Miten lasten unta tutkitaan FinnBrainissä?

Riittävä uni on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle, ja tietenkin myös päiväaikaiselle jaksamiselle. Aikuisina olemme varmasti huomanneet unen vaikutuksen omaan terveyteen ja jaksamiseen, ja saman havainnon voi tehdä lapsista. Hyvin nukkuneena jaksaa keskittyä päivän tekemisiin paremmin ja pinna ei ole niin kireällä.

Kaikilla pienten lasten vanhemmilla lienee käsitys siitä, nukkuuko oma lapsi liian vähän tai heräileekö turhan usein öisin. Levottomat yöt rasittavat koko perhettä ja näkyvät monella elämän osa-alueella. Joskus myös uniongelmaisten lasten vanhemmilla on univajetta, ja täten vähäinen unen määrä tai huonompi unen laatu heijastuu moneen arkielämän osa-alueeseen. Unen laatuun ja määrään vaikuttavat useat tekijät, kuten sairaudet, ajankohtainen elämäntilanne sekä perheen vuorokausirytmi ja iltarutiinit. Pikkulasten toistuvat infektiot valvottavat usein jopa koko perhettä, ja toisaalta varsinkin pienen imeväisen yöunia voivat sotkea monet muutokset arjessa ja terveydessä.

Uni on yksi tavallisimpia ongelmakohtia pienten lasten ja lapsiperheiden arjessa. Näistä ongelmista keskustellaan usein myös neuvoloissa tai lastenlääkärin vastaanotolla. Arkea kuormittavat uniongelmat kannattaa ottaa neuvolassa puheeksi; unenhuollollisilla toimilla pystytään useimmin auttamaan perheitä. Vaikeimmillekin uniongelmille on olemassa hoitoa ja niihin puuttuminen varhain on lapsen ja koko perheen terveyden ja jaksamisen kannalta järkevää.

Ensimmäisen kahden vuoden aikana myös unessa tapahtuu isoja muutoksia. Ensinnäkin unen tarve vähenee. Lisäksi yöheräilyjen määrä vähenee. Yöheräilyt ovat tavallisia pienillä lapsilla, mutta pitkään valvominen toki poikkeavaa jo silloin. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen sivuille on koottu myös tutkimustietoon perustuvat viitearvot unen häiriöille, mikä helpottaa sen arvioimista, milloin kyseessä on hoitoa vaativa unihäiriö: Lapsen uni

Toisaalta mikäli lapsen nukkuminen koetaan jollain tavalla ongelmaksi perheessä, on asiaan tärkeää paneutua, vaikka unen pituus ja laatu olisikin näiden viitearvojen sisällä. Nämä tietopaketit THL:n sivustolla sekä normaalin unen raja-arvot perustuvat FinnBrain- ja Child Sleep -hankkeiden yhteistutkimuksiin, jotka toteutettiin osana Suomen Akatemian rahoittamaan COHORT-ohjelmaa. Sivustolta löytyy runsaasti materiaalia ja ohjeita unen laadun parantamiseksi; ohjeet on tarkoitettu perheille tueksi ja avuksi. Myös ammattilaiset voivat käyttää niitä apuna ja tukena neuvoessaan uniongelmaisten lasten vanhempia.

FinnBrainissä lasten unta on tutkittu kaikissa tutkimuksen mittauspisteissä. Vauvaiässä tietoa kerättiin kyselytutkimuksilla, joissa vanhemmat vastasivat kysymyksiin lapsen uneen liittyen. Taaperoiässä (30 kk) ja viiden vuoden iässä pienellä osajoukolla unitutkimuksiin liitettiin aktigrafimittaus. Aktigrafi on liikeaktiviteettia mittaava laite, joka asennetaan ranteeseen. Mittari on rannekellon kokoinen, eikä aiheuta mitään kipuja tai tuntemuksia mitatessaan. Aktigrafimittauksella saadaan tarkempaa tietoa muun muassa nukahtamisviiveestä, heräilyjen määrästä ja unen kokonaiskestosta. Unitutkimukseen liittyy myös unipäiväkirjan täyttäminen, jossa perheet täyttävät nukahtamisaikataulun, heräämisen ja mahdolliset muut nukahtamiseen vaikuttavat seikat. Aktigrafimittauksia on suunniteltu jatkettavaksi myös myöhemmissä mittauspisteissä, kuten tänä vuonna käynnistyneissä yhdeksänvuotiaiden lasten tutkimuksissa.

FinnBrain-hankkeessa lasten unta koskevissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään erilaisten unen ominaisuuksien ja erityisesti poikkeavien unen piirteiden pysyvyyttä. Yritämme vastata myös erityisesti monia vanhempia kiinnostaviin kysymyksiin vauvaiän uniongelmien jatkumisesta ja jatkuvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Toisaalta selvitämme myös unen laadun ja määrän merkitystä lapsen muulle kehitykselle ja terveydelle. Monitieteisen aineistomme ansiosta voimme esimerkiksi yhdistää tietoja unesta kehityspsykologisessa osatutkimuksessa kerättyyn tietoon lapsen toiminnanohjauksen kehityksestä. Näin toivomme saavamme vastauksia siihen, miten erilaiset nukkumistyylit ovat yhteydessä toiminnanohjaukseen, jolla on tärkeä rooli mm. lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Unitutkijat kiittävät lämpimästi kaikkia tutkimusperheitä!

Minna Virta, lastenlääkäri, väitöskirjatutkija

Anniina Karonen, lasten ja nuorten erikoispsykologi, väitöskirjatutkija

Linnea Karlsson, apulaisprofessori

Juulia Paavonen, dosentti