Vauva- ja taaperotutkimusta Turussa ja Uppsalassa

Vauvojen ja pienten taaperoiden neuropsykologisen kehityksen tutkiminen on haastavaa –ja siksi niin kiehtovaa. Muun muassa kielelliset taidot, muisti, tarkkaavuus ja ongelmanratkaisutaidot alkavat kehittyä jo varhain, mutta isompien lasten ja aikuisten tutkimusmenetelmät eivät tavallisesti sovellu alle 3-vuotiaille lapsille. Tutkijan on turha yrittää antaa vauvalle tarkkoja sanallisia toimintaohjeita. Taapero puolestaan voi jo ymmärtää yksinkertaisia ohjeita, mutta ikävaiheeseen kuuluen saattaa kieltäytyä tai siirtyä nopeasti seuraaviin puuhiin. Menetelmien löytäminen vaatii luovuutta ja mahdollisuutta kokeilla eri ideoita käytännössä. Pienten lasten tutkijoiden on siis yhdistettävä voimansa, jotta pienille sopivia menetelmiä löydettäisiin.

Sain olla mukana, kun joukko FinnBrain-tutkijoita osallistui Uppsalassa tutkijatapaamiseen helmikuun alussa. Sekä Turussa että Uppsalassa on alkanut raskauskohorttitutkimus 2010-luvun taitteessa. Uppsalan BASIC-tutkimus on alkanut vuonna 2009 ja siinä on mukana jo yli 3000 äitiä. Osa BASIC-tutkimuksen äitien lapsista osallistuu Uppsala Child and Baby Lab:in BASICchild-tutkimukseen kuuden kuukauden iästä eteenpäin. Uppsalan ja Turun tutkimuksissa seurataan muun muassa äidin hyvinvointia raskausaikana ja lapsen itsesäätelyn ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. Käytössä on paljon samoja menetelmiä, joten yhteistyölle on hyvät lähtökohdat.

Sekä BASICchild-tutkimuksessa että FinnBrainin lasten tutkimuksissa käytetään pieniä testitehtäviä, joissa lelut ja leikki ovat tärkeässä roolissa. Lapsille ei anneta monimutkaisia sanallisia ohjeita, vaan lasten taitoja houkutellaan esiin järjestämällä tilanteet niin, että lapsi tulee näyttäneeksi taitojaan tavoitellessaan haluamaansa asiaa. Uppsalan tapaamisessa tuli esiin, miten tärkeää on edetä testitilanteissa lapsen rytmiä kuunnellen ja kiireettömässä ilmapiirissä. Tauot, hoivahetket ja leikki vanhemman kanssa kuuluvat luontevasti jokaiseen tutkimuskäyntiin. Näiden avulla pidemmätkin tutkimuskäynnit tulevat mahdollisiksi ja ne tukevat miellyttävää ja lapsen jaksamista tukevaa ilmapiiriä.

Sekä BASICchild- että FinnBrain-tutkimukseen kuuluu yhtenä osana myös silmänliikemittaus, jossa silmänliikekameran avulla tutkitaan lapsen katseen ja sitä kautta tarkkaavuuden suuntautumista. Lapsi saa istua mittauksen aikana vanhemman sylissä, eikä häneen tarvitse kiinnittää laitteita. Menetelmä on kehittynyt nopeasti vasta 2010-luvulla ja se on avannut uusia mahdollisuuksia erityisesti pienten lasten tutkimukseen. Tutkittavan ei välttämättä tarvitse noudattaa sanallista ohjetta ja antaa vastauksia, vaan hän voi vain vapaasti katsella ruudulla näkyviä asioita. Uppsalan silmänliikeaineisto on hyvin laaja ja sisältää paljon erilaisia koeasetelmia. Turusta taas löytyy harvinaisempaa 2,5-vuotiaiden aineistoa, jota kerätään parhaillaan. Erityinen kiitos tämän aineiston kertymisestä kuuluu lasten vanhemmille, jotka ovat mukana houkuttelemassa lastaan tutkimukseen ja rauhoittamassa lastaan paikalleen mittauksen ajaksi. Aina mittausta ei saada tehtyä, mutta jokainen yritys on tärkeä!

Tapaaminen Uppsalassa oli hyvä alku yhteistyölle. Yhteistyö lasten tutkimusten osalta jatkuu tänä vuonna, kun Uppsala Child and Baby Lab:in tutkijoita saapuu vierailulle Turkuun.

Eeva Eskola, psykologi, väitöskirjatutkija

Baby- och småbarnsundersökning i Åbo och i Uppsala

I början av februari deltog en grupp FinnBrain-forskare i en foskarträff i Uppsala. Både i Åbo och i Uppsala har en graviditetskohortundersökning påbörjats ungefär samtidigt. Uppsalas BASIC-undersökning har börjat år 2009 och där är redan över 3000 mödrar med. En del av barnen till mödrarna i BASIC-undersökningen deltar från sex månaders ålder framåt i Uppsala Child- and Baby Lab-undersökningen. I Uppsalas och Åbos undersökningar följer man bland annat med moderns välmående under graviditeten och barnets utveckling av självreglering och kognitiva förmågor. Man använder sig mycket av samma metoder, så det finns goda förutsättningar för samarbetet.

Att forska i den neuropsykologiska utvecklingen hos bebisar och småbarn är utmanande – och därför så spännande. Bland annat börjar den språkliga förmågan, minnet, uppmärksamheten och problemlösningsförmågan att utvecklas redan tidigt, men större barns och vuxnas undersökningsmetoder passar vanligen inte för barn under 3 år.

Både i BASICchild-undersökningen och i FinnBrains barnundersökningar används små testuppgifter, i vilka leksaker och leken har en viktig roll. Man ger inte krångliga verbala instruktioner åt barn, utan barnets förmågor lockas fram genom att ordna situationerna så att barnet visar sina förmågor då det strävar efter något det vill ha. Vid mötet i Uppsala framkom hur viktigt det är att i testsituationerna framskrida lyhört för barnets rytm och i en stressfri atmosfär. Pauserna, stunderna för omvårdnad och leken med föräldern är naturliga delar av varje undersökningsbesök.

Till både BASICchild- och FinnBrain-undersökningen hör som en del också mätning av ögonrörelser, där man med hjälp av en ögonrörelsekamera undersöker barnets blick och därigenom riktningen för barnets uppmärksamhet. Under undersökningen får barnet sitta i
förälderns famn, och man behöver inte fästa några apparater på barnet. Metoden har utvecklats snabbt först på 2010-talet och den har öppnat nya möjligheter speciellt vid undersökning av små barn. Den som undersöks behöver nödvändigtvis inte följa verbala instruktioner och ge svar, utan den kan bara fritt titta på sakerna som syns på skärmen. Uppsalas material om ögonrörelser är mycket brett och innehåller många olika fösöksupplägg. Från Åbo igen hittar man mera sällsynt material om 2,5-åringar, som insamlas som bäst.

Mötet i Uppsala var en bra början på samarbetet. Under detta år fortsätter samarbetet för den del som gäller undersökning av barn, då Uppsala Child and Baby Lab:s forskare kommer till Åbo.

Eeva Eskola, psykolog, doktorand