Vauvojen temperamentti ja vanhempien läsnäolo muovaavat kommunikaatiokehitystä

Vauvojen varhainen temperamentti ja vanhempien tapa kohdata lapsensa voivat vaikuttaa lasten kielen ja kommunikaatiotaitojen kehitykseen. Tämä käy ilmi Åbo Akademin logopedian alan uudesta väitöskirjasta.

Tutkimus osoittaa, että vauvat, jotka ovat uteliaampia ja ulospäinsuuntautuneempia (positiivinen emotionaalisuus) – ja joiden on helpompi keskittyä ja rauhoittua (itsesäätely) ovat useammin vahvempia kommunikoijia. Nämä lapset käyttivät enemmän eleitä 14 kuukauden iässä ja heillä oli myös suurempi sanavarasto sekä 14 että 30 kuukauden iässä.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään temperamentista. Vanhempien lämpimyys, turvallisuus ja herkkyys lapsen signaaleille (emotionaalinen saatavillaolo) oli positiivisesti yhteydessä lasten kommunikaatiotaitojen kehitykseen riippumatta heidän temperamentistaan. Kaikki lapset näyttävät siis hyötyvän emotionaalisesti läsnä olevasta vanhemmasta.

Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja siksi aikuisilla on ratkaiseva rooli, väitöskirjatutkija Denise Ollas-Skogster huomauttaa. Hiljaisemmille, vetäytyneemmille tai tunteidensa hallitsemisessa vaikeuksia kokeville lapsille voi olla erityisen tärkeää stimuloida viestintää tietoisesti – mutta tavalla, joka tuntuu lapsesta hauskalta ja turvalliselta. Hän huomauttaa myös, että on monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen kielelliseen kehitykseen ja että temperamentti ja emotionaalinen saatavillaolo selittävät vain pienen osan lasten välisestä vaihtelusta.

Tutkimus on osa laajaa FinnBrain-kohorttitutkimusta, joka seuraa lapsiperheitä Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Tutustu väitöskirjaan Åbo Akademin julkaisuarkistossa