Joulutervehdys FinnBrain-tutkimuksesta

Vuosi 2016 on lopuillaan ja nuorimmatkin FinnBrain-tutkimuksessa mukana olevat lapset ovat täyttäneet tämän vuoden aikana yhden vuoden. Ensimmäisten, pilottivaiheessa mukaan lähteneiden perheiden lapset ovat aloittaneet esikoulun ja heistä tulee ensi vuonna oikeita koululaisia. Suurkiitos teille kaikille, että olette mukana tutkimuksessa! Ilman teidän panostanne hankkeen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tutkimuksesta saadaan uutta ja lasten terveyden edistämisen kannalta tärkeää tietoa.

Ensimmäisen ikävuoden jälkeen kyselylomakkeita postitetaan harvemmin kuin raskaus- ja vauva-aikana. Tänä vuonna olemme ottaneet käyttöön uuden, neljän vuoden kyselylomakkeen. Ymmärrämme hyvin jos kyselylomakkeita jää joskus täyttämättä tai arjen kiireessä ei aina löydy ylimääräistä aikaa. Toivomme silti että pysytte mukana tutkimuksessa. Lomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt ja on siksi tärkein tutkimusmuotomme. Kyselylomakkeiden avulla saamme tärkeää tietoa, jota voidaan soveltaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Osa perheistä on kutsuttu tutkimuskäynneille, joita järjestetään eri osatutkimusten puitteissa. Aivokuvantamisiin sekä neuropsykologisiin mittauksiin on osallistunut jo satoja lapsia tai heidän vanhempiaan. Tehdyt tutkimukset ovat kansainvälisestikin tarkasteltuina erittäin mittavia. Tutkimuksemme muuttuvat entistä ainutlaatuisemmiksi, kun samat perheet tulevat myöhemmin seurantamittauksiin.

Vuonna 2017 FinnBrain-kohortin ensimmäiset lapset täyttävät viisi vuotta, joka on lapsen kehityksen kannalta merkittävä virstanpylväs. Viiden vuoden ikään mennessä lapselle on kehittynyt monia tärkeitä oppimiseen, ajatteluun, käyttäytymiseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan keskeisesti yksilön myöhempään hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Vuonna 2017 käynnistyvät FinnBrain-lasten viiden vuoden mittaukset. Mittaukset sisältävät kehityspsykologisen ja lasten terveyttä koskevan tutkimuksen. Tutkimuskäynti toteutetaan Teutorissa psykologin ja lastenlääkärin vetämänä. Käynti sisältää monia mielenkiintoisia tehtäviä, toimintoja ja leikkejä. Vanhemmat saavat käynnin yhteydessä palautetta ja tietoa oman lapsen sen hetkisestä yksilöllisestä kehityksestä ja toimintakyvystä. Tutkimukset aloitetaan pilottitutkimuksilla toukokuussa. Varsinaiset viiden vuoden tutkimuskäynnit käynnistyvät syksyllä 2017.

Julkaisemme uusia tutkimustuloksia vuoden 2017 aikana. Alla on esitetty tämän vuoden aikana saamiamme tutkimustuloksia. Tarkemmat tiedot tieteellisistä julkaisuista ja niiden tiivistelmät löytyvät myös kotisivuiltamme www.finnbrain.fi.

FinnBrain toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2017!

FinnBrain-tutkimuksen tuloksia vuonna 2016

Pilottiaineistosta julkaistun tutkimuksen perusteella vauvan temperamenttipiirteet vaikuttavat äidin kokemukseen suhteestaan vauvaan. Vauvan ärtyvyys ennustaa ristiriitaisempaa kokemusta äiti-vauvasuhteesta, kun taas vauvan runsas hymyily ja tyyntyvyys ovat yhteydessä myönteisempiin kokemuksiin äidin ja vauvan suhteesta. Lapsen yksilölliset piirteet vaikuttavat siis ymmärrettävästi kokemuksiin vanhemmuudesta. Lisäksi olemme havainneet, että äidin raskauteen liittyvät ahdistusoireet ennustivat lapsen myöhempää taipumusta kielteisten tunteiden kokemiseen, etenkin pelon ilmaisuun ja hitaampaan tyyntyvyyteen. Raskauden aikana koettu voimakas stressi voi siis ennustaa lapsen reagointialttiutta. Tulevissa tutkimuksissamme selvitämme tarkemmin, näkyvätkö nämä piirteet joillain tavoin lapsen myöhemmässä kehityksessä. (Nolvi et al. 2016)

Äidin raskaudenaikaisen ahdistus- ja masennusoireilun on todettu olevan yhteydessä lapsen atopian, allergioiden ja astman esiintyvyyteen. Kuitenkaan emme tiedä, mikä biologinen mekanismi yhdistää psyykkisen kuormittuneisuuden ja atooppiset sairaudet. Tutkimuksessamme selvisi, että raskaudenaikainen masennus- ja ahdistusoireilu ovat yhteydessä kohonneisiin sytokiinipitoisuuksiin äidin veressä. Sytokiinit ovat tulehdusproteiineja, joiden poikkeava toiminta on aiemmin liitetty mm. atopian, allergioiden ja astman syntyyn. Tutkimus lisää ymmärrystämme sairauksista, niiden syntymekanismeista ja vaikutuksista elimistöömme, sekä ihmisestä psyykkis-fyysisenä kokonaisuutena. Tietoa voidaan soveltaa jatkotutkimuksissa ja tulevaisuudessa toivottavasti myös hoitomenetelmien kehittämisessä. (Karlsson et al. 2016)

Raskaudenajan unta tutkiessamme totesimme, että kaikenlaiset unihäiriöt eli nukahtamisvaikeus, yölliset heräämiset, liian aikainen aamuherääminen ja kuorsaus lisääntyivät raskauden aikana. Vaikka uniongelmat lisääntyivätkin, yllättäen aamu- ja päiväväsymys eivät lisääntyneet. Tämä saattoi kuvastaa luonnon hyvää kompensaatiokykyä uniongelmia vastaan. (Polo-Kantola et al. 2016) Tutkimuksemme tehtiin kuitenkin pilotti-aineistosta, jossa osallistujien määrä oli melko pieni. Olemmekin tekemässä lähitulevaisuudessa saman tutkimuksen varsinaisella tutkimusaineistolla: nähtäväksi siis jää, ovatko tulokset erityisesti väsymyksen suhteen samanlaiset.

Esitettyjen tutkimustulosten lähteet:

Nolvi S, Karlsson L, Bridgett DJ, Korja R, Huizink AC, Kataja EL, Karlsson H. Maternal prenatal stress and infant emotional reactivity six months postpartum. Journal of Affective Disorders 2016; 199, 163-70.

Nolvi S, Karlsson L, Bridgett DJ, Pajulo M, Tolvanen M, Karlsson H. Maternal postnatal psychiatric symptoms and infant temperament affect early mother-infant bonding. Infant Behavior and Development 2016; 43: 13-23.

Karlsson L, Nousiainen N, Scheinin N M, Maksimow M, Salmi M, Lehto S M, Tolvanen M, Lukkarinen H, Karlsson H. Cytokine profile and maternal depression and anxiety symptoms in mid-pregnancy – the FinnBrain Birth Cohort Study. Archives of Women’s Mental Health 2016.

Polo-Kantola P, Aukia L, Karlsson H, Karlsson L, Paavonen J. Sleep quality during pregnancy: Associations with depressive and anxiety symptoms. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2016.

Julhälsningar från FinnBrain-studien

År 2016 är på slutrakan och även de yngsta barnen som deltar i FinnBrain-undersökningen har fyllt ett år under det gångna året. Barnen i de första familjerna som deltog redan i pilotskedet har börjat i förskolan och nästa år blir de skolelever. Ett stort tack till er alla för att ni deltar i undersökningen! Utan er insats skulle projektet inte kunna genomföras. Genom undersökningen får vi ny information som är viktig för att främja barns hälsa.

Efter det första levnadsåret skickas frågeformulär mer sällan än under graviditets- och babytiden. I år har vi tagit ibruk ett nytt frågeformulär för föräldrar med fyraåringar. Vi förstår mycket väl att ett frågeformulär ibland glöms bort eller inte hinns med i en jäktig vardag. Vi hoppas att ni ändå fortsätter delta i undersökningen. Frågeformulärsundersökningen omfattar alla undersökningsdeltagare, vilket gör den till vår viktigaste undersökningsform. Frågeformulären ger oss viktig information som kan tillämpas för att förbättra välbefinnandet för barn och familjer.

En del av barnen har kallats till undersökningsbesök som ordnas inom ramen för olika delstudier. Hundratals barn eller deras föräldrar har redan deltagit i magnetundersökningar samt i neuropsykologiska mätningar. De genomförda undersökningarna är mycket omfattande även i internationellt hänseende. Undersökningarna blir än mer unika när samma familjer senare återkommer till uppföljningsundersökningar.

År 2017 fyller FinnBrain-kohortens första barn fem år, vilket är en betydande milstolpe i barnets utveckling. Vid fem års ålder har barnet redan utvecklat många viktiga färdigheter gällande inlärning, tänkande, beteende och exekutiva funktioner, vilka anses ha en betydande inverkan på individens välmående och funktionsförmåga senare i livet. År 2017 inleds FinnBrain-barnens femårsmätningar. Mätningarna omfattar en utvecklingspsykologisk undersökning och en undersökning om barnets hälsa. Undersökningsbesöket sker på Teutori under ledning av en psykolog och en pediatriker. Besöket omfattar många intressanta uppgifter, verksamheter och lekar. I samband med besöket får föräldrarna feedback och information om sitt barns individuella utveckling och funktionsförmåga vid den tidpunkten. Undersökningarna inleds med en pilotundersökning i maj. De egentliga femårsundersökningsbesöken inleds på hösten 2017.

Under 2017 kommer vi att publicera nya undersökningsresultat. Nedanför presenteras undersökningsresultat som vi fått under året. Mer uppgifter om vetenskapliga publikationer och resuméer av dem återfinns även på vår webbplats www.finnbrain.fi.

FinnBrain önskar er en god jul och ett gott nytt år 2017!

FinnBrain-studiens undersökningsresultat 2016

Enligt undersökningen som publicerats på basis av pilotmaterialet påverkar barnets temperamentdrag hur mamman upplever sin relation till barnet. Barnets irritabilitet förespår att mamma-barn-relationen upplevs motstridigare, medan den kopplas till positivare upplevelser om barnet ler ofta och är nöjt. Barnets individuella drag påverkar alltså, förståeligt nog, på hur föräldraskapet upplevs. Vi har även observerat att ångestsymptom hos mamman under graviditeten förespådde att barnet i ett senare skede hade anlag för att uppleva negativa känslor, i synnerhet för att uttrycka rädsla och lugna sig långsammare. Kraftig stress under graviditeten kan alltså förespå reaktionsbenägenhet hos barnet. I kommande undersökningar undersöker vi mer detaljerat om dessa drag på något sätt märks i barnets utveckling senare. (Nolvi et al. 2016)

Ångest- och depressionssymptom under mammas graviditet har konstaterats ha ett samband med atopi, allergier och astma hos barnet. Vi vet emellertid inte vilken biologisk mekanism som kopplar ihop den psykiska belastningen med atopiska sjukdomar. Av vår undersökning framgick att depressions- och ångestsymptom under graviditeten är kopplade till förhöjda cytokinhalter i mammans blod. Cytokiner är inflammationsproteiner. Tidigare har avvikande cytokinverksamhet kopplats samman med bl.a. benägenhet till atopi, allergier och astma. Undersökningen ökar vår förståelse för sjukdomar, mekanismerna som utlöser dem och hur de påverkar vår kropp samt om människan som en psykisk-fysisk helhet. Informationen kan tillämpas i vidare undersökningar och i framtiden förhoppningsvis också vid utvecklingen av vårdmetoder. (Karlsson et al. 2016)

Då vi undersökte sömnen under graviditeten konstaterade vi att alla slags sömnstörningar, dvs. insomningsproblem, uppvaknande under natten, för tidig uppvakning på morgonen och snarkning, ökar under graviditeten. Trots att sömnproblemen ökar, ökade inte tröttheten på morgonen eller under dagen. Detta kan beskriva naturens goda förmåga att kompensera sömnproblem. (Polo-Kantola et al. 2016) Vår undersökning grundar sig emellertid på pilotmaterialet, där deltagarantalet var rätt litet. I den närmaste framtiden kommer vi att utföra samma undersökning med det egentliga undersökningsmaterialet: det återstår att se om resultaten är de samma, speciellt med tanke på tröttheten.

Källor till presenterade undersökningsresultat:

Nolvi S, Karlsson L, Bridgett DJ, Korja R, Huizink AC, Kataja EL, Karlsson H. Maternal prenatal stress and infant emotional reactivity six months postpartum. Journal of Affective Disorders 2016; 199, 163-70.

Nolvi S, Karlsson L, Bridgett DJ, Pajulo M, Tolvanen M, Karlsson H. Maternal postnatal psychiatric symptoms and infant temperament affect early mother-infant bonding. Infant Behavior and Development 2016; 43: 13-23.

Karlsson L, Nousiainen N, Scheinin N M, Maksimow M, Salmi M, Lehto S M, Tolvanen M, Lukkarinen H, Karlsson H. Cytokine profile and maternal depression and anxiety symptoms in mid-pregnancy – the FinnBrain Birth Cohort Study. Archives of Women’s Mental Health 2016.

Polo-Kantola P, Aukia L, Karlsson H, Karlsson L, Paavonen J. Sleep quality during pregnancy: Associations with depressive and anxiety symptoms. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2016.