Joulutervehdys FinnBrain-tutkimuksesta!

finnbrain

Vuosi 2018 on lopuillaan ja nuorimmatkin FinnBrain-tutkimuksessa mukana olevat lapset ovat täyttäneet tämän vuoden aikana kolme vuotta. Vanhimmat FinnBrain-lapsista ovat jo koululaisia. Suurkiitos teille kaikille, että olette mukana tutkimuksessa! Ilman teidän panostanne hankkeen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Tutkimuksesta saadaan uutta ja lasten terveyden edistämisen kannalta tärkeää tietoa.

Tänä vuonna tutkimukset 5-vuotiaille ovat pyörähtäneet käyntiin. Viiden vuoden ikä on lapsen kehityksen kannalta merkittävä virstanpylväs. Siihen mennessä lapselle on kehittynyt monia tärkeitä oppimiseen, ajatteluun, käyttäytymiseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia, joiden ajatellaan vaikuttavan keskeisesti lapsen myöhempään hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Moni teistä onkin jo voinut saada uudet 5-vuotiskyselylomakkeet kotiin. Koska lomaketutkimus kattaa kaikki tutkimuksessa mukana olevat henkilöt, se on tärkein tutkimusmuotomme. Mikäli aikaisemmin jokunen kyselylomake on jäänyt arjen kiireissä täyttämättä, ei se ole mikään este jatkaa tutkimuksessa ja kaikki saamamme tieto on tärkeää ja arvokasta. Tiedostamme, että laajan kyselylomakepaketin täyttäminen on aikaa vievää ja olemmekin pyrkineet tiivistämään lomakkeistoa. FinnBrain-tutkimuksen vahvuus on kuitenkin kattava ja monipuolinen tieto suuresta tutkimusperheiden ryhmästä, minkä vuoksi emme ole halunneet tiivistää liikaa niin, että se tapahtuisi tärkeän tiedon kustannuksella. Sinnikkäästä mukana pysymisestänne johtuen FinnBrain-kohortti on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Vapaaehtoiset tutkimuskäynnit sisältävät psykologien, lastenlääkäreiden ja puheterapeuttien tutkimuksia ja myös vanhemmille on omat tutkimuskäyntinsä. Lisäksi osa lapsista kutsutaan magneettikuvaustutkimukseen. Koska magneettitutkimus saattaa olla lasten mielestä jännittävä, käynti toteutetaan tutkimusretkenä, jonka teeman lapsi voi itse suunnitella ja se voi olla niin rakettilento, prinsessakuvaus kuin aivojen magneettikuvauskin. Muut tutkimuskäynnit sisältävät monia mielenkiintoisia tehtäviä, toimintoja ja leikkejä. Vanhemmat saavat käyntien yhteydessä palautetta ja tietoa oman lapsen sen hetkisestä yksilöllisestä kehityksestä ja toimintakyvystä. Käyntien sisällössä on osittain samoja elementtejä kuin aikaisempien ikäpisteiden käynneillä, sillä mahdollisuus seurata samojen lasten kehityksen etenemistä on erityisen arvokas anti tutkimuksessamme. Kuluneen vuoden aikana käyntejä on toteutunut satoja ja olemme iloisia käynneistä saamastamme positiivisesta palautteesta.

5-vuotiaille toteutettavien laajojen tutkimusten jälkeen on tiedossa pidempi tauko tutkimuksissa, sillä seuraava tärkeä mittausikäpiste on 9 vuotta. Väliaikana ei ole myöskään tarkoitus lähettää vuosittaisia kyselytutkimusvihkoja. Emme siis ole kadottaneet tietojanne, vaikka lapsenne seuraavista syntymäpäivistä useampikin kuluisi ilman FinnBrain-postia! Pidemmän tauon aikana olisimme kuitenkin hurjan kiitollisia, mikäli FinnBrain pysyisi mielessänne siten, että välittäisitte meille joko sähköpostitse tai puhelimitse tiedon, mikäli yhteystiedoissanne tapahtuu muutoksia.

Vuoden 2018 aikana tutkimusryhmämme jäsenet ovat julkaisseet yhteensä 15 artikkelia kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Kaikista julkaisuista kerrotaan FinnBrainin kotisivuilla www.finnbrain.fi ja kerromme niistä ja muista ajankohtaisista asioista myös blogissamme blogit.utu.fi/finnbrain ja Facebook-sivullamme facebook.com/finnbrain. Oheiseen liitteeseen olemme koonneet muutamia poimintoja kuluneen vuoden tutkimustuloksistamme.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) myötä FinnBrain-tutkimuksen rekisteriseloste on päivitetty tietosuojaselosteeksi. Rekisterin pitäjänä toimii edelleen Turun yliopisto. Uuden tietoselosteen löydät täältä:
https://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/yhteystiedot/Documents/Tietosuojaseloste_17122018.pdf

Olemme kiitollisia saamastamme palautteesta ja haluamme kehittää toimintaamme perheiden kannalta mahdollisimman hyväksi. Voitte aina olla yhteydessä meihin, mikäli teillä on jotain kysyttävää.

Muistattehan ilmoittaa myös, jos yhteystietonne ovat muuttuneet: info@finnbrain.fi tai 050 5166148.

FinnBrain toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019.

Kiitos yhteistyöstä kanssamme!

FinnBrain-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018

Kuluneen vuoden aikana tutkijamme ovat julkaisseet useita tutkimuksia äidin raskaudenaikaisen hyvinvoinnin yhteyksistä lapsen kehitykseen (1, 2, 3). Marraskuussa väitellyt tutkijamme Eeva-Leena Kataja oli jo toinen kehityspsykologisen tiimimme jäsenistä, joka sai väitöskirjaurakkansa ansiokkaasti päätökseen. Eeva-Leenan tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin kokemat stressioireet ovat yhteydessä hänen omiin tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä 8 kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin.

Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2012-2016. Yhteensä 230 raskaana olevaa naista sekä myöhemmin 390 äiti-vauva –paria osallistui tutkimuskäynneille, joissa tutkittiin äidin kognitiivisia toimintoja tietokonepohjaisen testipatterin avulla, sekä lapsen kasvojenilmeisiin suuntautuvaa tarkkaavaisuutta silmänliikemittauksen avulla. Äidin raskausaikana kokemien stressioireiden havaittiin olevan yhteydessä äidin heikompaan työmuistin toimintaan. Äidin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen kokema oireilu olivat yhteydessä myös siihen, miten kahdeksan kuukauden ikäinen vauva havainnoi tunnepitoisia kasvoja, lähinnä lisäten vauvan tarkkaavaisuutta pelokkaisiin kasvoihin, kun vauvalle esitettiin pelokkaiden kasvojen lisäksi iloisia ja neutraaleja kasvojenilmeitä.

Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia, mikä merkitys vauvaiässä havaitulla tarkkaavaisuuden suuntautumisella on lapsen myöhemmälle kehitykselle sekä myös vauvan ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle. Sekä äitien että lasten osalta FinnBrainissä on jo tehty toistomittauksia samoilla menetelmillä. Tavoitteena on kartoittaa näiden ilmiöiden pysyvyyttä sekä toisaalta tutkia niiden merkitystä muun muassa lapsen kehitykselle.

Osa tutkimuksista on keskittynyt vanhempien raskaudenaikaista hyvinvointia selittäviin tekijöihin (4, 5, 6, 7, 8, 9). Havaitsimme muun muassa, että äidin tietyntyyppinen suolistomikrobikanta oli yhteydessä suurempaan raskaudenaikaiseen painonnousuun (4).

FinnBrain-tutkimuksessa olemme ottaneet käyttöön useita uudentyyppisiä ja uraauurtavia menetelmiä, joista on vasta vähän aikaisempaa julkaistua tietoa. Siksi tässä vaiheessa osa julkaistuista artikkeleista liittyy näiden menetelmien ja niiden luotettavuuden kuvaamiseen (10, 11, 12, 13, 14, 15). Olemme tyytyväisiä voidessamme todeta, että valitsemamme menetelmät vaikuttavat kuvaavan hyvin kiinnostuksemme kohteina olevia asioita. Modernien aivokuvantamismenetelmien avulla olemme saaneet kerättyä tietoa vastasyntyneiden ja pienten lasten aivojen rakenteesta ja toiminnasta (10, 12, 13) ja itsearviointikyselyllä olemme saaneet arvokasta tietoa vanhempien mielikuvista varhaisesta vanhemmuudesta (15). Nämä tutkimukset luovat hyvän perustan jatkoa varten ja tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti yksityiskohtaisempiin tutkimuskysymyksiin vastaamisessa, kun selvitämme erilaisten ympäristö- ja perintötekijöiden yhteyksiä lasten kehitykseen.

Kaikki julkaistut artikkelit ovat koottuna kotisivuillemme http://www.utu.fi/fi/yksikot/finnbrain/julkaisuja/Sivut/home.aspx, missä osasta on saatavilla myös yksityiskohtaisemmat suomenkieliset tiivistelmät.

Viitteet

  1. Kataja E-L, Karlsson L, Parsons C E, Pelto J, Pesonen H, Häikiö T, Hyönä J, Nolvi S, Korja R, Karlsson H. Maternal pre- and postnatal anxiety symptoms and infant attention disengagement from emotional faces. Journal of Affective Disorders 2018.
  2. Kataja E-L, Karlsson L, Leppänen J M, Pelto J, Häikiö T, Nolvi S, Pesonen H, Parsons C E, Hyönä J, Karlsson H. Maternal depressive symptoms during the pre- and postnatal periods and infant attention to emotional faces. Child Development 2018.
  3. Nolvi S, Pesonen H, Bridgett D J, Korja R, Kataja E-L, Karlsson H, Karlsson L. Infant sex moderates the effects of maternal pre- and postnatal stress on executive functioning at 8 months of age. Infancy 2018; 23 (2): 194-210.
  4. Aatsinki A-K, Uusitupa H-M, Munukka E, Pesonen H, Rintala A, Pietilä S, Lahti L, Eerola E, Karlsson L, Karlsson H. Gut Microbiota Composition in Mid-Pregnancy Is Associated with Gestational Weight Gain but Not Prepregnancy Body Mass Index. Journal of Women’s Health; 2018.
  5. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Is antidepressant use associated with difficulty identifying feelings? A brief report. Experimental and Clinical Psychopharmacology 2018; 26(1): 2-5.
  6. Härkönen J, Lindberg M, Karlsson L, Karlsson H, Scheinin N M. Education is the strongest socioeconomic predictor of smoking in pregnancy. Addiction 2018; 113: 1117-1126.
  7. Hagqvist O, Tolvanen M, Rantavuori K, Karlsson L, Karlsson H, Lahti S. Short-term longitudinal changes in adult dental fear. European Journal of Oral Sciences 2018; 126: 300-306.​
  8. Mustonen P, Karlsson L, Scheinin N M, Kortesluoma S, Coimbra B, Rodrigues A J, Karlsson H. Hair cortisol concentration (HCC) as a measure for prenatal psychological distress — A systematic review. Psychoneuroendocrinology 2018; 92: 21–28.
  9. Kajanoja J, Scheinin N M, Karukivi M, Karlsson L, Karlsson H. Alcohol and tobacco use in men: the role of alexithymia and externally oriented thinking style. American Journal of Drug and Alcohol Abuse 2018; Nov 14: 1-9.
  10. Lehtola S J, Tuulari J J, Karlsson L, Parkkola R, Merisaari H, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin N M, Karlsson H. Associations of age and sex with brain volumes and asymmetry in 2-5-week-old infants. Brain Structure and Function 2018.
  11. Maria A, Shekhar S, Nissilä I, Kotilahti K, Huotilainen M, Karlsson L, Karlsson H, Tuulari J J. Emotional processing in the first two years of life: a review of near-infrared spectroscopy studies. Journal of Neuroimaging 2018.
  12. Kostilainen K, Wikström V, Pakarinen S, Videman M, Karlsson L, Keskinen M, Scheinin N M, Karlsson H, Huotilainen M. Healthy full-term infants’ brain responses to emotionally and linguistically relevant sounds using a multi-feature mismatch negativity (MMN) paradigm. Neuroscience Letters 2018; 670: 110-115.
  13. Jönsson E H, Kotilahti K, Heiskala J, Washling H B, Olausson Hå, Croy I, Mustaniemi H, Hiltunen P, Tuulari J J, Scheinin N M, Karlsson L, Karlsson H, Nissilä I. Affective and non-affective touch evoke differential brain responses in 2-month-old infants. Neuroimage 2018; 169: 162-171.
  14. Pajulo M, Tolvanen M, Pyykkönen N, Karlsson L, Mayes L, Karlsson H. Exploring parental mentalization in postnatal phase with a self-report questionnaire (PRFQ): Factor structure, gender differences and association with sociodemographic factors. The FinnBrain Birth Cohort. Psychiatry Research 2018; 262: 431-439.
  15. Pulli EP, Kumpulainen V, Kasurinen JH, Korja R, Merisaari H, Karlsson L, Parkkola R, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin NM, Karlsson H, Tuulari JJ. Prenatal exposures and infant brain: Review of magnetic resonance imaging studies and a population description analysis. Human Brain Mapping 2018.