Päättyneet tutkimuskäynnit
Raskausaikana vanhemmille lähetettiin kyselylomakkeet täytettäväksi raskausviikoilla 14, 24 ja 34. Lisäksi heidät kutsuttiin antamaan veri- ja hiusnäyte raskausviikon 24 paikkeilla. Lapsen syntymän jälkeen kyselylomakkeita on lähetetty lapsen ollessa 3 kk, 6 kk, 1 v., 2 v., 4 v. ja 5 v. ikäinen. Osa lapsista on kutsuttu tutkimuskäynneille.
Verinäytteenottoon lupautuneet ovat käyneet antamassa näytteen raskausviikon 24 paikkeilla (suositeltu ajankohta). Raskausaikana verinäyte otettiin jokaiselta siihen suostuneelta yhden kerran.
Verinäytekäynnin yhteydessä vanhemmilta otettiin hiusnäyte kortisolimääritystä varten. Hiusnäytteestä analysoidaan kortisolin keskimääräistä tasoa näytteenottoa edeltävien 2-3 kuukauden aikana.
Osa äideistä kutsuttiin raskausajan ulostetutkimukseen. Raskausaika muuttaa äidin suolistomikrobiston koostumusta, joka normaalisti palautuu raskauden jälkeen hiljalleen lähtötilanteeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia raskausaikana kerätyistä ulostenäytteistä äidin suolistomikrobiston koostumusta raskauden aikana, raskausajan stressin vaikutuksta suolistomikrobistoon, sekä myöhempiä vaikutuksia syntyvään lapseen.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Synnytyksen yhteydessä otettiin verinäyte napanuorasta lapsen DNA-määritystä varten, sekä synnytyksen jälkeen näytteet istukasta. Vuodeosastolla vanhemmat täyttivät kyselylomakkeet ja osalta äideistä pyydettiin hiusnäyte kortisolimääritystä varten.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
Vanhemmat osallistuivat tunteiden tunnistamistutkimukseen joko raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen. Tutkimukset suoritettiin kokonaisuudessaan verkossa. Ensimmäisessä kokeessa esitettiin lyhyitä tarinoita, jotka saattavat aiheuttaa erilaisia tunteita. Toisessa kokeessa selvitettiin vauvojen ja aikuisten kasvonilmeiden havaitsemista. Kokeessa esitettiin ruudulla kuvia aikuisten ja lasten kasvoista, ja tehtävästä riippuen arvioidaan miltä kuvan henkilöstä tuntuu tai kuinka voimakas kyseinen tunnetila on.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Lasten lääkärikäynti 2,5 kuukauden ja 14 kuukauden iässä
Osa perheistä sai kutsun käynnille, jossa lääkäri tutki lapsen ja otti häneltä nenänielunäytteen. Lisäksi tutkimushoitaja otti äidiltä ja lapselta verinäytteen sekä lapselta viisi sylkinäytettä. Ensimmäinen sylkinäyte otettiin tutkimuskäynnin alussa ja loput neljä 0, 15, 25 ja 35 minuutin kuluttua muiden näytteenottojen jälkeen. Äiti toi mukanaan kotona otetun lapsen ulostenäytteen.
Lasten infektiot 6 kk iässä
Osa perheistä sai kutsun infektiokäynnille lapsen ollessa 6 kuukauden ikäinen. Lasten infektioihin erikoistunut sairaanhoitaja antoi tietoa lasten infektioiden hoidosta ja ehkäisystä.
Käynnillä lapselta otettiin samat näytteet kuin lastenlääkärikäynneilläkin eli nenänielunäyte, verinäyte ja viisi sylkinäytettä. Äiti toi mukanaan kotona otetun lapsen ulostenäytteen. Myös imetysosatutkimuksen äidinmaitonäyte voitiin ottaa käynnin yhteydessä.
Leikki-ikäisten lasten lastenlääkäriosatutkimus 5 vuoden iässä
Osa leikki-ikäisistä lapsista kutsuttiin 5 vuoden iässä lastenlääkäriosatutkimukseen. Osatutkimukseen kuuluivat 1) verinäyte, joka otettiin lapsen kyynärvarresta ihon puudutuksen jälkeen, 2) lapsen kotona antama ulostenäyte, 3) lapsen kotona otettu huonepölynäyte laskeumapölystä, ja 4) lastenlääkärin haastattelu-/etävastaanottopuhelu, jolloin keskusteltiin lapsen terveysasioista, mahdollisista pitkäaikaissairauksista sekä vanhemmille kerrottiin allergia- ja perusverenkuvatulokset. Vanhemmilta pyydettiin lupa erikseen jokaiseen osatutkimuksen näytteeseen. Osatutkimukseen osallistuminen ei edellyttänyt kaikkien näytteiden antamista, vaan siihen voi osallistua ilman näytteitäkin.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
Ultrakäynti oli osalle imetysosatutkimuksen tutkittavista tehtävä laajempi tutkimuskäynti 2-3 kuukauden iässä. Nämä käynnit pitivät sisällään sekä imetysosatutkimuksen äidinmaitonäytteenoton, suolistomikrobitutkimuksen ulostenäytteen vastaanoton että vauvan vatsa-aortan ultrauksen. Vauvan vatsa-aorttaa ultraamalla jo varhaisessa vaiheessa selvitetään hyvin varhaisia muutoksia vauvan verisuonten seinämissä, ja tutkitaan niiden yhteyttä myöhempään sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Aivojen optinen kuvantaminen on uusi, turvallinen aivotutkimusmenetelmä, joka soveltuu hyvin lasten aivojen toiminnalliseen tutkimukseen. Menetelmä perustuu veren hemoglobiinipitoisuuden ja happipitoisuuden mittaukseen aivojen toimintaa aktivoivan herätteen aikana. Mittausten perusteella saamme tietoa siitä, mitkä osat aivoissa ovat aktiivisia ja miten aivot reagoivat ärsykkeisiin esim. erilaisiin ääniin tai kosketukseen. Mittauksessa anturi lähettää heikkoa valoa aivoihin. Valon aallonpituus on lähi-infrapuna-alueella. Osa valosta palaa ihon läpi takaisin anturille ja voidaan mitata.
Näille tutkimuskäynneille kutsuimme kahden kuukauden ja kahden vuoden ikäisiä lapsia.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
EEG on pitkään käytetty ja turvallinen toiminnallinen tutkimus. Menetelmä perustuu aivosähkökäyrän mittaamiseen pään iholle kiinnitettyjen elektrodien avulla. Mittausten perusteella saamme tietoa siitä, mitkä osat aivoissa ovat aktiivisia ja miten aivot reagoivat ääniin, kuviin tai tehtäviin.
Osa vauvoista kutsuttiin ERP-osatutkimukseen, jonka tavoitteena on löytää mahdollisia eroja vauvojen välillä nopeudessa ja/tai voimakkuudessa, jolla vauva reagoi emotionaalisesti latautuneisiin kuuloärsykkeisiin. EEG- eli aivosähkökäyrämenetelmään perustuva ERP mittaa vauvan aivojen vastetta kuuloärsykkeisiin. Tutkimus suoritettiin vastasyntyneille (1-3 vrk) vauvoille.
Lisäksi EEG-tutkimukseen on kutsuttu 3-vuotiaita lapsia.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
Lasten stressinsäätely päivähoidossa
Päivähoitotutkimukseen kutsuttiin mukaan sekä kotihoidossa että kodin ulkopuolisessa päivähoidossa olevia lapsia. Tutkimuksessa ollaan erityisen kiinnostuneita lasten stressinsäätelystä ja vuorokausikortisolin vaihtelusta varhaislapsuuden eri ympäristöissä. Lisäksi tutkitaan lapsen yksilöllisten piirteiden, kuten temperamentin ja sosiaalisten taitojen yhteyttä stressinsäätelyyn sekä kotona että päivähoidossa. Lapsen kortisolitasoja mitataan sylkinäytteistä, joista voidaan määritellä kortisolihormonin pitoisuuksia. Sylkinäytteitä otettiin neljä kertaa päivän aikana kahtena peräkkäisenä päivänä.
Tutkimus ei edellyttänyt perheiltä tulemista varsinaiselle tutkimuskäynnille vaan näytteet otettiin lapsen omassa kodissa ja päivähoidossa. Kotihoidossa olevilta lapsilta näytteet kerättiin kahtena peräkkäisenä päivänä kotona. Tutkimushoitaja opasti näytteiden ottamisen sekä toimitti tarvittavat välineet ja ohjeet lapsen vanhemmille sekä päiväkoteihin. Näytteenotto toteutettiin kolmessa eri ikäpisteessä, jolloin ensimmäiset näytteet on otettu noin 2-vuotiaina ja seurantanäytteet lasten ollessa 3,5 vuoden ja 5 vuoden ikäisiä. Lisäksi keräsimme kyselylomakkeilla tietoa muun muassa lapsen temperamentista, sosiaalisesta kehityksestä ja vertaissuhteista sekä päivähoidon olosuhteista, kuten ryhmien koosta ja henkilökunnan määrästä.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Osa lapsista kutsuttiin mukaan kehityspsykologiseen tutkimukseen 8 kk, 2,5 v ja 5 v iässä.
Käynti koostuu 1) silmänliikemittauksesta, jossa tutkitaan lapsen tarkkaavuuden suuntautumista erilaisiin kasvokuviin, 2) lapsen neuropsykologisesta kehitysarviosta, 3) vanhemman ja lapsen yhteistoiminnan videoinnista leikkitilanteessa, 4) vanhemman täyttämistä kyselylomakkeista.
Lisäksi vanhemmilta pyydettiin erikseen lupa käynnillä otettavaan lapsen hiusnäytteeseen.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
Puheen ja kielen tutkimuksessa lapsi teki puheen tuottamista ja ymmärtämistä mittaavia tehtäviä. Vanhempi vastasi kysymyksiin, jotka koskevat lapsen kehitystä sekä puheen ja kielen taitoja. Lisäksi lapsen kuulo seulottiin. Perhe sai tietoa lapsen puheen ja kielen taidoista verrattuna ikätasoiseen suoriutumiseen. Osallistuvien perheiden tuli olla suomenkielisiä. Tutkimuskäynnit toteuttivat Turun yliopiston puheterapeuttiopiskelijat yliopisto-opettajien ohjauksessa.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Tutkimuskäynti tehtiin 5-vuotiaan lapsen kotona. Käynnin teki tutkimushoitaja, joka oli perheeseen ensin yhteydessä puhelimitse. Käynnillä tehtiin lapsen kanssa kolme tietokonepohjaista tehtävää, otettiin hiusnäyte, aloitettiin pölynkeräys, ohjeistettiin vanhemmille ulostenäytteenotto sekä otettiin yksi verinäyte.
Mitään ennakkovalmistautumista käyntiin ei tarvittu. Käynti kesti 1-1,5 tuntia ja se voitiin tehdä joko virka-aikana tai perheen toiveesta ilta-aikaan tai lauantaina. Muutama viikko käynnin jälkeen lastenlääkäri teki vielä puhelimitse lyhyen haastattelun ja kertoi verikoetulokset.
Tämä tutkimus on päättynyt.
Osa perheistä kutsuttiin MRI-tutkimukseen eli aivojen magneettikuvaukseen. Magneettikuvausta pidetään täysin turvallisena myös lapsille. FinnBrainin kuvauksissa käytimme tunnetuimpia ja yleisimmin käytettyjä tekniikoita. Tässä osatutkimuksessa keskityttiin aivojen rakenteellisten ja toiminnallisten ominaisuuksien yhteyksiin lapsen kehitykseen. Kokenut radiologi tarkisti kaikki kuvat, ja perheet saivat tutkimuksesta muistoksi kuvan lapsen aivoista. Magneettikuvaus toteutettiin eri tavoilla aina ikävaihe huomioiden ja yhteistyössä perheiden kanssa.
Leikki-ikäisiä lapsia (4-8v) kutsuttiin osallistumaan maksimissaan kolmelle kuvantamiskäynnille. Jokainen käynti suunniteltiin ja toteutettiin yksilöllisesti ja lapsentahtisesti tiiviissä yhteistyössä valveilla olevan lapsen ja hänen perheensä kanssa leikkien, harjoitellen ja videoita katsellen. Viisivuotiaita lapsia kutsuttiin kuvantamiskäynnin lisäksi myös kehityspsykologiselle tutkimuskäynnille. Tavoitteena oli tässäkin ikäpisteessä selvittää yhtäaikaisesti aivojen rakennetta ja lapsen taitojen kehitystä. Kuvantamistuloksia hyödynnetään myös osatutkimuksessa, jossa selvitetään, onko raskaudenaikaisille lääkityksille altistumisella merkitystä lapsen aivojen kehitykselle.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
Osa äideistä ja isistä on kutsuttu tähän tutkimukseen raskausaikana, sekä lapsen ollessa 1, 2.5 tai 5 vuoden ikäinen. Käynnillä tutkittiin vanhempien neuropsykologisia toimintoja ja heidän emotionaalista hyvinvointiaan, ja sen sisältö on hieman muokkautunut mittauspisteestä toiseen. Vanhemmat ovat mm. tehneet tietokoneella tehtäväsarjoja, vastanneet suullisiin tehtäviin jotka toteutettiin ”kysymys-vastaus-periaatteella”, vastanneet kyselylomakkeisiin ja katsoneet tietokoneelta kasvojen kuvia. Käynnin kesto oli noin 2-2.5 tuntia. Käynneiltä on kerääntynyt arvokasta tietoa vanhempien neuropsykologisesta toimintatavasta ja emotionaalisesta hyvinvoinnista, joka yhdistettynä lasten tutkimustuloksiin auttaa FinnBrainin tutkijoita ymmärtämään paremmin lasten kehitystä ja hyvinvointia.
Nämä tutkimukset ovat päättyneet.
