Konferenssimatka Milanoon 29.-31.8.2019

Osallistuin elokuussa psykoneuroendokrinologian järjestön ISPNE  (International Society of Psychoneuroendocrinology) vuosittaiseen kokoontumiseen, joka tällä kertaa järjestettiin Milanossa. Poikkitieteellinen konferenssi toi yhteen muun muassa psykologeja, lääkäreitä, biotieteilijöitä ja kasvatustieteilijöitä, jotka työskentelevät muun muassa psykologiaa, neurologiaa, endokrinologiaa ja immunologiaa yhdistävien tutkimusaiheiden parissa. ISPNE:n keskeisenä tavoitteena on ymmärtää, miten hormonaaliset tekijät, aivot, käyttäytyminen ja ympäristön tekijät vuorovaikuttavat, esimerkiksi neuropsykiatristen sairauksien kehityksessä.

Konferenssissa juhlittiin myös pienehkön ISPNE-järjestön 50-vuotista taivalta. Teemana oli  ”paluu alkulähteille”. Järjestö on nimittäin perustettu tasan 50 vuotta sitten Milanossa, Italiassa.

Tänä vuonna FinnBrain-tutkimusta edustivat Susanna Kortesluoma, Katja Tervahartiala sekä allekirjoittanut. Heti konferenssin alussa FinnBrain-tutkimus oli hienosti esillä. FinnBrainin tutkija Susanna Kortesluoma nimittäin voitti matka-apurahan ja pääsi samassa yhteydessä kertomaan lyhyesti FinnBrainin viimeisimmistä tutkimustuloksista koko konferenssiyleisölle.

Kuva 1. Susanna vastaanottamassa matka-apurahapalkintoa.

Tämän lisäksi esittelimme konferenssissa postereitamme, joista Karja Tervahartialan työ käsitteli lapsen stressinsäätelyä päivähoidossa ja kotona ja Susanna Kortesluoman tutkimus käsitteli raskausajan stressin yhteyksiä vauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan. Allekirjoittaneen tutkimus puolestaan selvitti raskausajan stressin yhteyksiä raskausdiabetekseen.

Konferenssiesityksistä mieleeni jäi muun muassa yhdysvaltalaisen professori Larry Youngin autismia ja oksitosiinihormonia sekä sen mahdollisia lääkinnällisiä sovelluksia käsittelevä esitys.

Kuva 2. Katja ja Inka. Ulkona oli lämmin ja mukava viettää taukoja.

Tohtori Daniel Lakens puolestaan piti esityksen tiedepiireissä paljon viime aikoina keskustellusta tutkimuksen toistettavuuskriisistä. Tieteessä olisi oleellista, että useat eri ryhmät eri puolilla maailmaa pystyvät toistamaan saman tuloksen, mikä lisäisi varmuutta siitä, että tieto todella pitää paikkaansa. Useilla tutkimusaloilla on kuitenkin haasteena, että tuloksia ei saada toistettua, ja tähän pohdittiin korjaavia toimenpiteitä. Esitys herätti erittäin aktiivista keskustelua.

Saksalaisen professori Christine Heimin esitys varhaisen stressin vaikutuksesta sairastuvuuteen oli myös mieleenpainuva. Heim muistutti esityksessään lasten kaltoinkohtelun aiheuttavan vuosittain 124,6 miljardin dollarin kustannukset. Tämä summa ylittää yhteenlasketut kustannukset mm. lasten lihavuudesta, astmasta, syövistä sekä autismista.

Professori Heim päätti esityksensä lainaamalla amerikkalaista orjuudenvastustajaa Frederick Douglasia (1818-1895): ”It is easier to build strong children than to repair broken men”. Samasta syystä olemmekin kiitollisia kaikille FinnBrain-tutkimukseen osallistuville perheille, joiden panos auttaa meitä paremmin ymmärtämään sairauksien riski- ja suojatekijöitä, tavanomaista kehitystä ja mahdollisia terveyden edistämisen keinoja.

Kuva 3. Duomo di Milano. Illalla jäi vähän aikaa käydä katsomassa myös nähtävyyksiä.

Inka Mattila
Kirjoittaja on lääkäri, väitöskirjatutkija ja valtiotieteiden maisteri.