Osallistujalle

Kansalaisraadin osallistujavalinta päätökseen. Lue lisää.

Mistä on kyse?

Suomen ilmastotoimista linjataan ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU). Ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, miten Suomi saavuttaa tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Uuden ilmastosuunnitelman valmistelu tapahtuu vuorovaikutuksessa kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Jotta kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia päästävähennystoimista voitaisiin kuulla monipuolisesti, Turun yliopiston tutkijat PALO-hankkeesta järjestävät aiheesta kansalaisraadin.

Raati arvioi, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut ilmastotoimet ovat. Raadin tuloksia käsitellään ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä ja hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Kansalaisraati tiivistetysti

Mitä Kansalaisraati, joka käsittelee kolmena päivänä kansalaisten näkemyksiä Suomen päästövähennystoimien reiluudesta ja tehokkuudesta.
Ketkä Raatiin valitaan 8 000 satunnaisesti kutsutun suomalaisen joukosta enintään 50 osallistujaa.
Milloin torstaina 22.4. klo 17-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina 24.-25.4.2021 klo 9-16.
Missä Verkossa Zoom-alustalla.
Miten Raatiin ilmoittauduttiin sähköisellä kyselylomakkella. Valinnasta ilmoitetaan raatiin valituille sähköpostitse viimeistään 6.4.2021 (huom. ajankohtaa pidennetty aiemmin ilmoitetusta). 
Palkkio
150 € (veronalaista tuloa).
Miksi mukaan?
Osallistujat ovat osa Suomen ensimmäistä kansallisen tason ilmastoaiheista raatia ja pääsevät tuottamaan tasapuolista ja harkittua tietoa ilmastosuunnitelman valmistelun tueksi. Raatilaisilla on myös erinomainen mahdollisuus kysyä asiantuntijoita Suomen päästövähennystoimista ja keskustella niistä eri taustoista tulevien kansalaisten kanssa.

 

Mikä kansalaisraati on? 

Kansalaisraadissa taustoiltaan ja mielipiteitään erilaiset suomalaiset kokoontuvat yhteen vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä annetusta aiheesta. Moniäänisyyden takaamiseksi osallistujat valitaan satunnaisotannalla.

Osallistujat perehtyvät huolellisesti aiheeseen taustamateriaalin avulla ja kuulemalla asiantuntijoita. Tarkoituksena on kuulla mahdollisimman monia kantoja ja puntaroida aiheeseen liittyvää tietoa huolellisesti ja tasapuolisesti. Raadin aikana osallistujat työstävät kansalaisraadin julkilausuman.

 

 

 

Kuva: Näin kansalaisraati toimii

Puntaroivasta kansalaiskeskustelusta kerrotaan lisää PALO-tutkimushankkeen verkkosivulla ja kansalaiskeskusteluoppaassa. 

Kuka voi osallistua kansalaisraatiin?

Kansalaisraatiin kutsuttiin 12.3.2021 lähetetyllä postikortilla 8 000 kansalaista. Kutsukortin vastaanottajat poimittiin satunnaisotannalla Digi- ja väestötietoviraston tietokannasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella 18−80-vuotiaalla suomalaisella oli yhtäläinen todennäköisyys tulla kutsutuksi kansalaisraatiin.

Raatiin ilmoittaudutiin vapaaehtoiseksi täyttämällä sähköinen kyselytutkimuslomake 28.3.2021 mennessä.

Kyselylomakkeeseen vastaaminen oli mahdollista myös niille, jotka eivät halunneet osallistua kansalaisraatiin, mutta halusivat olla mukana kansalaisten ilmastonäkemyksiä ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta koskevassa kyselytutkimuksessa.

Muut kuin otokseen valikoituneet eivät voineet vastata kyselyyn eivätkä osallistua kansalaisraatiin, sillä otostutkimuksessa yhtäkään otokseen poimittua henkilöä ei voi korvata toisella.

Kyselytutkimuksen yhteydessä suoritettiin erillinen arvonta niiden kyselyyn vastaajien kesken, jotka halusivat osallistua 5 kpl päivittäistavarakaupan lahjakorttien arvontaan (arvo 50 euroa). Lahjakortin voittaneille on ilmoitettu asiasta 29.3.2021.

Miten vastaukset käsitellään?

Kyselytutkimukseen ja kansalaisraatiin osallistuminen on vapaaehtoista, ja osallistumisen voi keskeyttää milloin tahansa. Kaikkia tutkimuksessa kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tietoja, joiden perusteella vastaaja voi olla tunnistettavissa, käsittelevät ainoastaan tutkimusryhmään kuuluvat.

Kyselyvastauksia ei luovuteta eteenpäin tutkimusryhmän ulkopuolelle. Kaikki saadut kyselyvastaukset anonymisoidaan, jolloin yksittäistä vastausta ei voi liittää tiettyyn henkilöön.

Miten raadin osallistujat valitaan?

Raadin muodostamisessa käytettiin satunnaisotantaa ja kiintiöintiä. Tutkijaryhmä toteutti itsenäisesti osallistujarekrytoinnin.

Raatiin ja sitä koskevaan kyselytutkimukseen kutsuttiin 8 000 Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotokseen valikoitunutta. Satunnaisotanta asettaa kansalaiset tasapuoliseen asemaan, sillä jokaisella 18−80-vuotiaalla suomalaisella on yhtäläinen todennäköisyys tulla kutsutuksi.

Kutsutuista kyselytutkimukseen vastasi 570 henkilöä, joista 174 ilmoittautui vapaaehtoisiksi raatiin.

Raati muodostettiin vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta kiintiöimällä ennalta määrättyjä kriteerejä käyttäen. Kiintiöinnin perusteena käytettiin ikää, sukupuolta, asuinpaikkaa ja koulutustaustaa. Lisäksi saamelaisväestölle varattiin yksi paikka raadista. Rekrytointi toteutettiin tältä osin samalla kyselyllä, mutta eri otannan perusteella.

Kiintiöinnin perusteella muodostettuun raatiin kutsuttiin noin 50 henkilöä vapaaehtoisten joukosta siten, että kokoonpano heijasteli mahdollisimman hyvin Suomen väestöä kiintiöintiperusteiden suhteen. Osa kutsutuista otti vastaan paikan raadissa. Niiden tilalle, jotka eivät ottaneet vastaan kutsua, valittiin mahdollisimman samankaltaiset henkilöt, joista jälleen osa hyväksyi kutsun osallistua. Tätä menettelyä jatkettiin niin kauan, kun vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukossa oli varalla vielä samankaltaisia henkilöitä.

Raadin kokoonpanoon kutsuista 37 henkilöä vahvisti osallistumisensa raatiin. Raadin kokoonpanoa ei kasvatettu tämän jälkeen, koska osallistujamäärän lisääminen olisi vinouttanut kokoonpanoa suhteessa kiintiöintikriteereihin.

Oheisessa taulukossa on kuvattu vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden ja osallistumisensa vahvistaneiden lukumäärät (n) ja osuus (%) kiintiöintiperusteiden mukaan. Suomen väestötiedot ovat vuodelta 2019.

Uutinen ilmoittautumisajan päättymisestä (29.3.2021)
Uutinen osallistujarekrytoinnin saamisesta päätökseen (16.4.2021)

Miten kansalaisraati työskentelee?

Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita ovat Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Kansalaisraadissa käsitellään erityisesti kuluttajia koskevia päästövähennystoimia, jotka keskittyvät ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.

Kansalaisraati kokoontuu verkossa Zoom-sovelluksen kautta yhteensä kolme kertaa: torstaina 22.4.2021 klo 17-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina 24.-25.4.2021 klo 9-16. Osallistujilta edellytetään sitoutumista kaikkiin tapaamiskertoihin. Keskustelu toteutetaan suomeksi.

Kansalaisraadin ohjelma

Kansalaisraadin työskentelyyn kuuluu huolellinen perehtyminen aihepiiriin. Raadin osallistujille jaetaan kirjallista ennakkomateriaalia eri toimien vaikutuksista. Raati myös kuulee aiheen asiantuntijoita ja voi esittää näille kysymyksiä. Kansalaisraati puntaroi tietoja koko ryhmän kesken ja pienryhmissä. Keskustelun sujuvuuden varmistavat moderaattorit, jotka huolehtivat tasapuolisuudesta. Kansalaisraadin aikana osallistujat työstävät yhdessä raadin julkilausuman.

Jokaiselle kansalaisraadin osallistuneelle maksetaan 150 euron palkkio (veronalaista tuloa, maksajana Turun yliopisto).

Osallistuminen raatiin ei vaadi aiempia tietoja aiheesta tai kokemusta Zoom-sovelluksen käytöstä. Osallistujat saavat kattavat ohjeet ja opastusta Zoomin käyttöön ennen keskustelua sekä tarvittaessa teknistä tukea keskustelun aikana. Aiemmat kokemukset koronapandemian aikana verkossa toteutetuista kansalaiskeskusteluista ovat olleet myönteisiä, ja keskustelu on sujunut hyvin myös verkkoympäristössä.

Mikä on raadin suhde julkisuuteen?

Kansalaisraadista tiedotetaan mediaa ja siitä viestitään tämän sivuston lisäksi tutkimushankkeen ja ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Tiedotuksella tavoitellaan prosessin läpinäkyvyyttä sekä sitä, että raadin työn tulokset tulevat laajasti tietoon. Tiedotuksessa keskitytään raatimenetelmään ja raadin tuloksiin.

Tutkijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa raatiprosessin, jossa raadin osallistujat työstävät kansalaisraadin julkilausuman. Tutkimusryhmä laatii kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tiivistelmä on luettavissa tällä verkkosivulla toukokuussa 2021 ja loppuraportti heinäkuussa 2021.

Raadin osallistujien nimiä ei luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle ilman osallistujan erillistä suostumusta. Osa raadin asiantuntijakuulemisista voidaan avata yleisölle siten, että raadin osallistujien identiteetti suojataan.

Kuka kansalaisraadin toteuttaa?

Kansalaisraadin suunnittelee ja toteuttaa Turun yliopiston tutkijaryhmä Osallistuminen pitkäjänteistä päätöksentekoa (PALO) -hankkeesta. Tutkijaryhmän jäsenet on lueteltu osoitteessa https://paloresearch.fi/ota-yhteytta/ kohdassa Turun yliopisto. Hanke käsittelee kansalaisosallistumista pitkäjänteisessä päätöksenteossa. Aiheesta tehtävää tutkimustyötä rahoitaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

Kansalaisraadin on tilannut ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa.