Kotona vai päiväkodissa – mikä hoitovaihtoehto on paras lapsen kannalta?

Syksy saapuu vähitellen ja useissa perheissä eletään jännittäviä aikoja. Moni lapsi aloittaa kodin ulkopuolisen päivähoidon ensimmäistä kertaa elämässään, tai vaihtaa ryhmää vanhassa jo tutussa päiväkodissa. Vastassa on uusi ryhmä, uudet kaverit ja uudet hoitajat. Muutokset ovat odotettuja, mutta voivat olla samalla myös kuormittavia sekä lapselle että vanhemmille. Päivähoitoon liittyviä asioita puidaan paljon myös mediassa. Viime aikoina on nostettu esille muun muassa päivähoitomaksut ja kotihoidontuen mahdolliset leikkaukset. Lisäksi on pohdittu sitä, mikä on lapselle oikea ikä aloittaa päivähoito. On ehdotettu erilaisia uudistustoimenpiteitä, joiden johdosta yhä useampi lapsi aloittaisi päivähoidon jo nykyistä aikaisemmin ja esiopetus olisi maksutonta viisivuotiaasta eteenpäin. Samanaikaisesti päivähoito-oikeutta on jo rajattu ja ryhmäkokoja on kasvatettu.

Moni vanhempi saattaakin pohtia, mikä hoitoratkaisu on paras oman lapsen kohdalla? Tukeeko kodin ulkopuolinen päivähoito lapsen kehitystä, tai jääkö kotona hoidettu lapsi mahdollisesti paitsi tärkeistä sosiaalisista kokemuksista ja ryhmätaidoista?

Yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta tähän asiaan ei kuitenkaan ole. Lasten välillä on yksilöllisiä eroja, eikä voida yksioikoisesti määritellä tiettyä ikää tai hoitovaihtoehtoa, mikä sopisi kaikille yhtä hyvin. Kahta samanlaista lasta tai perhettä ei ole ja kokonaisuus ratkaisee, mikä on lapsen ja koko perheen kannalta paras vaihtoehto. Päivähoidon tarkoituksena on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti sekä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja tasoittaa eroja. Laadukas päivähoito ja yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kanssa on parhaimmillaan tärkeä tuki lapsen vanhemmille heidän omassa kasvatustyössään.

On kuitenkin tutkimusnäyttöä myös siitä, että päivähoito voi lisätä joidenkin lasten stressitasoa. Osalla lapsista stressitaso on ollut korkeampi päiväkodissa kuin kotona. Lapsen kokemukseen vaikuttavat muun muassa ero vanhemmista, hoivan laatu ja vertaissuhteet. Päivähoidon olosuhteilla, kuten ryhmäkoolla, henkilökunnan määrällä ja pysyvyydellä on niin ikään suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin kannalta. Myös lapsen iällä, temperamentilla ja sosiaalisilla taidoilla saattaa olla yhteys stressinsäätelyyn päivähoitoympäristössä. Vertaisryhmä antaa virikkeitä, mutta on samalla haasteellinen, etenkin kaikkein pienimmille lapsille.

FinnBrainin päivähoitotutkimuksessa tarkastellaan lasten stressinsäätelyä kotona ja päivähoidossa. Olemme erityisen kiinnostuneita lapsen temperamentin ja sosiaalisten taitojen yhteydestä lapsen hyvinvointiin päiväkodissa. Alle kolmevuotiaista lapsista on otettu sylkinäytteitä kortisolihormonitason määrittämiseksi sekä päiväkodissa että kotona. Mukana on myös ryhmä lapsia, jotka ovat kotihoidossa, eivätkä ole vielä aloittaneet kodin ulkopuolissa hoidossa. Lasten vanhemmat ovat ottaneet näytteitä kotona ja päiväkotien henkilökunta on ottanut näytteet päiväkodissa. Sylkinäyte otetaan lapsen suusta pienellä vanupuikolla. Toimenpide on nopea, eikä satuta lasta. Useimmiten näytteenotto on sujunut leikinomaisesti hyvässä yhteistyössä lapsen kanssa.

Tutkimuksessa on mukana yli 200 lasta ja 30 päiväkotia. Kiitos teille kaikille aktiivisuudesta, positiivisuudesta ja sitoutumisesta!

Näytteiden kerääminen jatkuu vielä muutaman vuoden ajan, koska pyrimme saamaan samoista lapsista uusintanäytteitä iän karttuessa kolmen ja puolen sekä viiden vuoden iässä. Tällaista pitkittäistutkimusta ei ole juurikaan aiemmin tehty edes kansainvälisesti, joten perheiden sitoutuminen on erittäin arvokasta.

Päivähoidon laatua ja varhaiskasvatusta tutkitaan monesta eri näkökulmasta useiden eri tieteenalojen toimesta. Uskon, että FinnBrainin päivähoitotutkimus tuo yhden merkittävän lisän tähän tärkeään ja monimuotoiseen tutkimuksen kenttään. Tutkimustietoa voidaan soveltaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja päivähoidon käytännön työn suunnittelussa.

Aurinkoista syksyä kaikille lapsille ja vanhemmille!

Katja Tervahartiala
Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto FinnBrain-tutkimus
Projektikoordinaattori, Turun yliopisto Kehittämispalvelut