FinnBrain-tutkimuksen kehityspsykologinen tiimi esittäytyy
FinnBrain-hankkeessa on käynnissä kehitys- ja neuropsykologinen osatutkimus. Tässä lapsen osatutkimuksessa olemme erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka lapsen varhaiset itsesäätelyn keinot kehittyvät ja miten erilaiset biologiset ja ympäristötekijät vaikuttavat lapsen itsesäätelyn kehitykseen.
Kehitys- ja neuropsykologisessa osatutkimuksessa on mukana joukko innokkaita tutkijoita, jotka ovat tutkimustyön lisäksi myös lasten ja perheiden parissa työskenteleviä kliinisiä psykologeja tai lääkäreitä. Tässä osatutkimuksessa jatkotutkimusta tekevät psykologit Eeva-Leena Kataja, Saara Nolvi, Eija Sinervä, Eeva Eskola, Anna Nieminen, Anniina Karonen, Hetti Lahtela ja lääkäri Paula Mustonen. Senioritutkijoina toimivat psykologi, dosentti Riikka Korja ja lastenpsykiatri, dosentti Linnea Karlsson.
Lapsen itsesäätelytaidoilla tarkoitetaan lapsen kykyä säädellä itseään, omia tunteitaan ja toimintaansa tilanteiden vaatimusten mukaan, jotta lapsi voisi saavuttaa toivomansa päämäärän. Itsesäätely on ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden joustavaa säätelyä. Jo hyvin varhaisten lapsen itsesäätelytaitojen tiedetään ennustavan lapsen myöhempää käyttäytymistä, tiedonkäsittelytaitoja ja vuorovaikutusvalmiuksia.
Jotta osaisimme puuttua mahdollisimman varhain lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen pulmiin tarvitsemme entistä tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät lapsen varhaisessa kehityksessä ennustavat myöhempiä pulmia ja mitkä tekijät suojaavat lapsen kehitystä. FinnBrain-hankkeessa tutkimme lapsen kehitystä suojaavia ja haavoittavia biologisia ja ympäristötekijöitä raskausajasta alkaen.
Eija, Eeva-Leena, Saara ja Riikka esittelivät tämän osatutkimuksen alustavia tuloksia Tampereen neuropsykologisessa kongressissa syyskuussa 2015. Oli mukavaa päästä esittelemään tutkimustamme ensimmäistä kertaa FinnBrain-symposiumissa ja puhumaan kansainväliselle neuropsykologiyleisölle. Esittelimme kongressissa tuloksia vanhempien tunteiden tunnistamistaidoista, äidin raskaudenaikaisesta psyykkisestä hyvinvoinnista, äidin ja lapsen toiminnanohjausvalmiuksista, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä lapsen itsesäätelystä.
Jo hyvin alustavien tulosten pohjalta voimme todeta, että vanhempien psyykkinen hyvinvointi raskausajasta lähtien näyttää vahvistavan äidin ja lapsen toiminnanohjausvalmiuksia, vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman välillä ja lapsen varhaista itsesäätelyn kehittymistä. Vanhempien raskaudenaikaisen hyvinvoinnin tukeminen onkin ensisijaisen tärkeää. Odotamme malttamattomina lopullisen aineiston kertymistä, jotta pääsemme kertomaan tarkemmin tuloksistamme sekä kansainvälisten artikkeleiden muodossa että täällä blogissa kaikille FinnBrain-tutkimuksesta kiinnostuneille.
Olemme suunnattoman kiitollisia kaikille tutkimusperheillemme, jotka ovat tunnollisesti jaksaneet osallistua tutkimukseemme. Ilman teitä tutkimustamme ei olisi. Olemme kiitollisia myös rahoittajillemme, jotka mahdollistavat tutkimuksen toteuttamisen!
Kehityspsykologinen tiimi toivottaa hyvää joulunalusaikaa kaikille FinnBrain-blogin lukijoille!!
