Lastenlääkärikäynnit kolmen kuukauden ikäisillä saatu päätökseen: yli 1 700 sylkikortisolinäytettä kerätty!
Viime viikolla saatiin jälleen menestyksekkäästi päätökseen yksi tutkimusosio, kun viimeinen ikäryhmäänsä kuuluva kolmen kuukauden ikäinen lapsi osallistui FinnBrain-tutkimuksen lääkärikäynnille. Tutkimuskäynnit aloitettiin lokakuussa 2012 DataCityssä ja ne siirtyivät Teutoriin kesällä 2014 yliopiston uusien tutkimustilojen valmistuttua. Viikoittaisten tutkimuskäyntien pyörittäminen reilun kolmen vuoden ajan vaati itseni lisäksi neljän lääkärin, kahdeksan bioanalyytikon ja tutkimushoitajan työpanoksen. Apuna vuosien varrella on ollut myös kourallisen verran psykologian ja lääketieteen opiskelijoita kesätöissä ja päättötöidensä tekemiseksi. Kaikkien näiden ahkerien käsiparien yhteistyöllä onnistuimme tapaamaan 385 vauvaa Turusta ja sen lähikunnista! Mukana ovat myös kahdet kaksoset.
Käynneistä ovat selvästi pitäneet sekä työntekijät että perheet ja palaute on ollut positiivista puolin ja toisin. On ollut mukava tavata kasvotusten ja keskustella tutkimukseen liittyvistä asioista, esittää kysymyksiä ja saada palautetta. Perheet ovat päässeet ilmaiselle lääkärikäynnille keskustelemaan lapsen hoitoon, terveyteen ja omaan jaksamiseen liittyvistä asioista. Erittäin hienoa on ollut huomata, että niin moni on tullut ensimmäisen käynnin jälkeen jatkotutkimuksiin lapsen ollessa 6 kuukauden ja 14 kuukauden ikäinen. Nämä käynnit jatkuvat vielä tämän vuoden ajan.
FinnBrainissä kerätty 385 lapsen tutkimusaineisto on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kyseisessä ikäpisteessä omalla tutkimusalallaan ja siksi tärkeä jo sellaisenaan. Tieteellisesti erityisen merkittävän aineistosta tekee mahdollisuus tehdä toistomittauksia samoista lapsista uudestaan eri ikävaiheissa, jolloin pääsemme seuraamaan tiiviisti lasten kehityksessä tapahtuvia muutoksia. Jokaisella käynnillä lapsista otetaan samat veri-, sylki-, nenänielu- ja ulostenäytteet, joista jokainen antaa tietoa omalta kantiltaan lapsen sen hetkisestä terveydentilasta. Siksi olemme erittäin kiitollisia joka ikiselle perheelle, joka on tullut tutkimuskäynnillemme missä tahansa ikäpisteessä ja erityisen iloisia niistä lapsista, jotka ovat jaksaneet vierailla lääkäriemme luona kerta toisensa jälkeen.
Lääkärikäyntien aikana lapsilta otettiin viisi sylkinäytettä, joista määritetään parhaillaan kortisolipitoisuuksia. Juuri nyt laboratoriossa ahkeroidaan siis 1 702 sylkinäytteen parissa! Se on noin 3,5 desilitraa vauvan kuolaa ja tutkijana olen erittäin iloinen jokaisesta saadusta pisarasta. Analyysituloksista tullaan näkemään miten vauvojen stressinsäätelyjärjestelmä eli kortisolin eritystä säätelevä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakseli (HPA-akseli) on reagoinut lääkärikäynnin tapahtumiin. Pääsemme siis kurkistamaan vielä kehittymässä olevan stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan, kun se osin vielä poikkeaa aikuisen vastaavasta. Osa näytteistä on jo analysoitu ja esimerkinomaisesti neljän lapsen kortisoliprofiilit on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Esimerkkejä kolmen kuukauden ikäisten vauvojen syljen kortisolipitoisuuksista tutkimuskäynnin aikana. Yksilöiden välinen vaihtelu kortisolipitoisuuksissa on suurta
perustasossa (0 min) sekä siinä miten pitoisuus muuttuu tutkimuskäynnin aikana.
Kortisoli on yksi niin sanotuista stressihormoneista, jonka yksi päätehtävistä on auttaa kehoa ja mieltä jaksamaan haastavien tilanteiden aikana. Kortisoli auttaa ylläpitämään kehon sisäistä tasapainoa silloin, kun stressaava tilanne yrittää sitä horjuttaa. Toisin kuin nopeasti vaikuttava adrenaliini, joka nostaa sykkeen hetkessä sataan yllättävän säikähdyksen hetkellä, kortisolin vaikutukset alkavat vasta minuuttien päästä. Riippuen yksilöstä ja koetun stressin määrästä, veren kortisolin huippupitoisuuden saavuttamiseen voi mennä jopa 40 minuuttia. Kun stressi helpottaa tai siihen tottuu ja yksilö kokee taas hallitsevansa tilannetta, kortisolitaso laskee takaisin perustasolle.
Jos stressaava tilanne pitkittyy, voi kortisolitaso jäädä pitkäksikin ajaksi koholle. Silloin se ei enää auta jaksamaan, vaan kuluttaa kehoa. Kortisoli muun muassa heikentää vastustuskykyä, alentaa mielialaa, lisää aineenvaihduntaa, säätelee uni-valverytmiä ja heikentää muistia ja oppimista. Niinpä kroonisesti stressaantunut ihminen voi laihtua, nukkua huonosti, sairastella enemmän tai masentua eikä hän selviydy yhtä hyvin työssä tai koulussa.
On hyvin yksilöllistä kuinka reagoimme stressiin, kuinka paljon kestämme stressiä, kuinka nopeasti palaudumme stressaavasta tilanteesta ja minkä ylipäätänsä koemme stressaavana. Yhtenä tekijänä tähän vaikuttaa HPA-akselin herkkyys reagoida stressiin ja kyky säädellä omaa toimintaansa palautusmekanismien kautta. Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että raskausajan ympäristön signaalit ohjaavat sikiön HPA-akselin kehitystä siihen suuntaan, että sen toiminta olisi yhteensopiva syntyvän lapsen elinympäristön haastavuuden kanssa. Raskauden aikaiset olosuhteet siis vaikuttavat siihen, minkälaiseksi sikiön HPA-akseli lähtee kehittymään ja tämä kehitys jatkuu aikuisuuteen saakka. Elinympäristöstä riippuen stressiherkkyydestä tai epäherkkyydestä voi olla etua tai haittaa.
Jäämme siis malttamattomina odottamaan kolmen kuukauden ikäisten vauvojen kortisolituloksia ja seuraavien ikäpisteiden valmistumista, jotta pääsemme katsomaan millainen näiden lasten stressinsäätelyjärjestelmän toiminta on ja millaiseksi se muuttuu iän myötä. Menee kuitenkin vielä lukuisia vuosia, ennen kuin näemme millainen merkitys eri kehityspoluille ohjautuneilla stressinsäätelyjärjestelmillä tulee olemaan näiden lasten hyvinvointiin. Pysy siis kuulolla!
Entä miten sylkinäytteiden ottaminen onnistuu näin pieniltä vauvoilta? Yksi suloinen esimerkki löytyy täältä: Video sylkinäytteenotosta
Terveyden biotieteilijä ja väitöskirjatutkija, Susanna Kortesluoma