Tunnejohtaminen on tätä päivää: Tunteet kuuluvat työpaikalle

Olipa kerran pienessä teknologiayrityksessä tiimi, joka oli vastuussa uuden tuotteen kehittämisestä. Jokaisella tiimin jäsenellä oli vahva tekninen osaaminen sekä tärkeä vastuualue projektin etenemisen kannalta. Koska aikataulu oli kireä, paineet kasvoivat viikko viikolta tiimin sisällä. Tämä toi tiimiin jännitystä, eripuraa sekä kommunikointiongelmia. Työpaikalle ei ollut enää mukava tulla, koska negatiiviset tuntemukset olivat vallanneet tilan. Tiimin esihenkilö, Timppa, oli huolissaan tilanteesta ja kutsui tiimin koolle avoimeen keskusteluun. Tämä oli ensimmäinen askel kohti tunnejohtamista.

Työelämässä oli pitkään harhaluulo, että tunteet häiritsisivät työntekoa ja että ne eivät kuuluisi työpaikalle. Esimerkiksi Suomessa työkulttuurissa on perinteisesti painotettu älykkyyttä ja ikään kuin opetettu sivuuttamaan tunteet työtehtävien edessä. Nykyään on onneksi jo lähes sanomattakin selvää, että tunteiden merkitystä ei voida työpaikalla väheksyä: Ovathan tunteet kuitenkin läsnä kaikessa, mitä teemme.

Tunnejohtaminen on aina ollut tärkeä johtamisen osa-alue, vaikka tunteiden merkitystä työelämässä on alettu tunnustamaan ja hyödyntämään enemmän vasta viimeisten vuosikymmenten saatossa. Tunnejohtaminen tarkoittaa hyviä tunnetaitoja eli kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita tehokkaasti johtajana omia sekä muiden tunteita. Tunnejohtamisessa ihmisten tunneprosesseja käsitellään ja ratkaistaan niin, että toiminta etenee haluttuun suuntaan. Näin yhteinen työntekeminen sekä tavoitteiden saavuttaminen mahdollistuu hyvinvointi huomioiden.

TSE exe:n johtaja Ulla Heinosen mukaan johtajan on väistämättä kyettävä kohtaamaan erilaisia vahvojakin tunteita. Johtajan pitää olla vahva ja taitava vuorovaikuttaja, joka osaa kohdata myös kriisitilanteissa nousevat tunteet sekä rakentaa työyhteisössä avointa ilmapiiriä. Johtajan tulee myös pystyä muovautumaan eri rooleihin eri tilanteissa, ollen empaattinen ja kuunteleva valmentaja, mutta tarvittaessa myös jämäkkä ja asiallinen sovittelija sekä neuvottelija.

Etätyön tunnejohtaminen

COVID-19 pandemian sekä teknologisoitumisen kiihdyttämä etätyötrendi on tullut osaksi monen organisaation jokapäiväistä toimintaa. Vaikka päivittäinen, kasvokkain tapahtuva yhteydenpito puuttuu, tarve ammattitaitoiselle tunnejohtamiselle pysyy. Lähijohtamisessa perinteisesti koettu terve kontrolloiminen muuttuu, ja erityisesti luottamuksen merkitys kasvaa esihenkilön sekä työntekijän välillä etätöitä tehdessä. Hyvässä luottamussuhteessa esihenkilö voi olettaa työntekijän suorittavan hänelle annetut työtehtävät ja työntekijä kokee esihenkilönsä olevan tukemassa häntä tarpeen tullen.

Yhteiset pelisäännöt sekä avoin vuorovaikutus ovat etätyöskentelyssä tunnejohtamisen kulmakiviä. Etäisyydestä johtuen on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota toimiviin yhteistyö- ja toimintakäytäntöjen löytämiseen, jotta vuorovaikutus ja viestintä onnistuu vaivatta. Etätöissä vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään ja esimiehen on kyettävä välimatkasta huolimatta luomaan henkilökohtaisia suhteita sekä tiimihenkeä.

 Vinkit tunnejohtamiseen

TSE exe:n johtaja Ulla Heinosen vinkki tulevaisuuden johtajille on, että ihmisten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja reagoida erilaisin tuntein kannattaa tutkia ja opiskella. Lähtökohta hyvälle tunnejohtamiselle on myös se, että tuntee itsensä ja osaa tunnistaa omia tunteitaan erilaisissa tilanteissa. Heinonen muistuttaa, että esihenkilönä on tärkeää, ettei negatiivisiin tunteisiin lähde mukaan, koska silloin asian ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla vaikeutuu tai muuttuu jopa mahdottomaksi. Jos työpaikalla on joku vakavampi kriisi, avun ja tuen hakeminen myös omaan johtamistyöhön on suotavaa. Negatiivisten tunteiden hallitsemisen ohella yksi tärkeimmistä oivalluksista on etsiä työpaikan arjesta myös ilon ja onnen tunteita sekä juhlia yhteisiä onnistumisia pienillä perinteillä.

Lähteet:

• Isokorpi, T. & Viitanen, P. (2001) Tunnevoimaa!
• Vilkman, U. (2016) Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä. Verkkokirja. Talentum, Bisneskirjasto Alma Talent Pro.
• Paul, G (2020) Etätyökirja. Verkkokirja.