FinnBrain tarjoili juhlavuoden iltapalan – tiedemaistiaisia ja yhteiskunnallista pohdintaa
Osana Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen 15-vuotisjuhlavuotta järjestettiin, yhteistyössä Turku Brain and Mind Centerin kanssa, Studia Generalia -yleisöluento aiheesta Kuormittavien elämäntapahtumien ylisukupolvisuus – biologisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia. Tilaisuudessa pohdittiin, miten kuormittavat elämäntapahtumat voivat vaikuttaa elämänkulkuun ja toisaalta sitä, missä kohtaa voimme tukea hyvinvointia sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla, ja siten edistää ylisukupolvisten ketjujen katkeamista ja paremman tulevaisuuden rakentumista.
Ilta aloitettiin pullakahvilla, mikäli olikin oivallinen alkupala puolitoistatuntiselle kattaukselle, joka oli moniulotteisuudessaan ja ajankohtaisuudessaan oivallinen. Paikalle saapui ilahduttavan moninainen ja monipäinen yleisö, joka oli aktiivisena paikalla alusta loppuun. Linkki tallenteeseen tekstin lopussa.
Illan juontajana toiminut psykiatrian apulaisprofessori Noora Scheinin kutsui lavalle kokeneita tutkijoita esittelemään yleistajuisesti teeman mukaista tieteellistä tietoa sekä maailmalta että jo teini-iän saavuttaneesta FinnBrain-tutkimuksesta.
Esityskimaran avasi integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian emeritusprofessori, FinnBrainin toinen perustaja, Hasse Karlsson. Esityksellään Psykologinen kuormitus elämän eri vaiheissa hän esitteli sitä, miten psykologinen kuormitus ja stressi häiritsee terveyttä ylläpitävää tasapainotilaa. Psykologista kuormitusta voi syntyä erilaisista asioista elämänkaaren aikana:
- Aikuiset: yksinäisyys, työstressi, työttömyys
- Nuoret: kaverisuhteet, kiusaaminen
- Pienet lapset: kaltoinkohtelu, köyhyys
- Raskausaika: vanhempien vointi raskausaikana
- Edellisten sukupolvien stressikokemukset
Psykologinen kuormitus elämän eri vaiheissa on merkittävä riskitekijä monille sairauksille, ja esimerkkinä Hasse mainitsi lapsuuden kaltoinkohtelukokemukset, jotka moninkertaistavat useiden kansantautien riskiä. Osalle stressitekijät eivät aiheuta samanlaista riskiä, ja kaiken pohjalla on stressijärjestelmän ohjelmoituminen.
FinnBrain aivokuvantamisen vastaava tutkija, LT Jetro J. Tuulari esitteli tutkimuksia isien lapsuuden kuormittavien kokemusten ja lapsen aivojen kehityksen yhteyksistä. Näissä tutkimuksissa on selvitetty isän lapsuusajan kaltoinkohtelun yhteyksiä toisaalta siittiöiden ominaisuuksiin ja toisaalta kaltoinkohtelun ja vastasyntyneen aivojen rakenteen yhteyksiä. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että isän lapsuudenaikainen kaltoinkohtelu jättää jäljen siittiösoluihin ja kaltoinkohtelu näkyy myös vastasyntyneen aivojen valkean aineen rakenteissa. Vaikka on jo pystytty näyttämään, että siittiöt siis kantavat tietoa siitä, mitä ihmiselle on tapahtunut, lisätutkimusta aiheesta tarvitaan vielä paljon.
Kolmantena vuorossa ollut FT, KM, erikoistutkija Katja Tervahartiala toi luennossaan – Lapsuuden kasvuympäristöt: suojaavat ja riskitekijät perheessä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa – esille tutkimukseen pohjautuvaa tietoa siitä, miten lapset, nuoret ja perheet voivat tällä hetkellä ja miten kasvuympäristöjen tekijät vaikuttavat hyvinvointiin. FinnBrainissa on kertynyt jo paljon tutkimustietoa vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin, sekä vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen liittyen. Erityisesti vanhempien pitkittyneet, korkeat psyykkiset oireet (kuten masennus, ahdistus), voivat haitata vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja sitä kautta lapsen tunne-elämän ja itsesäätelyn kehitystä. Toisaalta kehitystä voivat suojata myös perheen ulkopuoliset aikuiset ja sosiaaliset kontaktit.
Laadukas varhaiskasvatus suojaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevaa lasta vanhemman psyykkisten oireiden kielteisiltä vaikutuksilta lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä on tärkeässä roolissa myös maahanmuuttajien kotoutumisessa. Koulu on perheen ja varhaiskasvatuksen jälkeen lapsen tärkein sosiaalinen ympäristö. Koulutuksen avulla yksilö voi vaikuttaa mahdollisuuksiinsa elämässä. FinnBrainissa tutkitaan parhaillaan sitä, millaisia oppimisen ja mielenterveyden taustalla vaikuttavat yksilölliset kehityspolut ovat. Alustavien tutkimustulosten mukaan näyttäisi siltä, että koulussa keskitasoisesti pärjäävä ryhmä voi ääripäitä paremmin. Katja korosti, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea panostamalla vanhempien hyvinvointiin, turvaamalla laadukas varhaiskasvatus sekä mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle osallisuus sekä merkityksellinen koulupolku.
Ajankohtaisena teemana nostettiin useassa puheenvuorossa suurena huolenaiheena lisääntyvä lapsiperheköyhyys, joka aiheuttaa perheille jatkuvaa, moniulotteista ja pitkälle kantavaa taloudellisen huolen aiheuttamaa kuormitusta ja muodostaa näin suuren riskin vanhemman uupumista lisäävänä tekijänä. Lapsiperheköyhyys rajaa lapsen mahdollisuuksia esim. harrastuksiin sekä saattaa johtaa köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolviseen periytymiseen. Tutkimuksessa tunnistettuja riskitekijöitä ja niistä saatavaa tietoa tulisikin käyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena.
Viimeisen puolituntisen ajan esittäjät osallistuivat FinnBrainin toisen perustajan, väestötutkimuksen professorin sekä lasten- ja nuorisopsykiatri Linnea Karlssonin kanssa paneelikeskusteluun. Alla tärkeimpiä viestejä kotiin viemisiksi.
- On tärkeää muistaa, että aina voi tehdä jotain. FinnBrain -tutkimuksen ideana on tunnistaa tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa.
- Tutkimustietoa tulisi käyttää päätöksenteon tukena.
- Kehitystä haittaavia stressitekijöitä pitäisi poistaa ja kehitystä edistäviä tekijöitä lisätä. Tuen lisääminen tapahtuu ihmissuhteiden laadun kautta.
- Jokainen voi tehdä jotain ja pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys.
- Nuoruusikä on aivojen kehityksen kannalta uusi herkkyyskausi varhaislapsuuden jälkeen. Etuotsalohko kehittyy 25 ikävuoteen asti ja aivot ovat hyvin muovautuvat vielä aikuisiässäkin.
Pääset katsomaan luentotallenteen täältä.