole tehtävä laisinkaan. Ajantasaisen tiedon jakaminen kun ei ole tehtävä, vaan työkalu.

Vasta kun olemme löytäneet verkkosivustolle liiketoiminnallisen tehtävän koko yrityksen markkinoinnissa, voimme edetä seuraavaan kysymykseen:

Mitkä ovat digimarkkinoinnin kanavia?

Yleisesti digimarkkinoinnin kanaviksi mielletään erilaiset mainoskanavat Google Adwordsista moninaisiin somekanaviin. Mutta koska juuri määrittelimme markkinoinnin olevan muutakin kuin mainostamista, digimarkkinoinnin kanaviakin on tarkasteltava toisella tasolla.

Digimarkkinointi ei siis oikeastaan tapahdu kanavan kautta vaan useassa välineessä eli mediassa.

Mediat puolestaan on tavattu jakaa

• omaan mediaan
• lainattuun mediaan
• ostettuun mediaan ja
• ansaittuun mediaan

Ansaittu media on toisten ihmisten vapaaehtoisia mainintoja sinusta ja yrityksestäsi. Ansaitsemme teollamme pienen palan jonkun toisen tontista ja värjäämme sen imagollamme. Ostettu media on sama asia, mutta rahaa tai muuta maksua vastaan. Ja oma media on tietenkin omilla kotisivuilla (tai mobiiliapplikaatiossa) olevaa materiaalia.

Lainattu media puolestaan käsitteenä vähän abstrakti ja tuntuu vaihtelevan vähän riippuen kirjoittajasta. Joidenkin mukaan oman materiaalin tuottaminen alustalle, joka ei ole omassa omistuksessa, on lainattua mediaa.

Käytännössä siis Facebookiin tehty postaus on lainattua mediaa, koska sinä et omista postausta saati alustaa jolla se on. Facebookin käyttöehtojen mukaan se omistaa kaiken siellä esitetyn materiaalin ja se voi milloin tahansa muuttaa sääntöjään siitä, kenelle postauksiasi näytetään. Tässä lainattua on siis enemmänkin väline, joskin myös sisältö tulee lainatuksi koska omistajuus vaihtuu.

Minun mielestäni lainattu media on joltakulta kolmannelta lainattua sisältöä.

Jos jaan jonkun tunnetun markkinointitahon julkaisun omalle yleisölleni (väittämättä sitä omakseni), lainaan alkuperäiseltä julkaisijalta sekä sisältöä, että pienen palan imagoa (haloilmiö). Tällöin minun lainaamani sisältö on tuon alkuperäisen julkaisijan ansaitsemaa mediaa.

Ei oikeastaan ole tärkeää, kumpi määrittely on oikein. Mutta on tärkeää ymmärtää digitalisaation luomat uudet lainalaisuusmahdollisuudet.

Web-analytiikan oletuskanavat

Google Analytics pitää kanavana sitä väylää, jota pitkin käyttäjä verkkosivustolle saapuu. Google Analyticsin oletuskanavat ovat

• Direct, suora liikenne
• Organic Search, normaali hakukoneliikenne
• Social, someliikenne
• Email, sähköpostiliikenne
• Paid Search, hakukonemainonnan liikenne
• Display, bannerimainonnan liikenne
• Referral, tavallisen linkin viittausliikenne

En suoraan sanottuna tiedä täsmälleen, mistä Google Analytics nämä päättelee.

Osa liikenteestä saapuu sellaisten linkkien kautta, joissa tämä tieto on erityisesti ja varta vasten lisätty parametreina urliin. Parametrit on normaalin osoitteen perässä kysymysmerkillä erotettuna. Esimerkiksi:

… osoite.fi/hauska-juttu?utm_medium=email …

Mutta suuri osa ei ole.

Tällaisen liikenteen osalta Google Analytics päättelee kanavan edellisen sivun eli viittaajan (referral) perusteella. Jostain latauksista referral-tieto jää teknisesti pois ja Google Analytics päättelee tämän erheellisesti suoraksi liikenteeksi.

Koska Google Analytics on asennettuna 12 miljoonalle nettisivulle, on näitä oletuskanavia luonnollista pitää lähtökohtana myös digimarkkinoinnin kannalta katsottuna.

Todelliset digimarkkinoinnin kanavat

Jos hyväksymme neljän P:n markkinoinnin kokonaisuudeksi myös digimarkkinoinnin puolella, voimme miettiä digimarkkinoinnin kanaviksi niitä väyliä, joissa digipresenssin neljä tarkoitusta täyttyy.

Käytännössä tarkoitukset toteutuvat kaikki yrityksen omalla verkkosivustolla tai sen (mobiili)applikaatiossa. Käyttäjä päätyy näihin kahdessa pääroolissa uutena tai palaavana käyttäjänä, mutta nämäkin jaotellaan yleensä useampaan vaiheeseen.

Usein käytetään ainakin näitä kahta mallia:

REAN-malli

• Reach
• Engage
• Activate
• Nurture

Hubspot Buyer’s Journey

• Awareness
• Consideration
• Decision

REAN-malli on alunperin Satama Interactiven kehittämä malli, jota sovelletaan erityisesti analytiikkapiireissä. Buyer’s Journey on Hubspotin kehittämän inbound-markkinointiratkaisun keskiössä. Kumpikin soveltaa omalla tavallaan yli satavuotiasta AIDA-mallia (Attention, Interest, Desire, Action).

Idea on, että alussa asiakas ei kunnolla tiedosta ongelmaansa saati ratkaisua siihen. Onkin yrityksen tehtävänä saada asiakas artikuloimaan tarpeensa ja olemaan päätöshetkellä jo niin tuttu, että ostopäätös kohdistuu juuri yrityksen tuotevalikoimaan.

Ja nyt alamme päästä niihin digimainostamisen eli digipromootion kanaviin, joita yleensä pidetään digimarkkinoinnin kanavina.

Mitä ovat digipromootion kanavat?

Digipromootio tapahtuu ”fyysisesti” missä tahansa kanavassa kohderyhmän kulkureitillä. Tyypillisiä kanava-alustoja ovat

• Hakukoneet (Google, Bing..)
• Somekanavat
  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin ym..
• Kumppanuussivustot
  • Google Display Network (GDN)
  • Sanoma-konserni ym..
• Sähköposti
• Mobiililaitteet

Alustoilla käytettävä metodi vaihtelee hiukan sen mukaan onko kohteena uusi vai vanha käyttäjä, tai missä ”psykologisessa” vaiheessa (REAN/Buyer’s Journey) käyttäjä on.

Kuvallinen bannerimainonta ei tähtää konversioon

Bannerimainontaa voi tehdä esimerkiksi Google Display Networkissa, Sanoma-konsernin sivustoilla, Facebookissa tai oikeastaan millä tahansa verkkosivustolla.

Bannerimainontaa ei sellaisenaan todennäköisesti koskaan käytetä tuomaan sivustolle liikennettä. Siksi se jopa hinnoitellaan näkymisen perusteella (cost-per-millenia (CPM), tuhat näyttökertaa). Koska eri bannerialustojen laatu on kirjava, voi yhdestä CPM:stä joutua maksamaan mitä tahansa 5-100 euron välillä.

Tämä on siis täysin brändäävää ja awareness-vaiheeseen osuvaa mainontaa. Konversion kannalta se käytännössä täysin tehotonta.

Kuvallisen bannerimainonnan tehottomuus perustuu paitsi siihen, että se useimmiten on monitorin näyttämän kuva-alueen ulkopuolella, myös siihen, että nykyihmisen kohtaama ärsykemäärä on niin suuri, ettei hän erityisesti enää näe mainoksia ympärillään.

Ellei joku muistuta niistä.

Tällöin ollaan ns uudelleenmarkkinoinnissa (remarketing, retargeting). Ja kuten tavallista, näitäkin termejä käytetään milloin mihinkin tarkoitukseen.

Uudelleenmarkkinoinnissa mainoksia näytetään juuri niille henkilöille, jotka ovat hiljattain käyneet kyseisen yrityksen kotisivuilla. Mukaan yleensä otetaan ne ihmiset, jotka eivät vielä tehneet siellä mitään. Ja vielä fiksumpaa on näyttää ihmiselle mainosta sellaisesta tuotteesta, jota hän juuri hetki sitten ei hylännyt.

Vaiheiden osalta uudelleenmarkkinointi voi olla mitä vain. Pitäisin sen silti ostomatkan tietoisuusosassa, mutta REAN-mallissa parhaimmillaan jopa nurturena. Tässä kohtaa nimittäin kuvaan tulee jälleen alusta, jolla ollaan.

Jollain satunnaisella verkkosivustolla ei ole työkaluja muuhun kuin siirtää käyttäjä verkkosivustolle. Facebookin kaltaisessa somekanavassa kohdehenkilö voi konvertoitua jo suoraan Facebookin omassa käyttöliittymässä esimerkiksi sivuston tykkääjäksi, arvonnan osallistujaksi (engage) tai jopa tuotteen ostajaksi (activate).

Juuri tämän monimuotoisuuden vuoksi digimarkkinointia ei saa pitää pelkkänä digipromotoimisena.

Hakukonemarkkinointi palvelee tarpeen määrittelyä tai ratkaisua

Hakukoneessa näkyvyyden laukaisee käyttäjän sille antamat hakusanat. Käyttäjällä on yleensä jokin tarve, jolle hän saattaa tietää kysymyksen tai jopa vastauksen.

Hakusanat voivat kuvata

• ongelmaa tai oiretta: ”outo näppylä poskessa”
• ongelman kysymystä tai diagnoosin varmistusta: ”miten akne ilmenee”
• kysymyksen vastausta tai prognoosin ehdotusta: ”aknen hoitomuodot”
• vastauksen ratkaisua tai tuotetta: ”eucerin hinta”

Valitettavan suuri osa hakukonemarkkinoinnista kohdistuu tuohon viimeisimpään, ilmeisimpään, pinnallisimpaan ja aivan varmasti myös kilpailtuimpaan vaiheeseen.

Hakukoneessa voi näkyä kahdella tapaa.

Hakukoneoptimointi (search engine optimization, SEO) työstää luonnollista eli orgaanista hakukonenäkyvyyttä. Hakutulossivulla näkyy sitä paremmin, mitä parempaa ja luotettavampaa sisältöä sivustolta löytyy.

Käytännössä sivun tulee sisältää sanoja, jotka vastaavat käyttäjän tekemään hakuun, ja siihen tulee johtaa mahdollisimman paljon hyviä linkkejä muilta sivustoilta.

Hakukonemainonta (search engine marketing, SEM) yrittää lisätä näkyvyyttä maksamalla siitä. Hakutulossivulla näkyy sitä paremmin, mitä enemmän on valmis näkyvyydestä maksamaan. Mainos on käytännössä linkki mainostajan yksittäiselle verkkosivulle.

Hakukone suorittaa sekunnin murto-osissa huutokaupan kaikkien niiden tahojen välillä, jotka haluavat mainoksensa näkyvän käyttäjän tekemällä haulla. Mitä enemmän maksaa ja mitä laadukkaampi mainostettu sivu on, sitä korkeammalle pääsee.

Hakukonemainonta on hyvin konversio-orientoitunutta, ja mainoksesta maksetaan vasta, kun joku klikkaa mainosta. Toisaalta, Google laskee pikkuhiljaa sellaisten mainosten sijoitusta, joita ei klikata lainkaan tai joista palataan suoraan takaisin. Yhden klikkauksen hinta voi olla esimerkiksi euron hakusanan kilpailutilanteesta riippuen.

Sähköposti on sitouttavaa suoramarkkinointia

Mummot Tohmajärvellä muistavat, kuinka Yves Rocher lähetti heille kauneudenhoitoon liittyviä kirjeitä omakätisellä allekirjoituksella. Sähköpostimarkkinointi on teoriassa sama asia, mutta sen todellinen käyttötarkoitus on täysin erilainen.

Sähköpostimarkkinointi on järkyttävän halpaa. Mutta aivan yhtä järkyttävän tehotonta. KLIKKAA JA TWIITTAAMinulle tulee ajoittain asiakkaita pyytämään sähköpostimarkkinointia. Pitäisi jostain saada tuhat sähköpostiosoitetta (Tohmajärven mummoja), joille mainostaa milloin mitäkin tuotetta. Aika on kuitenkin ajanut tämän metodin ohitse eikä jäljellä ole enää edes autiokaupunkia.

Normaalin sähköpostikampanjan avausprosentti on noin 10-20%. Tarkoittaa siis että tuhannesta vastaanottajasta vain 100-200 näkee viestin. Sillä ei paljoa brändäystä vielä rakenneta.

Klikkausprosentti on 2-3% eli vain 20-30 ihmistä saadaan siirtymään verkkosivustolle. Ja kun verkkosivuston oma konversio on (sähköpostin ennakkotyö huomioonottaen) ehkä 10%, saadaan lopulta vain 2-3 ostotapahtumaa.

Ostettujen osoitteiden sähköpostikampanja siis hukkaa yli 99% resursseista! KLIKKAA JA TWIITTAAToisaalta sähköpostiosoitteiden hankkiminen on sähköpostimarkkinoinnissa yleensä se kallein vaihe (esim. 0,50€/kpl), joten plussalle pääsee muutaman kierroksen jälkeen.

Moderni – ja edelleen tehokas – sähköpostimarkkinointi edellyttää olemassaolevaa suhdetta asiakkaaseen. Käytännössä siis asiakas itse pyytää päästä suoramarkkinoinnin kohteeksi.

Tämä tapahtuu esimerkiksi liittymällä uutiskirjelistalle tai tilaamalla sähköpostikurssi tai rekisteröitymällä palveluun. Tällaisessa tilanteessa jopa klikkausprosentti saadaan nostettua kaksinumeroisiin prosenttilukuihin.

Sähköpostimarkkinointi kuuluu erityisesti nurture-vaiheeseen, mutta myös uudelleenmarkkinointina activate- ja consideration-vaiheissa.

Johtuen siitä, että sähköpostiosoite saadaan asiakkaalta itseltään, sähköpostimarkkinoinnin luonne on vahvasti jälkimarkkinoinnillinen, vaikka se kronologisesti tapahtuisikin ennen ostopäätöstä. Asiakasta siis työnnetään yhden päätöksen jälkeen kohti seuraavaa päätöstä.

Jostain syystä todellinen jälkimarkkinointi on erittäin harvinaista.

Sisältömarkkinointi on mainostusta epämainoksilla

Sisältömarkkinointi on erityisesti alkuvaiheen markkinointia, jossa tuote ja ongelma johon se tarjoaa ratkaisun tuodaan esille. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on yleensä luoda tai rikkoa mielikuvia ja erityisesti mielleyhtymiä eli assosiaatioita.

Sisältömarkkinointia voidaan tehdä yrityksen kotisivuilla, jolloin se vaikuttaa hakukonenäkyvyyteen ja voi parhaimmillaan ”vuotaa” sosiaaliseen mediaan (ansaittu media). Sisältömarkkinointia voidaan tehdä myös ns natiivimainontana, eli tavallista artikkelia muistuttavilla julkaisuilla, missä tahansa eri medioassa. Natiivimedioita voi olla niin tavalliset mediamediat (esimerkiksi aikakausilehtien kotisivut) kuin suosikkibloggaajien blogitkin.

Luonnollinen media tehdä sisältömarkkinointia on eri sosiaalisen median kanavat. Yrityksen tekemä Facebook-postaus on sisältömarkkinointia, eikä sen välittömänä tavoitteena välttämättä ole johtaa liikennettä yrityksen verkkosivustolle.

Tekstuaalisen sisältömarkkinonnin lisäksi yritys voi tehdä kuviin perustuvaa sisältömarkkinointia esimerkiksi Instagramissa ja Pinterestissä. Youtube-videoiden (ja myöhemmin Wistia- ja Vimeo-videoiden) tekeminen oli luonnollinen jatkumo. Videoissa on myös saatettu tehdä perinteistä tuotesijoittelumainontaa.

Tällä hetkellä sisältömarkkinoinnin polttopisteessä on erilaiset reaaliaikaisuutta hyödyntävät videoratkaisut kuten Periscope (omistajana Twitter), Facebook Live ja SnapChat.

Seuraava uusi kehitysvaihe on mobiilimainonta

Erilaisia push-ilmoitusten mainonnan aikakautta ollaan odotettu jo siitä asti kun tekstiviestit yleistyivät. Suomessa ei ole juuri koskaan koettu sellaista kaupallista SMS-promootioiden tulvaa kuin esimerkiksi kaukoidässä, missä tekstiviestit ovat jo niin mainonnan saastuttamia, ettei niitä käytetä edes kavereiden kesken.

Suomessakaan push-ilmoituksia ei todennäköisesti tulla tekemään testiviestien kautta, vaan muiden applikaatioiden eli tutummin äppsien kautta.

Näennäisesti viaton sovellus voi tarjota mainostajalle takaportin puhelimeesi. Kun kuljet tiettyihin GPS-koordinaatteihin, tuo sovellus tarjoaa ilmoituksen sovelluksen ulkopuolella, vaikka sovellus ei olisi edes päällä.

Ilmoitus on jonkinlainen kehoitus siirtyä verkkosivustolle tai hyväksyä jokin transaktio. GPS-painannuksen lisäksi mainonta voidaan laukaista toisten puhelinlaitteiden läsnäolon perusteella tai erillisten majakoiden laukaisemana. Tai kaikkien näiden yhdistelmänä.

Markkinoija voi esimerkiksi liittää yhdessä ravintolassa olevat ihmiset yhteen tai useampaan ryhmään ja toteuttaa heillä jonkin markkinointitempauksen. Vielä kun tähän liitetään lisätty todellisuus (augmented reality) ja pelillistäminen (kuten Pokemon Go), muuttuu mobiilimarkkinointi jatkuvaksi tarjousten ja vouchereiden metsästämiseksi.

Kannattaa katsoa Keiichi Matsudan tulevaisuutta visioima Hyper Reality -video (kesto noin 6 minuuttia).

Digimarkkinointi on siis paljon muutakin kuin digimainostamista. Digimarkkinointi on digitalisaation esittämä haaste koko markkinoinnille. Digimarkkinointikanavia ovat jokainen digitaalisen asiakaskokemuksen kosketuspinta (touchpoint) kohderyhmän kanssa.

Markkinoija, älä jää digimainosten ostajaksi